keskiviikko 16. elokuuta 2017

Yksi harha-askel johti takaisin antabuksen käyttöön

Minä olen ollut jo neljä ja puoli kuukautta täysin raittiina. Elo ilman viinaa on sujunut yllättävänkin kevyesti, viinan mielihaluja ei juurikaan ole ollut. Ehkä nauttimani antabus-lääkitys on ollut tehokas lääke.

Parhaimmillani olin vuoden ja viiden kuukaudenkin verran juomatta alkoholia, tuolloin nautin antabus-lääkettä. Antabus-lääkitykseni kuitenkin lopetettiin joskus maaliskuussa ja sen jälkeen menin hiukan maistelemaan olutta. Sittemmin antabus-lääkitys aloitettiin uudelleen ja nyt olen ollut juomatta huhtikuun alusta alkaen.

Eniten minua haluttaa kai sellainen juopottelu. Hauskan pito kera alkoholin ja rellestäminen, humalassa oleminen ovat asioita joita minulla eniten tekee mieli harrastaa alkoholin kanssa. Huhtikuun alussa en voinutkaan näitä asioita enempää karttaa vaan silloin sorruin ottamaan huikkaa reippaasti.

Tuolloin huhtikuun ensimmäinen päivä oli ensin HPK:n ratkaiseva puolivälieräottelu ja sitä olin katselemassa Pub Papukaijassa. Tuolloin jo samalla kun katselin HPK:n peliä niin otin olutta ja siitä pelin jälkeen sitten jatkoin humalanhuurteista illan viettoani. Ensin olin ryyppäämässä Papukaijassa ja sieltä sitten siirryin ravintola Iskelmään Hämeenlinnan keskustaan.

Hauskaahan minulla oli ja kiva ilta tuli vietettyä, vaikka en olisi saannut. Maaliskuun alussa vannoin alkavani absolutistiksi, mutta tuo tavoite ei sitten täysin pitänyt. No, ei saa kai olla liian raadollinenkaan itseään kohtaan ja onneksi antabuksella minut saatiin taas käännettyä raittiille tielle.

Kun haluan olla erossa viinasta, niin pystyn olemaan siitä yllättävänkin kevyesti erossa. Minulla ei ole liiemmin mitään alkoholin mielitekoja.

En ole joutunut tilanteisiin, jossa juomattomuuttani ihmeteltäisiin vaan pikemminkin päinvastoin. Olen saanut kannustusta ja tukea alkoholittomaan elämään. Ja se tuki on ollut arvokasta.

Kun en juo alkoholia niin ehkä olen sitten sallivampi itseäni kohtaan muissa asioissa. Kuten herkuttelua tulee harrastettua jonkin verran ja myös sokeroidut limpparit ovat palanneet juomalistalleni, ne kun ovat niin hyviä.

Niin kuin kirjoituksesta voi päätellä, on siis alkoholi ollut elämässäni ongelma. Vuoden ajan syksystä 2014-syksyyn 2015 asti olin jonkin sortin alkoholisti, tuolloin alkoholin käyttöni saatiin kuriin antabus-lääkityksellä.

Nyt tällä hetkellä pyyhkii hyvin. Alkoholilla ei ole minkäänlaista osuutta elämässäni vaan olen ollut jo neljänkin kuukauden ajan raittiina. Ja onneksi helposti, päivittäin nauttimani antabus-lääkitys on kai sen verran hyvä lääke että se pitää viinan mielihalut loitolla.

Olut-tölkin sihahdus ja humalassa oleminen ovat asioita joita välillä kaipaan, mutta onhan se kuitenkin hyvä että alkoholin käyttöni on taas reilassa. Ei ole hirveitä krapuloitakaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä rohkeasti kommenttia!