Asunnollani kuului eilen isohko helpotuksen huokaus. Parhaalle kentälleni Liigapörssissä tuli totaalinen ohikierros, se sai kasaan jopa tehopisteet 0+0=0! ja Liigapörssipisteitä napsahti tilille vain 16.
Kentälliseni oli ennen eilistä kierrosta kokonaissijalla 50 ja pelkäsin sijoituksen romahtavan reilustikin alaspäin noin huonon kierroksen jälkeen, mutta se helpotuksen huokaus johtuikin tästä. Kentälliseni sijoitus tipahti luojan kiitos vain kahdellakymmenellä sijalla alaspäin ja kenttäni löytyy nyt sijalta 70. Sain huokaista helpotuksesta.
Se on jännittävä peli tuo Liigapörssi, etenkin silloin kun pärjää. Ja se tuo hyvin lisäjännitystä liigakiekon seuraamiseen. Nyt on ja on ollut viitenä peräkkäisenä päivänä (tiistaina, keskiviikkona, torstaina, perjantaina ja nyt lauantaina) pelikierros Liigassa ja kyllä näitä kierroksia on saanut suurella mielenkiinnolla ja jännityksellä seurata. Silloinkin kun HPK ei ole pelannut. Ja tämä johtuu etenkin tuosta Liigapörssistä.
Tällä hetkellä minulla sujuu Liigapörssissä ihan kohtuu hyvin. Paras kentälliseni löytyy tosiaan nyt sijalta 70 ja parhaimmillaan kenttäni oli jopa sijalla 38. Kenttäni on hiukan kirinyt sijoituksissa, sillä ensimmäinen pelikierros sujui heikosti. Ensimmäiseltä pelikierrokselta kenttäni keräsi kasaan 47 liigapörssipistettä ja oli erittäin huonolla sijalla. Taisi olla vasta jossain kymppitonnin paikkeilla.
Toinen pelikierros toi sitten jo parhaalle kentälliselleni pisteitä 80 ja kenttäni nousi sen kierroksen jälkeen jopa 10 000 sijaa ylöspäin! ja nousi noin sijalle 608. Kolmas pelikierros puolestaan toi kentälleni pisteitä 81 ja kentälliseni nousi taas vähän yli 500 sijaa ylöspäin sijoituksissa, sijalle 88.
Neljännellä pelikierroksellakin paras kenttäni nosti osakkeitaan ja nousi taas 50 sijaa ylöspäin sijalle 38. Kahdella edellisellä pelikierroksella kenttäni on kuitenkin hieman tippunut sijoituksissa ja löytyy tosiaan tällä hetkellä sijalta 70. Tätäkin sijoitusta pidän kuitenkin itse ainakin melko hyvänä sillä kenttiähän tuolla on kaiken kaikkiaan mukana koko kilpailussa peräti melkein 31 000!
Minua kuitenkin pelottaa kaksi asiaa tällä hetkellä tuon Liigapörssin suhteen. Toinen on se, kuinka vaihdot riittävät. Yhdellä pelijaksolla on tosiaan käytettävissä kaikkiaan 20 vaihtoa ja se on loppuen lopuksi aika vähän, kun miettii että pelejä on melkein joka päivä ja pelit menevät ristiin ja rastiin eri joukkueiden kesken.
Ja toinen on se, että jatkaako kentälliseni loppuun asti noin hyvä vireiseinä vai tapahtuuko jossain vaiheessa romahdus? Ja valahdus sijoituksissa reilustikin alaspäin? Esimerkiksi viime kevään playoff-jaksokin minulla alkoi hyvin, silloin olin alussa parhaimmillani sijalla 49. Mutta lopulta en päässyt edes tonnin parhaimman joukkoon.
Tällä hetkellä kentälliseni muodostavat hyökkääjät Hannes Björninen Pelicansista, Jasper Lindsten TPS:stä ja Robert Rooba JYPistä sekä puolustajat Teemu Eronen HIFK:sta ja Ilkka Heikkinen TPS:stä sekä maalivahti Atte Engren HIFK:sta.
Vaihtoja en ajatellut tälle lauantain kierrokselle tehdä. Pitäähän vaihdot riittää edes johonkin eikä niitä oikein voi silloin jatkuvasti kuluttaa. En vaihda edes maalivahtia vaikka Atte Engren ei välttämättä HIFK:n maalilla tänään torjuisikaan.
Hiukan pelottaa tämä tämän päiväinenkin pelikierros, sillä kovin hyvää kierrosta en itselleni näillä pelaajilla uumoilisi. Tänään pelissä Pelicans-HIFK pelaa parhaimmillaan jopa kolme kentälliseni pelaajaa. Eli toisaalta toivoisi että siinä pelissä tehtailtaisiin maaleja ja kentälliseni pelaajatkin pääsisivät hyville tehoille. Tosin jos Engren pelaa HIFK:n maalissa niin voisi toivoa myös sitä, että Pelicans jäisi vähille maaleille tänään.
Ilkka Heikkisen ja Jasper Lindstenin TPS puolestaan kohtaa tänään Kuopiossa KalPan ja siitä voi tulla aika tasainen ja niukkamaalinen peli. Niin kuin oli myös ottelu KalPa-HIFK eilen. Hiukan epävarmaa myös muutenkin etenkin Heikkisen pistetehtailu.
Heikkinen nakutti yhdessä pelissä Liigapörssipisteitä jopa 37 kappaletta mutta muuten on ollut hiljaisempaa. Tehosaldo Heikkisellä on nyt neljään peliin 2+1=3 ja nämä kaikki pisteet on tullut yhdessä ottelussa.
Myös JYPin Robert Rooballa on nyt parilla viime kierroksella ollut hiljaisempaa. Rooba aloitti syksyn pelit hyvin ja nakutteli peräti yhteensä 36 Liigapörssipistettä kahdella ensimmäisellä kierroksella mutta tämän jälkeisellä kahdella seuraavalla kierroksella on tullut pisteitä yhteensä vain noin kolme. Tänään JYP kohtaa Jukurit Mikkelissä ja siinä pelissähän Rooba voisi palata taas takaisin tehtailemaan pisteitä, mutta epävarmalta näyttää.
lauantai 16. syyskuuta 2017
torstai 14. syyskuuta 2017
33 vuotta elämää takana- Mitä elämä on opettanut?
Täytän tänään 33 vuotta. Siis jo 33 vuotta elettyä elämää takana. Elämää, jota voi luonnehtia yhdeksi suureksi seikkailuksi tai hurvitteluksi vuoristoradassa.
Elämä ottaa ja elämä antaa. Elämä on harvoin pelkkää tasaista ajamista autotiellä. Elämään kuuluu niin myrskyt kuin poutasäätkin. Ja Kari Tapion laulun sanoin: "Myrskyn jälkeen tulee aina poutasää".
Elämä on harvoin pelkkää tasaista menoa. Ja siinä kai elämän suola onkin. Elämä on niin arvaamatonta. Elämä on kuin lottokone, voi vain arvuutella mitä se seuraavaksi eteen arpoo.
Elämä menee nopeaan tahtiin, ainakin siltä tuntuu. Mitä vanhemmaksi varttuu, niin tuntuu että sitä nopeammin elämä etenee. Tällä viikolla tuli juuri kuluneeksi jo 16 vuotta iskuista World Trace Centeriin. Ja muistan yhä sen hetken kun pidimme iskun takia hiljaisen hetken lukiossa. Tuosta hetkestä on kuitenkin aikaa jo 16 vuotta! Silloin kun terrori-isku World Trade Centeriin tapahtui, olin noin puolet nuorempi kuin mitä olen tänään.
Minunkin elämäni on ehtinyt olemaan jo melko värikästä, suht nuoresta iästäni huolimatta. Joskus 2000-luvun alussa valmistuin ylioppilaaksi, sitten kävin armeijan. Vuosina 2005-2009 opiskelin puolestaan restonomiksi Kauhajoella ammattikorkeakoulussa. Siskoni lapset syntyivät puolestaan vuosina 2003 ja 2011.
Tuossa lueteltuna niitä positiivisia asioita, mitä elämäni aikana on tapahtunut. Mutta myös minä tiedän senkin, mitä on elämän nurja puoli. Jos olen saanut kokea niitä positiivisiakin asioita, niin olen joutunut kokemaan myös niitä vastoinkäymisiä.
Esimerkiksi suru on ollut läsnä elämässäni hyvin vahvasti, vuonna 1998 menehtyi isoäitini, vuonna 2007 jouduttiin puolestaan lopettamaan perheemme rakas Osku-koira, sitten vuonna 2008 Kauhajoen koulussani tapahtui ne järkyttävät koulusurmat. Oman äitini jouduin puolestaan hyvästellä taivaan maille vuonna 2011 ja heti perään vuonna 2012 menehtyi veljeni. Ja kun oli veljeni muistotilaisuus niin toinen enoni ilmoitti että kummisetäni ja toinen enoni on juuri sen päivän aamuna kuollut.
Näin raskaissa vastoinkäymisissä ei ole luonnollisesti mitään hyvää, mutta jos niissä olisi jotain hyvääkin niin se on se että vastoinkäymiset opettavat. Ne opettavat ihmistä vahvemmaksi ja isojen vastoinkäymisten jälkeen tietää, mikä elämässä on tärkeintä.
Minulla on tapanani sanoa, että se on elämässä tärkeintä, joiden menettäminen tekee eniten kipeää. Olen vastoinkäymistenkin vuoksi oppinut arvostamaan viettämääni aikaa lähimmäisteni ja muiden minulle rakkaiden ihmisten kanssa.
Lukuisat vastoinkäymiset ovat opettaneet minulle myös sen, että päivästä toiseen kannattaa elää täysillä. Koskaan kun et voi olla täysin varma siitä, milloin joko sinun oma tai vaikka lähimmäisesi elämä tulee päätepisteeseensä.
Me ihmiset monesti unohdamme, että kenenkään elämä ei ole loppumaton. Elämä on ainutlaatuinen kokemus ja siksi jo elämä itsessään on erittäin arvokas.
Sen vuoksi elämää ei kannata tuhlatakaan ylenpalttisiin kinasteluihin tai murjotteluihin. Elämä on arvokas asia ja siitä on nautittava.
Elämä on opettavaista. Vastoinkäymiset kasvattavat ja opettavat, mutta niin opettavat monet muutkin asiat. Muistan esimerkiksi ne kesät kun olin 2000-luvun alussa äitini apuna töissä siivoojana Pekolan koululla. Olin kahtena kesänä äitini apuna kumpanakin kesänä kahden viikon verran ja ne olivat varsin opettavaisia kesiä minulle.
Äitini taisi minulle sanoakin silloin kun aloitin työt siivoojana Pekolan koululla, että nyt sä poika opit tekemään töitä ja niin siinä kävikin. Tuolloin tuli tehtyä töitä hiki hatussa ja kovan kurin alla. Jos joskus koitin ottaa hiukan lunkimmin, oli äitini heti patistelemassa minua. Yhä nykyäänkin teen sillä asenteella töitä, jonka tuolloin omaksuin.
En kai uskalla tehdä töitä himmeemmälläkään asenteella, pelkään äitini taas tulevan torumaan minua. Kuri oli tuolla Pekolan koululla kovaa, mutta silloin oppi ainakin tekemään töitä.
Voi pojat, kuinka paljon hyviä tilaisuuksia olen myös päästänyt läpi sormieni, tarttumatta niihin. Tämä onkin opettanut minulle sen, että elämässä kannattaa tarttua tilaisuuksiin. Minä itse olen ollut helvetin arka ja jättänyt tarttumatta moniin hyviin tilaisuuksiin. Jälkeenpäin tämä on alkanut sapettamaan minua, mutta kenties voin olla mielissäni edes siitä, että minulle on tarjoutunut tällaisia tilaisuuksia.
Viime vuosinakin elämä on koetellut minua. Vuosina 2014-2015 kärsin alkoholismista ja samaan aikaan alkoi ilmaantumaan rahaongelmia sekä pikavippikierteitä. Alkoi tulla maksuongelmia ja nyt minulla onkin paljon velkaa ulosotossa. Opin sen totuuden kantapään kautta, että alkoholi on hyvä renki, mutta huono isäntä. Ja pikavippeihin ei kannata sortua. Täytyisi osata kuluttaa vähemmän, kuin mitkä tulot ovat.
Harrastin myös toimittajan töitä vuosina 2010-2014 ja se oli rakas harrastus minulle. Tuolloin tein lukuisia haastatteluita, haastattelin jääkiekkoilijoita ja muita jääkiekon kanssa tekemisissä olevia henkilöitä. Opin monien haastatteluiden avulla rohkeammaksi ja sosiaalisemmaksi yksilöksi.
Valitettavasti näin jälkikäteen ajateltuna kaikki päättyi huijaukseen ja se opettikin minulle sen, että vilunkipeli ei kannata.
Ja nimenomaan kuinka monia virheitä olenkin elämäni aikana tehnyt! Olen sortunut vilunkipeliin, mutta olen tehnyt muitakin virheitä. Mutta niin pitää tehdäkin! Ihminen kasvaa parhaiten virheiden ja epäonnistumisten kautta. Kun ottaa niistä vain opikseen.
Elämä on opettanut minulle sen, että täydellisyyteen on turha pyrkiä. Ei siihen kuitenkaan kukaan yllä. Me olemme keskeneräisiä yksilöitä, joista toivottavasti kasvaa päivä päivältä parempia ihmisiä.
Lopulta elämässä on tärkeintä onnellisuus. Rahallakin voi tietenkin myös onnea ostaa. Ja olen oppinutkin, että rahaa kannattaa kuluttaa enemmän kokemuksien ja elämyksien kartuttamiseen kuin materiaaliin. Kokemukset ja elämykset kun tuottavat enemmän onnellisuutta.
Lukuisat vastoinkäymiset ovat opettaneet minulle myös, millainen on hyvä asenne suhtautua elämään. Se on asenne josta Veiko Lavikin jo aikoinaan lauloi. Elämä on otettava löysin rantein, askel askeleelta hautaan asti.
Elämä ottaa ja elämä antaa. Elämä on harvoin pelkkää tasaista ajamista autotiellä. Elämään kuuluu niin myrskyt kuin poutasäätkin. Ja Kari Tapion laulun sanoin: "Myrskyn jälkeen tulee aina poutasää".
Elämä on harvoin pelkkää tasaista menoa. Ja siinä kai elämän suola onkin. Elämä on niin arvaamatonta. Elämä on kuin lottokone, voi vain arvuutella mitä se seuraavaksi eteen arpoo.
Elämä menee nopeaan tahtiin, ainakin siltä tuntuu. Mitä vanhemmaksi varttuu, niin tuntuu että sitä nopeammin elämä etenee. Tällä viikolla tuli juuri kuluneeksi jo 16 vuotta iskuista World Trace Centeriin. Ja muistan yhä sen hetken kun pidimme iskun takia hiljaisen hetken lukiossa. Tuosta hetkestä on kuitenkin aikaa jo 16 vuotta! Silloin kun terrori-isku World Trade Centeriin tapahtui, olin noin puolet nuorempi kuin mitä olen tänään.
Minunkin elämäni on ehtinyt olemaan jo melko värikästä, suht nuoresta iästäni huolimatta. Joskus 2000-luvun alussa valmistuin ylioppilaaksi, sitten kävin armeijan. Vuosina 2005-2009 opiskelin puolestaan restonomiksi Kauhajoella ammattikorkeakoulussa. Siskoni lapset syntyivät puolestaan vuosina 2003 ja 2011.
Tuossa lueteltuna niitä positiivisia asioita, mitä elämäni aikana on tapahtunut. Mutta myös minä tiedän senkin, mitä on elämän nurja puoli. Jos olen saanut kokea niitä positiivisiakin asioita, niin olen joutunut kokemaan myös niitä vastoinkäymisiä.
Esimerkiksi suru on ollut läsnä elämässäni hyvin vahvasti, vuonna 1998 menehtyi isoäitini, vuonna 2007 jouduttiin puolestaan lopettamaan perheemme rakas Osku-koira, sitten vuonna 2008 Kauhajoen koulussani tapahtui ne järkyttävät koulusurmat. Oman äitini jouduin puolestaan hyvästellä taivaan maille vuonna 2011 ja heti perään vuonna 2012 menehtyi veljeni. Ja kun oli veljeni muistotilaisuus niin toinen enoni ilmoitti että kummisetäni ja toinen enoni on juuri sen päivän aamuna kuollut.
Näin raskaissa vastoinkäymisissä ei ole luonnollisesti mitään hyvää, mutta jos niissä olisi jotain hyvääkin niin se on se että vastoinkäymiset opettavat. Ne opettavat ihmistä vahvemmaksi ja isojen vastoinkäymisten jälkeen tietää, mikä elämässä on tärkeintä.
Minulla on tapanani sanoa, että se on elämässä tärkeintä, joiden menettäminen tekee eniten kipeää. Olen vastoinkäymistenkin vuoksi oppinut arvostamaan viettämääni aikaa lähimmäisteni ja muiden minulle rakkaiden ihmisten kanssa.
Lukuisat vastoinkäymiset ovat opettaneet minulle myös sen, että päivästä toiseen kannattaa elää täysillä. Koskaan kun et voi olla täysin varma siitä, milloin joko sinun oma tai vaikka lähimmäisesi elämä tulee päätepisteeseensä.
Me ihmiset monesti unohdamme, että kenenkään elämä ei ole loppumaton. Elämä on ainutlaatuinen kokemus ja siksi jo elämä itsessään on erittäin arvokas.
Sen vuoksi elämää ei kannata tuhlatakaan ylenpalttisiin kinasteluihin tai murjotteluihin. Elämä on arvokas asia ja siitä on nautittava.
Elämä on opettavaista. Vastoinkäymiset kasvattavat ja opettavat, mutta niin opettavat monet muutkin asiat. Muistan esimerkiksi ne kesät kun olin 2000-luvun alussa äitini apuna töissä siivoojana Pekolan koululla. Olin kahtena kesänä äitini apuna kumpanakin kesänä kahden viikon verran ja ne olivat varsin opettavaisia kesiä minulle.
Äitini taisi minulle sanoakin silloin kun aloitin työt siivoojana Pekolan koululla, että nyt sä poika opit tekemään töitä ja niin siinä kävikin. Tuolloin tuli tehtyä töitä hiki hatussa ja kovan kurin alla. Jos joskus koitin ottaa hiukan lunkimmin, oli äitini heti patistelemassa minua. Yhä nykyäänkin teen sillä asenteella töitä, jonka tuolloin omaksuin.
En kai uskalla tehdä töitä himmeemmälläkään asenteella, pelkään äitini taas tulevan torumaan minua. Kuri oli tuolla Pekolan koululla kovaa, mutta silloin oppi ainakin tekemään töitä.
Voi pojat, kuinka paljon hyviä tilaisuuksia olen myös päästänyt läpi sormieni, tarttumatta niihin. Tämä onkin opettanut minulle sen, että elämässä kannattaa tarttua tilaisuuksiin. Minä itse olen ollut helvetin arka ja jättänyt tarttumatta moniin hyviin tilaisuuksiin. Jälkeenpäin tämä on alkanut sapettamaan minua, mutta kenties voin olla mielissäni edes siitä, että minulle on tarjoutunut tällaisia tilaisuuksia.
Viime vuosinakin elämä on koetellut minua. Vuosina 2014-2015 kärsin alkoholismista ja samaan aikaan alkoi ilmaantumaan rahaongelmia sekä pikavippikierteitä. Alkoi tulla maksuongelmia ja nyt minulla onkin paljon velkaa ulosotossa. Opin sen totuuden kantapään kautta, että alkoholi on hyvä renki, mutta huono isäntä. Ja pikavippeihin ei kannata sortua. Täytyisi osata kuluttaa vähemmän, kuin mitkä tulot ovat.
Harrastin myös toimittajan töitä vuosina 2010-2014 ja se oli rakas harrastus minulle. Tuolloin tein lukuisia haastatteluita, haastattelin jääkiekkoilijoita ja muita jääkiekon kanssa tekemisissä olevia henkilöitä. Opin monien haastatteluiden avulla rohkeammaksi ja sosiaalisemmaksi yksilöksi.
Valitettavasti näin jälkikäteen ajateltuna kaikki päättyi huijaukseen ja se opettikin minulle sen, että vilunkipeli ei kannata.
Ja nimenomaan kuinka monia virheitä olenkin elämäni aikana tehnyt! Olen sortunut vilunkipeliin, mutta olen tehnyt muitakin virheitä. Mutta niin pitää tehdäkin! Ihminen kasvaa parhaiten virheiden ja epäonnistumisten kautta. Kun ottaa niistä vain opikseen.
Elämä on opettanut minulle sen, että täydellisyyteen on turha pyrkiä. Ei siihen kuitenkaan kukaan yllä. Me olemme keskeneräisiä yksilöitä, joista toivottavasti kasvaa päivä päivältä parempia ihmisiä.
Lopulta elämässä on tärkeintä onnellisuus. Rahallakin voi tietenkin myös onnea ostaa. Ja olen oppinutkin, että rahaa kannattaa kuluttaa enemmän kokemuksien ja elämyksien kartuttamiseen kuin materiaaliin. Kokemukset ja elämykset kun tuottavat enemmän onnellisuutta.
Lukuisat vastoinkäymiset ovat opettaneet minulle myös, millainen on hyvä asenne suhtautua elämään. Se on asenne josta Veiko Lavikin jo aikoinaan lauloi. Elämä on otettava löysin rantein, askel askeleelta hautaan asti.
Huumori ja itselleen nauramisen kykykin ovat elämässä tärkeitä asioita. Niiden avulla elämä on hitusen helpompaa.
tiistai 12. syyskuuta 2017
Valahtaako liigakärki vielä liigajumboksi?
Viltsun nurkkauksessa on viime päivinä käyty läpi ennustuksia siitä, kuinka jääkiekon SM-liigan runkosarjassa tulee käymään. Vielä on kolme joukkuetta käymättä läpi. Ne ovat ne joukkueet, jotka tulevat sijoittumaan runkosarjassa viimeisiksi. Eli Sport, Jukurit ja KooKoo.
Viltsun nurkkaus povaa jääkiekon SM-liigan runkosarjan pahnanpohjimmaisiksi jäävän kolmikon Sport, Jukurit ja KooKoo. Näillä joukkueilla ei vain materiaali riitä parempiin sijoituksiin. Liigajumboksi Viltsun nurkkaus ennustaa jäävän KooKoon.
Tosin KooKoo on aloittanut kautensa erinomaisesti, se voitti kauden kahdessa ensimmäisessä pelissä SaiPan kahdesti ja johtaa koko SM-liigan runkosarjaa kahden ensimmäisen kierroksen jälkeen. Valahtaako muka liigakärki vielä liigajumboksi? Niin kuin Viltsun nurkkaus ennustaa käyvän.
Jääkiekon SM-liigan runkosarjassa kolmanneksitoista sijoittuu puolestaan Vaasan Sport. Sportilla on kokoonpano varsin kapea ja taitoa puuttuu. Sportin eduksi on kuitenkin sanottava, että vaasalaisilla on kasassa nopea ja liikkuva sekä työteliäs ryhmä, joka on hiukan tylsä hyökkäyssuuntaan.
Sportin yksi eduista on myös se, että se saa tukea hyvältä kotiyleisöltä. Vaasalaisten palapelissä suuressa roolissa on ulkomaalaisvahvistukset Michael Parks ja Sam Provozniouk. Sportin ulkomaalaisvahvistukset ovat vaan viime vuosina epäonnistuneet, mutta suunnan olisi tärkeää muuttua sillä niin isohkoa tonttia nytkin ulkomaalaistaustasille pelaajille tarjotaan.
Sport on lisäksi hyvä puolustussuunnan joukkue, jonka harjoituspelit ennen kautta menivät hyväenteisesti. Harjoituspeleissä hyvää jälkeä tekivät etenkin Parksin, Markus Nenosen ja Ville Viitaluoman muodostama kenttä, joka on kaudellakin isossa roolissa Sportin hyökkäyspelissä.
Monen muun joukkueen tavoin myös Sportin joukkue on kovasti nuorentunut viime kauden jälkeen. Maalivahtiosasto vaasalaisilla on arveluttava, sillä ykkösvahti Mika Järvisen taso heittelehtii.
Neljänneksitoista SM-liigan runkosarjassa sijoittuu Mikkelin Jukurit. Jukurit on muuttunut niukasti viime kauden jälkeen ja mikkeliläisten valmennuksen muodostaa yhä osaavat Risto Dufva ja Ville Nieminen.
Taitovajetta mikkeliläisjoukkueesta löytyy, mutta sitä korvataan kovalla työmoraalilla. Alkanut kausi on Jukureille toinen liigakausi ja se voi olla haasteellinen ensimmäisen kauden jälkeen. Alkaneeseen kauteen Jukurit lähti positiivisista tunnelmista, sillä mikkeliläisjoukkue voitti kolme viimeisintä harjoituspeliä.
Maalivahtiosasto Jukureilla on kunnossa, siitä pitää huolen hyvää liigatasoa oleva ykkösvahti Sami Rajaniemi. Hyökkäyksessä puolestaan suuressa roolissa on hyökkäysvitja Zach Budish- Henrik Koivisto- Teemu Tallberg. Puolustuksessa sen sijaan paljon odotetaan hyvältä kiekolliselta pakilta Teemu Suhoselta.
Puolustuksessa Jukurit koki kovimmat menetykset, sillä seuran jättivät Kärppiin siirtynyt Miika Koivisto ja uransa lopettanut Marko Kauppinen. Näitä paikkaamaan saapui Hannu Pikkarainen, jolta mikkeliläiset myös odottavat paljon.
Mikkeliläisillä on kaiken kaikkiaan kasassa varsin kapea materiaali, joskin sentteriosasto Jukureilla on kuosissa ja tältä osastolta löytyy myös syvyyttä. Mutta se onkin ainoa mikkeliläisten osasto josta löytyy tarpeeksi laajuutta.
Liigan runkosarjassa viimeiseksi jää KooKoo. KooKoon materiaalilla ei vain yksinkertaisesti taistella paremmista sijoituksista. Kouvolalaisjoukkueen kaikilla osa-alueilla on paljon kysymysmerkkejä ja KooKoosta löytyy monta pelaajaa, jolta odotetaan paluuta vanhalle tasolleen. Kuinka moni siihen kuitenkaan pystyy?
KooKoon etuna voi olla kuitenkin se, että näyttämisen halua KooKoolla luulisi piisaavan. Puolustusosasto kouvolalaisilla on varsin jykevä, mutta muuten KooKoon miehistö on auttamatta liian kapea. KooKoo on myös kokenut paljon menetyksiä viime kauden jälkeen, seuran jätti muun muassa Oscar Eklund, Ossi-Petteri Grönholm, Mikko Alikoski, Terry Broadhurst, Josh Green ja Juha-Pekka Haataja.
Maalivahtipeli KooKoolla on arvoitus. Palaako koko viime kauden loukkaantumisten takia väliin jättänyt Juha Järvenpää huipputasolle? Mikä on veräjän vartijan nykyvire? Kouvolalaispuolustuksessa on puolestaan paljon uutta. Eniten odotetaan ulkomaalaisilta Jake Newtonilta ja Robin Jakobssonilta sekä Veeti Vainiolta.
KooKoon hyökkäys on myös täynnä arvoituksia. Hankintojen lista on pitkä, mutta viime talvi oli valtaosalle hankinnoista vaikea. Suuri kysymys onkin se, pystyvätkö uudet nimet tekemään tuntuvan tason noston?
Hyökkäyksessä etenkin Michael Keräseltä odotetaan paljon. Ehkä liikaa? Potentiaalia Keräseltä niin kuin muultakin kouvolalaisjoukkueelta kuitenkin löytyy.
Viime kausi oli KooKoolle vaikea, etenkin syksy 2016. Silloin KooKoo antoi potkut päävalmentaja Petri Mattilalle ja tilalle tuli Tuomas Tuokkola. Nyt Kouvolassa varmasti hamuillaan paremman syksyn perään, mutta riittävätkö siihen rahkeet?
KooKoon alkukautta myös varjostaa monet loukkaantumiset, etenkin puolustuksessa. Avauspakkikuusikkoon suunnitelluista puolustajista jopa kolme on alkusyksystä loukkaantuneena. Nämä ovat Jakobsson, Henrik Forsberg ja Vainio.
Viltsun nurkkaus povaa jääkiekon SM-liigan runkosarjan pahnanpohjimmaisiksi jäävän kolmikon Sport, Jukurit ja KooKoo. Näillä joukkueilla ei vain materiaali riitä parempiin sijoituksiin. Liigajumboksi Viltsun nurkkaus ennustaa jäävän KooKoon.
Tosin KooKoo on aloittanut kautensa erinomaisesti, se voitti kauden kahdessa ensimmäisessä pelissä SaiPan kahdesti ja johtaa koko SM-liigan runkosarjaa kahden ensimmäisen kierroksen jälkeen. Valahtaako muka liigakärki vielä liigajumboksi? Niin kuin Viltsun nurkkaus ennustaa käyvän.
Jääkiekon SM-liigan runkosarjassa kolmanneksitoista sijoittuu puolestaan Vaasan Sport. Sportilla on kokoonpano varsin kapea ja taitoa puuttuu. Sportin eduksi on kuitenkin sanottava, että vaasalaisilla on kasassa nopea ja liikkuva sekä työteliäs ryhmä, joka on hiukan tylsä hyökkäyssuuntaan.
Sportin yksi eduista on myös se, että se saa tukea hyvältä kotiyleisöltä. Vaasalaisten palapelissä suuressa roolissa on ulkomaalaisvahvistukset Michael Parks ja Sam Provozniouk. Sportin ulkomaalaisvahvistukset ovat vaan viime vuosina epäonnistuneet, mutta suunnan olisi tärkeää muuttua sillä niin isohkoa tonttia nytkin ulkomaalaistaustasille pelaajille tarjotaan.
Sport on lisäksi hyvä puolustussuunnan joukkue, jonka harjoituspelit ennen kautta menivät hyväenteisesti. Harjoituspeleissä hyvää jälkeä tekivät etenkin Parksin, Markus Nenosen ja Ville Viitaluoman muodostama kenttä, joka on kaudellakin isossa roolissa Sportin hyökkäyspelissä.
Monen muun joukkueen tavoin myös Sportin joukkue on kovasti nuorentunut viime kauden jälkeen. Maalivahtiosasto vaasalaisilla on arveluttava, sillä ykkösvahti Mika Järvisen taso heittelehtii.
Neljänneksitoista SM-liigan runkosarjassa sijoittuu Mikkelin Jukurit. Jukurit on muuttunut niukasti viime kauden jälkeen ja mikkeliläisten valmennuksen muodostaa yhä osaavat Risto Dufva ja Ville Nieminen.
Taitovajetta mikkeliläisjoukkueesta löytyy, mutta sitä korvataan kovalla työmoraalilla. Alkanut kausi on Jukureille toinen liigakausi ja se voi olla haasteellinen ensimmäisen kauden jälkeen. Alkaneeseen kauteen Jukurit lähti positiivisista tunnelmista, sillä mikkeliläisjoukkue voitti kolme viimeisintä harjoituspeliä.
Maalivahtiosasto Jukureilla on kunnossa, siitä pitää huolen hyvää liigatasoa oleva ykkösvahti Sami Rajaniemi. Hyökkäyksessä puolestaan suuressa roolissa on hyökkäysvitja Zach Budish- Henrik Koivisto- Teemu Tallberg. Puolustuksessa sen sijaan paljon odotetaan hyvältä kiekolliselta pakilta Teemu Suhoselta.
Puolustuksessa Jukurit koki kovimmat menetykset, sillä seuran jättivät Kärppiin siirtynyt Miika Koivisto ja uransa lopettanut Marko Kauppinen. Näitä paikkaamaan saapui Hannu Pikkarainen, jolta mikkeliläiset myös odottavat paljon.
Mikkeliläisillä on kaiken kaikkiaan kasassa varsin kapea materiaali, joskin sentteriosasto Jukureilla on kuosissa ja tältä osastolta löytyy myös syvyyttä. Mutta se onkin ainoa mikkeliläisten osasto josta löytyy tarpeeksi laajuutta.
Liigan runkosarjassa viimeiseksi jää KooKoo. KooKoon materiaalilla ei vain yksinkertaisesti taistella paremmista sijoituksista. Kouvolalaisjoukkueen kaikilla osa-alueilla on paljon kysymysmerkkejä ja KooKoosta löytyy monta pelaajaa, jolta odotetaan paluuta vanhalle tasolleen. Kuinka moni siihen kuitenkaan pystyy?
KooKoon etuna voi olla kuitenkin se, että näyttämisen halua KooKoolla luulisi piisaavan. Puolustusosasto kouvolalaisilla on varsin jykevä, mutta muuten KooKoon miehistö on auttamatta liian kapea. KooKoo on myös kokenut paljon menetyksiä viime kauden jälkeen, seuran jätti muun muassa Oscar Eklund, Ossi-Petteri Grönholm, Mikko Alikoski, Terry Broadhurst, Josh Green ja Juha-Pekka Haataja.
Maalivahtipeli KooKoolla on arvoitus. Palaako koko viime kauden loukkaantumisten takia väliin jättänyt Juha Järvenpää huipputasolle? Mikä on veräjän vartijan nykyvire? Kouvolalaispuolustuksessa on puolestaan paljon uutta. Eniten odotetaan ulkomaalaisilta Jake Newtonilta ja Robin Jakobssonilta sekä Veeti Vainiolta.
KooKoon hyökkäys on myös täynnä arvoituksia. Hankintojen lista on pitkä, mutta viime talvi oli valtaosalle hankinnoista vaikea. Suuri kysymys onkin se, pystyvätkö uudet nimet tekemään tuntuvan tason noston?
Hyökkäyksessä etenkin Michael Keräseltä odotetaan paljon. Ehkä liikaa? Potentiaalia Keräseltä niin kuin muultakin kouvolalaisjoukkueelta kuitenkin löytyy.
Viime kausi oli KooKoolle vaikea, etenkin syksy 2016. Silloin KooKoo antoi potkut päävalmentaja Petri Mattilalle ja tilalle tuli Tuomas Tuokkola. Nyt Kouvolassa varmasti hamuillaan paremman syksyn perään, mutta riittävätkö siihen rahkeet?
KooKoon alkukautta myös varjostaa monet loukkaantumiset, etenkin puolustuksessa. Avauspakkikuusikkoon suunnitelluista puolustajista jopa kolme on alkusyksystä loukkaantuneena. Nämä ovat Jakobsson, Henrik Forsberg ja Vainio.
sunnuntai 10. syyskuuta 2017
Seuraava nelikko esittelyssä- "Porilaisilla on kasassa työteliäs joukkue"
Jääkiekon SM-liigan runkosarjassa sijoille 9-12 tulevat sijoittumaan Ässät, Ilves, Pelicans ja SaiPa. Ja tästä blogipostauksesta selviää miksi näin.
Viltsun nurkkaus ennustaa jääkiekon SM-liigan runkosarjassa sijalle yhdeksän sijoittuvan Porin Ässät. Porilaisilla on kasassa työteliäs ja yhtenäinen joukkue, jota luotsaa osaava valmennus. Ässillä on lisäksi kokeneita pelaajia johtorooleissa.
Porilaisten maalivahtikalusto on myös Liigan luotettavimpia, sillä ykkösvahtina torjuu Andreas Bernard. Puolustuksessa patapakalla on puolestaan lupaavia nimiä, joskin Ässien pakistosta uupuu johtajuutta. Fyysisyyttä porilaispakistossa kyllä on, mutta johtajuuden lisäksi myös kiekollista taitoa voisi patapaitojen puolustuksessa olla enemmän.
Hyökkäyksessä Ässillä on melko vähän takuuvarmoja ratkaisijoita. Sentteriosasto porilaisilla on hyvää tasoa, mutta laituririntamalla on suurimmat puutteet. Paljon riipuu esimerkiksi siitä, mihin on melko tuoreesta ulkomaalaishankinnasta Antoine Laganiere´stä ja nuoresta Jesper Kotkaniemestä?
SM-liigan runkosarjassa sijalle kymmenen tulee itsensä kiilaamaan Tampereen Ilves. Ilves on kovin nuorentunut joukkue, mutta oleellinen kysymys on jatkuuko tupsukorvajengin kehitys? Ilveksellä on osaava valmennus, sillä tamperelaisia luotsaa Karri Kivi. Hyökkäyksessä varsinkin Ilveksellä on runsaasti potentiaalisia hyökkääjiä.
Viime kevät antaa lisäksi Ilvekselle varmasti lisävirtaa tähän kauteen. Maalivahtiosasto Ilveksellä on kunnossa, sillä tamperelaisten veräjän suulla kiekkoja torjuu viime kaudella komean läpimurron Liigassa tehnyt Antti Lehtonen. Lehtonen loisti varsinkin kevään pudotuspeleissä. Kakkosvahtina Ilveksellä on Dallas Starsin varaama Markus Ruusu.
Ilveksen pakisto on kokenut viime kauden jälkeen ison remontin. Lähtijöitä ovat muun muassa uransa lopettanut Teemu Aalto ja Tapparaan siirtynyt Veli-Matti Vittasmäki. Nyt Ilveksen puolustuksessa onkin roolia tarjolla, etenkin johtava kiekollinen rooli vapaana. Pakistossa on tosin Ilveksellä paljon kysymysmerkkejä. Löytyykö pakkeja, jotka vastaavat kysyntään?
Ilveksen joukkue on varsin nuori, kokemusta on niukasti. Ilveksen joukkueessa on peräti viisitoista sellaista pelaajaa, joilla on vasta joko 0 tai yksi kausi SM-liigaa takana. Tupsukorvien joukkueessa on viime kauden jälkeen ollut myös vaihtuvuus suurta, monta kokenutta tekijää jätti seuran.
Suuri kysymys Ilveksen tulevan kauden osalta onkin onko nuoret pelaajat vielä valmiita vastuun kantajiksi? Hyökkäyksessä Ilveksellä on tuloksen tekijöitä liian vähän. Suurimmat hyökkäyspään toiveet lepäävät Otto Koivulan, Sami Sandellin ja Teemu Rautiaisen harteilla.
Yhdenneksitoista SM-liigan runkosarjassa tulee sijoittumaan Lahden Pelicans. Pelicans, joka on kokenut todella kovia viime kauden jälkeen. Pelicansin kun hylkäsi monta kovaa tekijää. Näitä tekijöitä olivat muun muassa Karri Rämö, Justin Hodgman, Vili Sopanen ja Juhani Tyrväinen. Pelicansilla on ollut tekemätön paikka lähteneiden pelaajien kanssa, sillä joukkueesta poistuneita pelaajia on ollut vaikea korvata ja tämä näkyy tuloksen teossa.
Pelicans on tunnettu hyvästä taistelusta, mutta riittääkö se? Lisäksi Pelicansilla on tulosta tuova valmennustyyli ja näyttämisen halua, mutta on silti mielenkiintoista nähdä mihin kovasti uudistuneesta Pelicans-ryhmästä tällä kaudella on.
Miehistö lahtelaisilla on melko köykäinen, vaatimaton. Maalivahtina Pelicansilla on ei niin järin hyvin viime kausina esiintynyt Janne Juvonen ja taustatukea ei Juvoselle paljoa tule.
Pelicansilla on kasassa varsin nuori miehistö ja joukkueesta löytyy pelaajia joilta odotetaan kehitysaskeleita. Näitä ovat esimerkiksi Hannes Björninen, Miska Siikonen ja Joel Mustonen.
Pelicansin joukkueesta poistui viime kauden jälkeen paljon myös puolustajia. Peräti kuusi pakkia jätti lahtelaisseuran viime kauden jälkeen. Tästä huolimatta puolustus lahtelaisilla on varsin hyvässä kuosissa. Lahtelaispakistosta löytyy muun muassa sellaisia nimiä kuin Mikko Kousa, Juha Leimu ja Casimir Jurgens. Ja kovuuttakin pussinokkien puolustuksesta löytyy, tästä pitävät huolen Stefan Lassen ja Nico Manelius.
Edellä mainittujen nimien lisäksi Pelicansin puolustusta täydentävät myös ulkomaalaiset kysymysmerkit Jordan Rowley ja Libor Sulak.
Sitten on vielä neljä seuraa käymättä läpi. Näistä kolme käyn läpi seuraavassa blogipostauksessa ja tässä kirjoituksessa käyn vielä yhden joukkueen läpi. Tämä joukkue on SaiPa, joka tulee sijoittumaan SM-liigan runkosarjassa tilalle kaksitoista.
SaiPa on mielenkiintoinen joukkue, sillä sitä luotsaa päävalmentajana tulokas ja kokematon Tero Lehterä. On kiinnostavaa nähdä millaiseen kuriin ja järjestykseen sekä lentoon Lehterä saa luotsattua Saimaan Pallon.
Joukkue SaiPalla on melko nimetön, lappeenrantalaisilla on rajalliset palikat käytössä. Tosin näyttöhaluja luulisi lappeenrantalaisilla riittävän penkin alle menneen viime kauden jälkeen. SaiPa oli viime kaudella liigajumbo.
Puolustus SaiPalla on vankka ja laaja. Pakisto onkin SaiPan paras osasto. SaiPan puolustuksen runko on viime kauden jälkeen pysynyt kasassa ja sitä täydentää suurta roolia hakeva Urho Vaakanainen.
Muutaman muun joukkueen tavoin SaiPa on viime kauden jälkeen valtavasti nuorentunut. SaiPan joukkue sisältää myös paljon kysymysmerkkejä? Yksi ydinkysymyksistä on löytyykö lappeenrantalaisilta riittävästi kärkimiehiä? Ja toinen on kuinka onnistuvat ulkomaalaishankinnat Roy Radke, David Goodwin ja Cody Kunyk?
Sentterikalusto SaiPalla on melko köykäinen. Muuten lappeenrantalaishyökkäyksessä on paljon potentiaalia ja monelta odotetaan steppiä seuraavalle tasolle, jotta SaiPa pystyy taistelemaan voitoista. SaiPan yhtenä etuna alkaneella liigakaudella voi olla se, että se pystyy iskemään altavastaajan asemasta.
Viltsun nurkkaus ennustaa jääkiekon SM-liigan runkosarjassa sijalle yhdeksän sijoittuvan Porin Ässät. Porilaisilla on kasassa työteliäs ja yhtenäinen joukkue, jota luotsaa osaava valmennus. Ässillä on lisäksi kokeneita pelaajia johtorooleissa.
Porilaisten maalivahtikalusto on myös Liigan luotettavimpia, sillä ykkösvahtina torjuu Andreas Bernard. Puolustuksessa patapakalla on puolestaan lupaavia nimiä, joskin Ässien pakistosta uupuu johtajuutta. Fyysisyyttä porilaispakistossa kyllä on, mutta johtajuuden lisäksi myös kiekollista taitoa voisi patapaitojen puolustuksessa olla enemmän.
Hyökkäyksessä Ässillä on melko vähän takuuvarmoja ratkaisijoita. Sentteriosasto porilaisilla on hyvää tasoa, mutta laituririntamalla on suurimmat puutteet. Paljon riipuu esimerkiksi siitä, mihin on melko tuoreesta ulkomaalaishankinnasta Antoine Laganiere´stä ja nuoresta Jesper Kotkaniemestä?
SM-liigan runkosarjassa sijalle kymmenen tulee itsensä kiilaamaan Tampereen Ilves. Ilves on kovin nuorentunut joukkue, mutta oleellinen kysymys on jatkuuko tupsukorvajengin kehitys? Ilveksellä on osaava valmennus, sillä tamperelaisia luotsaa Karri Kivi. Hyökkäyksessä varsinkin Ilveksellä on runsaasti potentiaalisia hyökkääjiä.
Viime kevät antaa lisäksi Ilvekselle varmasti lisävirtaa tähän kauteen. Maalivahtiosasto Ilveksellä on kunnossa, sillä tamperelaisten veräjän suulla kiekkoja torjuu viime kaudella komean läpimurron Liigassa tehnyt Antti Lehtonen. Lehtonen loisti varsinkin kevään pudotuspeleissä. Kakkosvahtina Ilveksellä on Dallas Starsin varaama Markus Ruusu.
Ilveksen pakisto on kokenut viime kauden jälkeen ison remontin. Lähtijöitä ovat muun muassa uransa lopettanut Teemu Aalto ja Tapparaan siirtynyt Veli-Matti Vittasmäki. Nyt Ilveksen puolustuksessa onkin roolia tarjolla, etenkin johtava kiekollinen rooli vapaana. Pakistossa on tosin Ilveksellä paljon kysymysmerkkejä. Löytyykö pakkeja, jotka vastaavat kysyntään?
Ilveksen joukkue on varsin nuori, kokemusta on niukasti. Ilveksen joukkueessa on peräti viisitoista sellaista pelaajaa, joilla on vasta joko 0 tai yksi kausi SM-liigaa takana. Tupsukorvien joukkueessa on viime kauden jälkeen ollut myös vaihtuvuus suurta, monta kokenutta tekijää jätti seuran.
Suuri kysymys Ilveksen tulevan kauden osalta onkin onko nuoret pelaajat vielä valmiita vastuun kantajiksi? Hyökkäyksessä Ilveksellä on tuloksen tekijöitä liian vähän. Suurimmat hyökkäyspään toiveet lepäävät Otto Koivulan, Sami Sandellin ja Teemu Rautiaisen harteilla.
Yhdenneksitoista SM-liigan runkosarjassa tulee sijoittumaan Lahden Pelicans. Pelicans, joka on kokenut todella kovia viime kauden jälkeen. Pelicansin kun hylkäsi monta kovaa tekijää. Näitä tekijöitä olivat muun muassa Karri Rämö, Justin Hodgman, Vili Sopanen ja Juhani Tyrväinen. Pelicansilla on ollut tekemätön paikka lähteneiden pelaajien kanssa, sillä joukkueesta poistuneita pelaajia on ollut vaikea korvata ja tämä näkyy tuloksen teossa.
Pelicans on tunnettu hyvästä taistelusta, mutta riittääkö se? Lisäksi Pelicansilla on tulosta tuova valmennustyyli ja näyttämisen halua, mutta on silti mielenkiintoista nähdä mihin kovasti uudistuneesta Pelicans-ryhmästä tällä kaudella on.
Miehistö lahtelaisilla on melko köykäinen, vaatimaton. Maalivahtina Pelicansilla on ei niin järin hyvin viime kausina esiintynyt Janne Juvonen ja taustatukea ei Juvoselle paljoa tule.
Pelicansilla on kasassa varsin nuori miehistö ja joukkueesta löytyy pelaajia joilta odotetaan kehitysaskeleita. Näitä ovat esimerkiksi Hannes Björninen, Miska Siikonen ja Joel Mustonen.
Pelicansin joukkueesta poistui viime kauden jälkeen paljon myös puolustajia. Peräti kuusi pakkia jätti lahtelaisseuran viime kauden jälkeen. Tästä huolimatta puolustus lahtelaisilla on varsin hyvässä kuosissa. Lahtelaispakistosta löytyy muun muassa sellaisia nimiä kuin Mikko Kousa, Juha Leimu ja Casimir Jurgens. Ja kovuuttakin pussinokkien puolustuksesta löytyy, tästä pitävät huolen Stefan Lassen ja Nico Manelius.
Edellä mainittujen nimien lisäksi Pelicansin puolustusta täydentävät myös ulkomaalaiset kysymysmerkit Jordan Rowley ja Libor Sulak.
Sitten on vielä neljä seuraa käymättä läpi. Näistä kolme käyn läpi seuraavassa blogipostauksessa ja tässä kirjoituksessa käyn vielä yhden joukkueen läpi. Tämä joukkue on SaiPa, joka tulee sijoittumaan SM-liigan runkosarjassa tilalle kaksitoista.
SaiPa on mielenkiintoinen joukkue, sillä sitä luotsaa päävalmentajana tulokas ja kokematon Tero Lehterä. On kiinnostavaa nähdä millaiseen kuriin ja järjestykseen sekä lentoon Lehterä saa luotsattua Saimaan Pallon.
Joukkue SaiPalla on melko nimetön, lappeenrantalaisilla on rajalliset palikat käytössä. Tosin näyttöhaluja luulisi lappeenrantalaisilla riittävän penkin alle menneen viime kauden jälkeen. SaiPa oli viime kaudella liigajumbo.
Puolustus SaiPalla on vankka ja laaja. Pakisto onkin SaiPan paras osasto. SaiPan puolustuksen runko on viime kauden jälkeen pysynyt kasassa ja sitä täydentää suurta roolia hakeva Urho Vaakanainen.
Muutaman muun joukkueen tavoin SaiPa on viime kauden jälkeen valtavasti nuorentunut. SaiPan joukkue sisältää myös paljon kysymysmerkkejä? Yksi ydinkysymyksistä on löytyykö lappeenrantalaisilta riittävästi kärkimiehiä? Ja toinen on kuinka onnistuvat ulkomaalaishankinnat Roy Radke, David Goodwin ja Cody Kunyk?
Sentterikalusto SaiPalla on melko köykäinen. Muuten lappeenrantalaishyökkäyksessä on paljon potentiaalia ja monelta odotetaan steppiä seuraavalle tasolle, jotta SaiPa pystyy taistelemaan voitoista. SaiPan yhtenä etuna alkaneella liigakaudella voi olla se, että se pystyy iskemään altavastaajan asemasta.
lauantai 9. syyskuuta 2017
Mitkä joukkueet valtaavat Liigan runkosarjassa sijat 5-8?
Viltsun nurkkaus povasi Liigan runkosarjan neljän joukkoon sijoittuvan Tapparan, JYPin, TPS:n ja HIFK:n. Mutta mitkä joukkueet valtaavat sijat 5-8? Se selviää tästä blogipostauksesta.
Monet mediat ja muut tahot ovat ennustaneet SM-liigan runkosarjan loppujärjestyksen. Myös Viltsun nurkkauksessa veikataan sitä, kuinka käy SM-liigan runkosarjassa. Ja kirjoitetaan pieniä analyysejä siitä, miksi kukin joukkue tulee sijoittumaan sille sijalle runkosarjassa kuin sijoittuukaan. Eilen Viltsun nurkkauksessa julkaistiin ennustus siitä, mitkä joukkueet valtaavat runkosarjan kärkisijat 1-4 ja tänään on vuorossa sijat 5-8.
Sijalle viisi Viltsun nurkkaus ennustaa sijoittuvan Hämeenlinnan kiekkoylpeyden HPK:n. HPK:lla on kasassa mielenkiintoinen, nuori joukkue, jossa puolustusosasto on hyökkäysarsenaalia laadukkaampi. Hyökkäyksessä roolia on nyt tarjolla Sakari Mannisen lähdettyä Ruotsiin ja Niko Kapasen lopetettua viime kauteen pelaajauransa. Löytyykö hyökkäyksestä kuitenkaan uusia ratkaisijoita ja vastuunkantajia?
Potentiaalia hyökkäyksestä löytyy, mutta jalostuuko potentiaali jo? HPK:n hyökkäyskalusto on tasavahva, josta harjoituspelissä loistivat etenkin Teemu Turusen, Victor Backmanin ja Otto Paajasen muodostama hyökkäyskolmikko ja Kerhon maalipörssin treenipeleissä voittanut Harri Kainulainen.
 |
| Rinkelinmäellä pelattiin eilen Liigakauden avausottelu. |
HPK:n hyökkäyksestä uupuu terävin kärki ja sen takia Kerhon hyökkäysarsenaali kalpenee kärkijengeille. Laajuutta Pallokerhon hyökkäysosastosta kuitenkin löytyy, mutta iso kysymys on se, löytyykö ratkaisijoita tarpeeksi? Eilisessä kauden avausottelussa Kärppiä vastaan maalinteko oli HPK:lla ongelmana ja Kerho hävisi pelin Kärpille maalein 1-2.
HPK:n puolustusosasto on hyökkäyskalustoa laadukkaampi ja varmempi. Hämeenlinnalaisten pakiston ykkösnimiä ovat Mathias Porseland, Joonas Lehtivuori ja Petteri Nikkilä. HPK:n pakistosta löytyy kokoa ja kovuutta sekä potentiaalia.
HPK:n joukkue on nuorentunut viime kaudesta huomattavasti. Kerhon vahvuuksia hyvän puolustusosaston lisäksi ovat osaava valmennus ja energinen pelitapa.
HPK:n jälkeen kuudenneksi Viltsun nurkkaus povaa sijoittuvan Kerhon eilen liiga-avauksessa voittanut Oulun Kärpät. Kärpillä on etenkin vahva alakerta, puolustus on laadukas ja maalivahtikaksikko erittäin luotettava. Pakistossa etenkin kärki Shaun Heshkan, Lasse Kukkosen ja Miika Koiviston myötä on erittäin terävä ja tätä kärkeä täydentävät muun muassa Jani Hakanpää ja Mikko Niemelä.
Kärppien joukkueesta löytyykin laadukkuutta. Oululaisten hyökkäysosasto on potentiaalinen, monelta odotetaan läpimurtoa. Tosin jo tasonsa osoittanut kärkisentteri joukkueesta uupuu. Onko KalPassa loistaneesta ja Kärpissä viime kaudella loukkaantumistenkin takia pettäneestä Mikael Ruohomaasta tällä kaudella mihin? Paljon Kärpissä odotetaan Ruohomaan lisäksi myös Julius Junttilalta ja Charles Bertrandilta.
Kärppien maalivahtikalusto on vakuuttava. Jussi Rynnäs on Liigan parhaimpia maalivahteja. Mielenkiintoinen kysymys Kärppien osalta tällä kaudella on myös se, millainen tekijä on oululaisten uusi pääkäskyttäjä Mikko Manner? Potentiaalia löytyy, mutta Manner on vielä kokematon pääluotsin tehtävissä.
Kärppien viime kausi oli vaikea ja välikausi, joten paineita oululaisjoukkueella on paljon. Nyt pitäisi menestyä viime kautta selkeästi paremmin.
Sijalle seitsemän Viltsun nurkkaus ennustaa sijoittuvan Rauman Lukon. Lukossa myös Kärppien tavoin on päävalmentaja vaihtunut täksi kaudeksi. Nyt Lukon puikoissa on Pekka Virta. Virta tuonee ainakin äänekkäänä johtamistyyppinä kuria ja järjestystä raumalaisryhmään.
Lisäksi Virta tuo myös uuden pelityylin Lukkoon, pelityylin jossa pyritään kontrolloimaan kiekkoa enemmän. Mielenkiintoisia kysymyksiä Lukon osalta onkin se, kuinka kauan uuden pelityylin omaksumisessa menee aikaa.
Kärppien tavoin myös Raumalla meni viime kausi penkin alle, Lukko jäi kokonaan viime kaudella pudotuspelien ulkopuolelle. nyt varmaan myös Raumalla paineita löytyy. Tästä kaudesta odotetaan tulevan selkeästi parempi kuin viime kaudesta.
Kokoonpano Lukolla on suht hyvä, mutta kapea. Vaihtuuvuus kokoonpanossa viime kauden jälkeen on ollut maltillista. Lukon maalivahtiosasto on melko kokematon. Kaapo Kähkönen on raumalaisten ykköstorjuja ja tämän viime kausi ei ollut mairitteleva.
Yksi hyvä kysymys Rauman Lukon osalta on se, että löytyykö raumalaisjoukkueesta tarpeeksi kiekollista osaamista ja ratkaisuvoimaa. Onko Lukon joukkue kiekollisesti tarpeeksi hyvä toteuttamaan Virran kiekolliseen peliin perustuvaa pelityyliä.
Puolustuksessa Lukko menetti puolustajien pistepörssiin viime kaudella voittaneen Jesse Virtasen Ruotsiin. Nyt Lukon pakistossa on kiekollista osaamista melko vähän. Myös Lukon hyökkäyksessä takuuvarmoja maalintekijöitä on melko niukasti. Raumalaisten keskusta on myös melko ohkainen.
Sijalle kahdeksan Viltsun nurkkaus ennustaa sijoittuvan Liigan runkosarjassa viime kauden hopeajoukkueen KalPan. KalPa on melko arvoituksellinen joukkue, sillä joukkue meni melkein täysin uusiksi vime kauden jälkeen. Joukkueen puikoissa on nyt tulokaspäävalmentaja Sami Kapanen ja KalPan miehistö on kokenut joukkopaon.
KalPa menetti viime kauden jälkeen jopa kymmenestä parhaasta pistemiehestään peräti seitsemän, ja myös loistavasti viime kaudella torjunut Eero Kilpeläinen jätti seuran.
Nyt KalPalla on kyllä sopimuspelaajia enemmän kuin viime kaudella, mutta tasokkuudessa riittää kurottavaa. Jo tasonsa osottaneita kärkipelaajia kuopiolaisilla on niukasti, mutta potentiaalia kilpipaidoilta löytyy paljon. Kuopiolaiset kaipaavatkin kipeästi uusia esiinmarsseja. Onko nyt vielä kuitenkaan aika uusien tähtien syntymisille?
Paljon KalPan menestyksestä tällä kaudella riipuu siitä, kuinka nuoret ja potentiaaliset pelaajat ottavat roolia kuopiolaismiehistössä ja miten Sami Kapanen onnistuu päävalmentajan tehtävässään. Viime kauden hopeajuhlat toivat kyllä uskoa varmasti kuopiolaisille, jatkossakin voi menestyä?
perjantai 8. syyskuuta 2017
Tänään on se päivä kun Liiga alkaa- mikä joukkue vie Liigan runkosarjan?
Mikä on Viltsun nurkkauksen veikkaus jääkiekon SM-liigan runkosarjan voittajaksi? Ja mitkä muut joukkueet löytyvät runkosarjan TOP-nelosesta? Veikkaukset selviävät tästä blogipostauksesta.
Tänään perjantaina on jääkiekkofanien karkkipäivä. Tänään alkaa vihdoin jääkiekon SM-liiga. SM-liiga alkaa heti täydellä seitsemän pelin kierroksella. Tässä blogissa on jo otettu kantaa siihen mitkä ovat SM-liigan viisikymmentä parasta pelaajaa ja rankattu nämä järjestykseen. Sekä annettu vinkkejä Liigapörssiin. Vielä on kuitenkin veikkaamatta ja ennustamatta se, kuinka käy SM-liigan runkosarjassa.
Viltsun nurkkauksen veikkaus SM-liigan runkosarjan voittajajoukkueeksi on aivan niin kuin monen muunkin tahon veikkaus, Tampereen Tappara. Tapparalla on yksinkertaisesti Liigan paras miehistö, miehistö on laadukas ja laaja ja sen vuoksi Tappara on selkeä ehdokas runkosarjan voittajaksi.
Tappara kyllä menetti kesän aikana viime kauden viidestä parhaimmasta pistemiehestään peräti neljä, mutta tamperelaisryhmä on saanut hyvin korvattua menetetyt pelaajat. Tapparan laadukkaasta miehistöstä kertoo jo sekin seikka, että kirvesrinnoilla on monta jopa maajoukkuetason pelaajaa, etenkin puolustuksessa.
Tapparan jälkeen runkosarjan toiseksi parhaaksi joukkueeksi kiilaa itsensä JYP Jyväskylästä. Jyväskyläisjoukkue on Tapparan kovin haastaja runkosarjassa. Jypillä on melko laadukas nippu kasassa, joskin esimerkiksi puolustuksen osalta aika kapea joukkue. Hurrikaanipaidoilta löytyy ainakin johtajuutta, siitä pitävät huolen esimerkiksi sentterit Juha-Pekka Hytönen ja Jarkko Immonen.
Jypin sentteriosasto on kovaa valuuttaa, ja se mahdollistaa hyvän hyökkäyspelin ja tätä jyväskyläläisten hyvää hyökkäyspeliä tukee hyvä puolustus, josta löytyy myös kiekollista osaamista. Joskin JYPin laituriosasto on pieni kysymysmerkki, se ei ole ihan niin laadukas osasto kuin JYPin sentterikalusto. Onko JYPin hyökkäyksessä tarjolla esimerkiksi HIFK:sta tulleelle Juuso Puustiselle liiankin iso rooli? Puustinen on kysymysmerkki penkin alle menneiden HIFK-kausien jälkeen.
Joka tapauksessa JYP sijoittuu runkosarjassa toiseksi. Jypiltä löytyy riittävästi rutiinia ja joukkueen avainpelaajilla on hyvä taitotaso. Sekä JYPin maalivahti Juho Olkinuora on kelpo torjuja. Hurrikaanijoukkueen pakistosta löytyy lisäksi kokoa ja kovuutta, onhan siellä muun muassa nimet Nolan Yonkman, Mikko Kalteva ja Mikko Kuukka.
JYPin jälkeen runkosarjan kolmanneksi on vahvimmin tyrkyllä Turun Palloseura. TPS:n ydinkysymyksiä tällä kaudella on tosin saako joukkueen uusi käskyttäjä Kalle Kaskinen TPS:n millaiseen lentoon?
JYPin tavoin TPS:n sikermästä löytyy rutiinia ja kokemusta sekä johtajuutta. Löytyyhän TPS:n miehistöstä sellaisia nimiä kuin Henrik Tallinder, Eric Perrin, Tomi Kallio ja Ilari Filppula. Toinen ydinkysymys TPS:n osalta on tällä kaudella myös se, että onko kokeneet pelaajat silti jo liian isossa roolissa? Rupeaako ikämiehillä jo luistin painaa vai vieläkö kokeneet kehäketut jaksavat painaa kovissa rooleissa?
TPS:n joukkueen avainpelaajilla on myös kova taitotaso, mutta materiaali ei ole yhtä laaja kuin kärkiseuroilla Tapparalla ja JYPillä. TPS:n ydin kysymyksiä tällä kaudella on myös se, löytyykö turkulaisryhmästä tarpeeksi ratkaisijoita ja mihin joukkueesta löytyvästä suht runsaslukuisesta nuorten ja potentiaalisten ryhmästä on? TPS:n joukkueesta löytyy muun muassa sellaisia nuoria pelaajia kuin Petrus Palmu, Patrik Virta ja Jasper Lindsten.
TPS:n maalivahdilla Oskari Setäsellä on puolestaan hyvä mahdollisuus nousta parrasvaloihin. Onko vastaamaan odotuksiin? Viime kausi oli ainakin lupauksia herättävä.
Runkosarjan neljänneksi Viltsun nurkkaus ennustaa Helsingin IFK:ta. Helsingin IFK on tosin arvoituksellinen joukkue. Helsinkiläisjoukkueen harjoituspelikausi ei mennyt kovin kaksisesti, sillä HIFK voitti seitsemästä pelaamastaan harjoituspelistään vain kaksi ottelua.
HIFK on tehnyt tälle kaudelle etenkin hyökkäyspäähän hyviä hankintoja ja sen materiaali onkin melko laadukas nippu. Hyökkäyspäästä löytyy nykyään muun muassa sellaisia maalintekijöitä kuin Erik Thorell ja Juha-Pekka Haataja sekä senttereitä kuin Juhani Tyrväinen ja Patrik Carlsson. HIFK:n hyökkäysmateriaali on kuitenkin melko kapea, ja loukkaantumisiin ei ole juurikaan varaa.
HIFK:n pakkimateriaali on hyökkäysosastoa leveämpi, mutta se se vasta arvoituksellinen onkin. Pakkikalustosta ei esimerkiksi löydy jo tasonsa todistanutta ykköspakkia. Paljon HIFK:n pakkikalustossa on siitäkin kiinni pelaako nuori lupaava puolustaja Miro Heiskanen tulevan kauden vielä Helsingissä vai ei. Ja onko Heiskasesta jo tällä kaudella nousemaan suureen rooliin. Saattaa olla, että Heiskanen ei pysty vielä pitämään tasoaan koko kautta.
HIFK:n puolustuksesta löytyy myös muun muassa sellaisia nimiä kuin Teemu Laakso, Ville Varakas, Teemu Eronen ja Joe Finley sekä Ryan O´Connor. Näistä Laakson terveystilanne on kysymysmerkki, Eronen oli viime kaudella HIFK:n paras puolustaja pisteissä mutta otteista puuttui tasaisuus. Täksi kaudeksi Eroselta odotetaankin tason nostoa niin kuin sitä odotetaan myös Ryan O'Connorilta. Onko näistä miehistä kuitenkaan nostamaan tasoaan? Ja mitä tekee Ville Varakas?
Maalivahtiosasto HIFK:lla on hyvä, siitä pitävät huolen Nicklas Bäckström, Atte Engren ja nyt loukkaantuneena oleva Kevin Lankinen.
Siinä on Viltsun nurkkauksen ennustus runkosarjan TOP-neloseksi ja pienet perustelut sille, miksi juuri Tappara, JYP, TPS ja HIFK tulevat muodostamaan tänään alkavan SM-liigakauden runkosarjan TOP-nelosen.
Olen hiukan myöhässä veikkauksieni kanssa, mutta tulevan viikonlopun aikana olisi tarkoitus käydä läpi myös loput liigajoukkueet. Lauantaina kirjoittelen analyysejä niistä joukkueista, jotka tulevat löytymään runkosarjan sijoilta 5-8. Mukana on myös oma suosikkijoukkue HPK, jonka veikkaan sijoittuvan runkosarjassa viidenneksi.
Tänään perjantaina on jääkiekkofanien karkkipäivä. Tänään alkaa vihdoin jääkiekon SM-liiga. SM-liiga alkaa heti täydellä seitsemän pelin kierroksella. Tässä blogissa on jo otettu kantaa siihen mitkä ovat SM-liigan viisikymmentä parasta pelaajaa ja rankattu nämä järjestykseen. Sekä annettu vinkkejä Liigapörssiin. Vielä on kuitenkin veikkaamatta ja ennustamatta se, kuinka käy SM-liigan runkosarjassa.
Viltsun nurkkauksen veikkaus SM-liigan runkosarjan voittajajoukkueeksi on aivan niin kuin monen muunkin tahon veikkaus, Tampereen Tappara. Tapparalla on yksinkertaisesti Liigan paras miehistö, miehistö on laadukas ja laaja ja sen vuoksi Tappara on selkeä ehdokas runkosarjan voittajaksi.
Tappara kyllä menetti kesän aikana viime kauden viidestä parhaimmasta pistemiehestään peräti neljä, mutta tamperelaisryhmä on saanut hyvin korvattua menetetyt pelaajat. Tapparan laadukkaasta miehistöstä kertoo jo sekin seikka, että kirvesrinnoilla on monta jopa maajoukkuetason pelaajaa, etenkin puolustuksessa.
Tapparan jälkeen runkosarjan toiseksi parhaaksi joukkueeksi kiilaa itsensä JYP Jyväskylästä. Jyväskyläisjoukkue on Tapparan kovin haastaja runkosarjassa. Jypillä on melko laadukas nippu kasassa, joskin esimerkiksi puolustuksen osalta aika kapea joukkue. Hurrikaanipaidoilta löytyy ainakin johtajuutta, siitä pitävät huolen esimerkiksi sentterit Juha-Pekka Hytönen ja Jarkko Immonen.
 |
| Myös eri mediat ovat julkaisseet omia liigaennakkojaan. |
Jypin sentteriosasto on kovaa valuuttaa, ja se mahdollistaa hyvän hyökkäyspelin ja tätä jyväskyläläisten hyvää hyökkäyspeliä tukee hyvä puolustus, josta löytyy myös kiekollista osaamista. Joskin JYPin laituriosasto on pieni kysymysmerkki, se ei ole ihan niin laadukas osasto kuin JYPin sentterikalusto. Onko JYPin hyökkäyksessä tarjolla esimerkiksi HIFK:sta tulleelle Juuso Puustiselle liiankin iso rooli? Puustinen on kysymysmerkki penkin alle menneiden HIFK-kausien jälkeen.
Joka tapauksessa JYP sijoittuu runkosarjassa toiseksi. Jypiltä löytyy riittävästi rutiinia ja joukkueen avainpelaajilla on hyvä taitotaso. Sekä JYPin maalivahti Juho Olkinuora on kelpo torjuja. Hurrikaanijoukkueen pakistosta löytyy lisäksi kokoa ja kovuutta, onhan siellä muun muassa nimet Nolan Yonkman, Mikko Kalteva ja Mikko Kuukka.
JYPin jälkeen runkosarjan kolmanneksi on vahvimmin tyrkyllä Turun Palloseura. TPS:n ydinkysymyksiä tällä kaudella on tosin saako joukkueen uusi käskyttäjä Kalle Kaskinen TPS:n millaiseen lentoon?
JYPin tavoin TPS:n sikermästä löytyy rutiinia ja kokemusta sekä johtajuutta. Löytyyhän TPS:n miehistöstä sellaisia nimiä kuin Henrik Tallinder, Eric Perrin, Tomi Kallio ja Ilari Filppula. Toinen ydinkysymys TPS:n osalta on tällä kaudella myös se, että onko kokeneet pelaajat silti jo liian isossa roolissa? Rupeaako ikämiehillä jo luistin painaa vai vieläkö kokeneet kehäketut jaksavat painaa kovissa rooleissa?
TPS:n joukkueen avainpelaajilla on myös kova taitotaso, mutta materiaali ei ole yhtä laaja kuin kärkiseuroilla Tapparalla ja JYPillä. TPS:n ydin kysymyksiä tällä kaudella on myös se, löytyykö turkulaisryhmästä tarpeeksi ratkaisijoita ja mihin joukkueesta löytyvästä suht runsaslukuisesta nuorten ja potentiaalisten ryhmästä on? TPS:n joukkueesta löytyy muun muassa sellaisia nuoria pelaajia kuin Petrus Palmu, Patrik Virta ja Jasper Lindsten.
TPS:n maalivahdilla Oskari Setäsellä on puolestaan hyvä mahdollisuus nousta parrasvaloihin. Onko vastaamaan odotuksiin? Viime kausi oli ainakin lupauksia herättävä.
Runkosarjan neljänneksi Viltsun nurkkaus ennustaa Helsingin IFK:ta. Helsingin IFK on tosin arvoituksellinen joukkue. Helsinkiläisjoukkueen harjoituspelikausi ei mennyt kovin kaksisesti, sillä HIFK voitti seitsemästä pelaamastaan harjoituspelistään vain kaksi ottelua.
HIFK on tehnyt tälle kaudelle etenkin hyökkäyspäähän hyviä hankintoja ja sen materiaali onkin melko laadukas nippu. Hyökkäyspäästä löytyy nykyään muun muassa sellaisia maalintekijöitä kuin Erik Thorell ja Juha-Pekka Haataja sekä senttereitä kuin Juhani Tyrväinen ja Patrik Carlsson. HIFK:n hyökkäysmateriaali on kuitenkin melko kapea, ja loukkaantumisiin ei ole juurikaan varaa.
HIFK:n pakkimateriaali on hyökkäysosastoa leveämpi, mutta se se vasta arvoituksellinen onkin. Pakkikalustosta ei esimerkiksi löydy jo tasonsa todistanutta ykköspakkia. Paljon HIFK:n pakkikalustossa on siitäkin kiinni pelaako nuori lupaava puolustaja Miro Heiskanen tulevan kauden vielä Helsingissä vai ei. Ja onko Heiskasesta jo tällä kaudella nousemaan suureen rooliin. Saattaa olla, että Heiskanen ei pysty vielä pitämään tasoaan koko kautta.
HIFK:n puolustuksesta löytyy myös muun muassa sellaisia nimiä kuin Teemu Laakso, Ville Varakas, Teemu Eronen ja Joe Finley sekä Ryan O´Connor. Näistä Laakson terveystilanne on kysymysmerkki, Eronen oli viime kaudella HIFK:n paras puolustaja pisteissä mutta otteista puuttui tasaisuus. Täksi kaudeksi Eroselta odotetaankin tason nostoa niin kuin sitä odotetaan myös Ryan O'Connorilta. Onko näistä miehistä kuitenkaan nostamaan tasoaan? Ja mitä tekee Ville Varakas?
Maalivahtiosasto HIFK:lla on hyvä, siitä pitävät huolen Nicklas Bäckström, Atte Engren ja nyt loukkaantuneena oleva Kevin Lankinen.
Siinä on Viltsun nurkkauksen ennustus runkosarjan TOP-neloseksi ja pienet perustelut sille, miksi juuri Tappara, JYP, TPS ja HIFK tulevat muodostamaan tänään alkavan SM-liigakauden runkosarjan TOP-nelosen.
Olen hiukan myöhässä veikkauksieni kanssa, mutta tulevan viikonlopun aikana olisi tarkoitus käydä läpi myös loput liigajoukkueet. Lauantaina kirjoittelen analyysejä niistä joukkueista, jotka tulevat löytymään runkosarjan sijoilta 5-8. Mukana on myös oma suosikkijoukkue HPK, jonka veikkaan sijoittuvan runkosarjassa viidenneksi.
keskiviikko 6. syyskuuta 2017
Liiga alkaa ylihuomenna- tästä vinkit Liigapörssiin
Tämä on se viikko, kun jääkiekon Sm-liiga vihdoin alkaa. Alkava jääkiekkokausi tuo jälleen mukanaan myös mielenkiintoisia oheis"juttuja". Näistä oheis"jutuista" minulle varmasti rakkain on Liigapörssi. Tässä blogiviestissä onkin toivottavasti hyviä vinkkejä Liigapörssiin.
Nyt on keskiviikko, ja uusi jääkiekkokausi käynnistyy vihdoin ylihuomenna eli perjantaina. Jääkiekkokausi ei kuitenkaan ala yksinään, sillä se tuo mukanaan jälleen mielenkiintoisia oheis"juttuja". Näistä oheis"jutuista" varmaan kiinnostavin on Ilta-Sanomien ylläpitämä manageripeli Liigapörssi.
Jo varmaan jostain kaudesta 1995-1996 alkaen pelattu Liigapörssi on täällä jälleen! Kyseessä on manageripeli, jossa aluksi kootaan yksi kentällinen pelaajia SM-liigan pelaajista. Jokainen SM-liigan pelaaja on hinnoteiltu ja näistä pelaajista kootaan yksi kentällinen, siten että kentällisestä löytyy yksi maalivahti, kaksi puolustajaa ja kolme hyökkääjää. Kentällisen hinta saa olla korkeintaan kaksi miljoonaa euroa.
Kentällinen alkaa sitten keräämään pisteitä sitä mukaan kun pelaajat pärjäävät ja tehoilevat oikeilla liigajäillä. Ja liigakausi on jaettu useampaan jaksoon, joista ensimmäinen alkaa nyt perjantaina, kun SM-liigakin alkaa. Jakson aikana on käytössä tietty määrä myös vaihtoja eli jakson aikana saa vaihdella myös kentällisensä pelaajia.
Liigapörssi on kiinnostava ja varsin koukuttava peli, jonka ainakin ydintoiminta-ajatus tuli toivottavasti tarpeeksi selkeästi selostettua äsken. Minä itse olen pelannut kyseistä peliä varmaan jostain kaudesta 1997-1998 lähtien, mutta aika vaihtelevalla menestyksellä. Paras sijoitukseni on varmaan se, kun jäin yhdessä jaksossa kerran kuudenneksi ja viisi parasta sai silloin palkintoja.
No sen pitemmittä puheita, tarkoitukseni olisi tässä blogipostauksessa tuoda esille pelaajia jotka voisivat olla hyviä poimintoja kentälliseen hintalaatusuhteiltaan. Pelaajia, jotka voisivat olla hyviä hakuja ensimmäisellä Liigapörssin pelijaksolla.
Tarkoituksella jätin tästä listauksesta pois esimerkiksi Kristian Kuuselan ja Tomas Zaborskyn, sillä ne ovat jo sen verran kalliita ja kaikki jo tietävätkin että ne ovat melko varmoja pistelinkoja.
Ennakoiminen ja arvaileminen ovat mukavaa puuhaa tässäkin lajissa, joten nyt sen vinkkilistan pariin.
Maalivahdit:
1.kategoria:
Juho Olkinuora, JYP 380 000 euroa
Atte Engren, HIFK 370 000 euroa
Emil Larmi, HPK 370 000 euroa
Oskari Setänen, TPS 370 000 euroa
Andreas Bernard, Ässät 365 000 euroa
Maalivahdit ovat suht edullisia tässä Liigapörssin ensmimäisellä pelijaksolla. Kalleimmat maalivahdit taitavat olla Kärppien Jussi Rynnäs ja Tapparan Dominik Hrachovina ja näiden hinnat on 400 000 euroa.
Esimerkiksi Atte Engren HIFK:n maalivahtina voi olla hyvä haku. Hintaa Engrenillä on tosiaan vain 370 000 euroa. Kevin Lankisen loukkaantuminen saattaa tarjota paljon peliaikaa Engrenille HIFK:n maalin suulla. Engren omaa potentiaalia nousta vaikka takaisin Leijoniin että siinä mielessä mielenkiintoinen pelaaja kyseessä.
Myös saman hintainen HPK-vahti Emil Larmi voi olla hyvä haku maalivahdiksi. Larmi murtautui viime kaudella Liigatorjujien eliittiin. Pienoinen kysymysmerkki, mutta saa paljon vastuuta HPK:n maalin suulla. Melko alhainen hintalappu miehelle, joka yleensä työskentelee melko vakuuttavasti.
Myös JYP-vahti Juho Olkinuora, TPS-torjuja Oskari Setänen ja Ässien maalivahti Andreas Bernard voivat olla hyviä valintoja maalivahdiksi Liigapörssin ensimmäisellä pelijaksolla.
2. kategoria:
Kaapo Kähkönen, Lukko 350 000 euroa
Janne Juvonen, Pelicans 350 000 euroa
Mika Järvinen, Sport 350 000 euroa
Antti Lehtonen, Ilves 340 000 euroa
Denis Godla, KalPa 335 000 euroa
Sami Rajaniemi, Jukurit 330 000 euroa
Kakkoskategorian maalivahdit ovat jo selkeästi ykköskategoriankin maalivahteja edullisempia, mutta omaavat nekin potentiaalia nousta isompiin otsikoihin ja joukkueensa ykköstähdiksi. Nämä kakkoskategorian maalivahdit voivat olla mielenkiintoisia hakuja alhaisen hintansa takia. Ja pienellä riskilläkin ne voivat osoittautua hyväksi valinnoiksi.
Vastuuta ja peliaikaa ainakin näille kakkoskategorian maalivahdeille lienee ainakin paljon luvassa joukkueidensa maalin suulla.
Puolustajat:
1.kategoria:
Valtteri Kemiläinen, Tappara 410 000 euroa
Ilkka Heikkinen, TPS 410 000 euroa
Miika Koivisto, Kärpät 410 000 euroa
Mathias Porseland, HPK 400 000 euroa
Shaun Heshka, Kärpät 400 000 euroa
Mikko Lehtonen, Tappara 400 000 euroa
Henrik Tallinder, TPS 400 000 euroa
Otso Rantakari, Tappara 385 000 euroa
Mikko Mäenpää, JYP 380 000 euroa
Janne Niskala, Lukko 380 000 euroa
Mikko Kalteva, JYP 375 000 euroa
Juha Leimu, Pelicans 375 000 euroa
Santeri Lukka, KalPa 370 000 euroa
Jere Seppälä, Ässät 370 000 euroa
Joonas Lehtivuori, HPK 360 000 euroa
Tämän puolustajaryppään pakeilla riittää paljon kiekollisen pelin taitoja. Iso osa tämän kategorian pakeista on Liigan ykköstason puolustajia ja mikä silmiin pistävintä, niin näiden puolustajien hintalappuja ei ole kuitenkaan hinnoilla pilattu.
Riippuu paljon siitäkin kuka saa lentokelin päälle heti Liigan alkaessa ja kuka ei, mutta jokainen näistä tämän ykköskategorian pakeista on kyllä hyvä haku Liigapörssin ensimmäiselle pelijaksolle.
Tietenkin HPK:n kannattajana näistä puolustajista ensimmäisenä silmiin pistää Joonas Lehtivuori ja Mathias Porseland, jotka ovat Kerhon ykköspuolustajia. Lehtivuori on noussut hiljalleen Liigan puolustajien parhaimmistoon. On myös kiekollisesti taitava puolustaja, joka saa melko paljon tehoa aikaan. Viime kaudella syntyi 56 pelissä pisteet 7+18=25. Ura on yhä vain noususuunnassa. Suht edullinen haku pakistoon.
Ja ei ole Mathias Porselandinkaan hinta kovin paha, vain 400 000 euroa. Porseland on Lehtivuoren tavoin kiekollisesti taitava puolustaja, joka istuu HPK:n pelitapaan täydellisesti. Porselandin syöttö- ja laukaisutaito ovat kovaa luokkaa ja Porseland saa paljon myös ylivoimavastuuta.
Kiekollisen pelin taitoja löytyy myös paljon muilta tämän puolustajakategorian pakeilta ja tämän ykköskategorian puolustajat saavat paljon myös ylivoimavastuuta. Nämä ovat niitä puolustajia joita kannattaa valita kentälliseensä ja jotka ovat luotettavia pisteiden tekijöitä.
2.kategoria:
Lasse Kukkonen, Kärpät 360 000 euroa
Juuso Riikola, KalPa 360 000 euroa
Maksim Matushkin, Ässät 360 000 euroa
Oskari Manninen, Sport 360 000 euroa
Petteri Nikkilä, HPK 350 000 euroa
Niko Peltola, Ässät 350 000 euroa
Ari Gröndahl, Sport 350 000 euroa
Aleksi Elorinne, Tappara 345 000 euroa
Stefan Esplund, Ilves 340 000 euroa
Miro Heiskanen, HIFK 340 000 euroa
Tämän kakkoskategorian puolustajat ovat jo jonkin verran halvempia kuin ykköskategorian puolustajat, mutta kiekollisen pelin taitoja löytyy myös tältä pakkiryppäältä. Ja kiekolliset taidothan varsinkin ovat avainasemassa Liigapörssissä, sillä tehopisteet niitä Liigapörssipisteitäkin tuovat.
Lasse Kukkonen on Kärppien luotettava puolustaja puolustaja, joka saa myös jonkin verran pisteitäkin aikaan. Kukkoselle on luvassa Kärpissä myös ylivoimavastuuta, jolloin niitä pisteitä varsinkin voi tulla. Juuso Riikola on puolestaan KalPan ykköspakki, jolle peliaikaa on siis roolinsa takia luvassa. Riikola teki jo viime kaudella 25 pistettä ja ura on vain 23-vuotiaalla pakilla noususuunnassa.
Porin Ässien puolustajat Maksim Matushkin ja Niko Peltola ovat puolestaan tärkeässä roolissa Ässien miehistössä ja peliaikaa sekä varmaan myös ylivoimavastuuta on näille herroille porilaisjoukkueessa luvassa. Kummatkin ovat hyviä kiekollisia puolustajia.
Myös loput tämän kakkoskategorian puolustajat omaavat hyökkäyspään potentiaalia ja voivat olla sen takia mielenkiintoisia hakuja Liigapörssin ensimmäiselle pelijaksolle.
3. kategoria:
Jesper Lindgren, HPK 320 000 euroa
Mathew Maione, KalPa 320 000 euroa
Arto Laatikainen, Ilves 310 000 euroa
Stefan Lassen, Pelicans 305 000 euroa
Joni Tuulola, Sport 300 000 euroa
Aleksi Salonen, Tappara 290 000 euroa
Oliwer Kaski, HIFK 260 000 euroa
Casimir Jurgens, Pelicans 225 000 euroa
Puolustajien kolmoskategoriassa on puolestaan pakkeja jotka voivat olla hyviä valintoja puolustuksen "täytemiehiksi" edullisen hintansa takia. Kolmoskategorian pakeilta löytyy liki poikkeuksetta paljon potentiaalia ja tämän puolustajaryppään nimet voivat tehdä yllättäviä läpimurtoja Liigan eliittiin jo tällä kaudella. Jokskin mukana on myös Ilveksen konkaripakki Arto Laatikainen, jolla on hyvät kiekollisen pelin taidot ja joka saanee paljon peliaikaa Ilveksen pakistossa.
Hyökkääjät:
1.kategoria:
J-P Hytönen, JYP 425 000 euroa
Toni Koivisto, Lukko 410 000 euroa
Ville Vahalahti, Lukko 410 000 euroa
Jarno Kärki, Tappara 405 000 euroa
Juha-Pekka Haataja, HIFK 405 000 euroa
Mikael Ruohomaa, Kärpät 405 000 euroa
Juhani Tyrväinen, HIFK 400 000 euroa
Antti Suomela, JYP 400 000 euroa
Jarkko Malinen, HIFK 395 000 euroa
Michael Parks, Sport 390 000 euroa
Niko Ojamäki, Tappara 390 000 euroa
Teemu Rautiainen, Ilves 380 000 euroa
Joonas Rask, HIFK 375 000 euroa
Hyökkääjien ykköskategorian miesten hinnat eivät ole hirveän korkeita, mutta silti ainakin suurimmalle osalle kategorian hyökkääjistä on joukkueissaan isoa roolia ja tulosvastuuta tarjolla. Ykköskategorian miehet voivat olla hyviä valintoja hyökkäykseen Liigapörssin ensimmäiselle pelijaksolle. Nämä hyökkääjät eivät välttämättä vielä ole joukkueidensa eturivissä, mutta ne omaavat potentiaalia nousta jopa Liigan eliittiin tai vieläkin korkeammalle.
Kategorian hyökkääjille on isoa tulosvastuuta tarjolla ja pisteitä syntyy tasaisesti.
2. kategoria:
Damien Fleury, Lukko 375 000 euroa
Ville Viitaluoma, Sport 375 000 euroa
Philip McRae, Ässät 375 000 euroa
Jasper Lindsten, TPS 370 000 euroa
Iikka Kangasniemi, Pelicans 370 000 euroa
Michael Keränen, KooKoo 365 000 euroa
Oula Palve, HPK 360 000 euroa
Zach Budish, Jukurit 360 000 euroa
Juuso Puustinen, JYP 360 000 euroa
Ville Leskinen, Kärpät 360 000 euroa
Markus Nenonen, Sport 360 000 euroa
Teemu Nurmi, Tappara 360 000 euroa
Victor Backman, HPK 350 000 euroa
Miika Roine, Jukurit 350 000 euroa
Patrik Virta, TPS 350 000 euroa
Kai Kantola, KalPa 350 000 euroa
Robert Leino, HPK 345 000 euroa
Otto Koivula, Ilves 340 000 euroa
Teemu Tallberg, Jukurit 340 000 euroa
Borna Rendulic, Pelicans 335 000 euroa
Joonas Komulainen, Sport 335 000 euroa
Otto Paajanen, HPK 320 000 euroa
Patrus Palmu, TPS 320 000 euroa
Hyökkääjien kakkoskategorian miehet eivät ole niin kalliita kuin ykköskategorian jäsenet, mutta nekin omaavat pisteiden teko potentiaalia ja kiekollisen pelin taitoja vähintään melko paljon. Kakkoskategorian miehet voivat yllättää ja kerätä Liigapörssipisteitä paljonkin. Mahdollisuuksia on ja joukkueissa on myös melkoa isoa roolia tarjolla näille pelureille.
Kakkoskategorian miehet voivat ollakin hyviä valintoja joukkueeseen Liigapörssin ensimmäiselle pelijaksolle.Tämän kategorian hyökkääjillä ei ole kovin isoja hintoja, mutta mahdollisuuksia isoihinkin pistemääriin on.
Taas näin HPK-kannattajana pistää silmään etenkin HPK:n hyökkääjät. Kerhon hyökkääjien hinnat eivät ole kovin isoja, mutta moni HPK:n hyökkääjistä omaa potentiaalia nousta isoihinkin rooleihin joukkueessaan ja tehopisteitä voi ropista hyvin. Jonkunhan HPK:ssa pitää myös pisteitä tehdä ja Sakari Mannisen lähdettyä sekä Niko Kapasen lopetettua pelaajauransa roolia on tarjolla paljon hyökkäyksessä.
3.kategoria:
Jerry Turkulainen, JYP 305 000 euroa
Hannes Björninen, Pelicans 290 000 euroa
Joni Ikonen, KalPa 280 000 euroa
Alexandre Texier, KalPa 275 000 euroa
Roy Radke, SaiPa 270 000 euroa
Janne Ritamäki, Jukurit 265 000 euroa
Jesperi Kotkaniemi, Ässät 240 000 euroa
Harri Kainulainen, HPK 215 000 euroa
Hyökkääjien kolmoskategorian miehet ovat hinnoiltaan suht edullisia tai peräti halpoja. Nämä hyökkääjät voivat olla hyviä täytevalintoja hyökkäykseen. Jokunen kolmoskategorian miehistä voi olla jo joukkueessaan isossa roolissa tai sitten niillä on hyvät mahdollisuudet nousta vaikka jopa isoihinkin rooleihin.
Nämä ovat niitä pelaajia kun kentällistä täytyy täydentää vielä jollain pelaajalla ja rahat ei riitä kuin halpaan nimeen. Eivät nakuta pisteitä yhtä paljon ja tasaisesti kuin isommat starat, mutta täytemiehenä voi täyttää kelvollisesti tonttinsa.
HPK:n kannattajana pitää taas kiinnittää huomiota erityisesti Kerhon pelaajiin ja Harri Kainulaiseen. Harri Kainulainen voi olla hyväkin haku ensimmäisellä Liigapörssin pelijaksolla. Kainulainen nakutteli nimittäin eniten maaleja HPK:n pelaajista Kerhon harjoituspeleissä.
Siinä tuli kerrottua iso liuta vinkkejä Liigapörssin ensimmäiselle pelijaksolle. Onpa mukavaa että tuokin peli alkaa taas ja itsekin tulee oltua tietenkin mukana pelaamassa kyseistä peliä. Rakennan vähintään taas muutaman kentällisen Liigapörssiin, joista toivottavasti edes yhdellä sijoitun taas vähintään tonnin parhaan joukkoon.
Siinä on oma tavoitteeni Liigapörssin ensimmäiselle pelijaksolle.
Nyt on keskiviikko, ja uusi jääkiekkokausi käynnistyy vihdoin ylihuomenna eli perjantaina. Jääkiekkokausi ei kuitenkaan ala yksinään, sillä se tuo mukanaan jälleen mielenkiintoisia oheis"juttuja". Näistä oheis"jutuista" varmaan kiinnostavin on Ilta-Sanomien ylläpitämä manageripeli Liigapörssi.
Jo varmaan jostain kaudesta 1995-1996 alkaen pelattu Liigapörssi on täällä jälleen! Kyseessä on manageripeli, jossa aluksi kootaan yksi kentällinen pelaajia SM-liigan pelaajista. Jokainen SM-liigan pelaaja on hinnoteiltu ja näistä pelaajista kootaan yksi kentällinen, siten että kentällisestä löytyy yksi maalivahti, kaksi puolustajaa ja kolme hyökkääjää. Kentällisen hinta saa olla korkeintaan kaksi miljoonaa euroa.
Kentällinen alkaa sitten keräämään pisteitä sitä mukaan kun pelaajat pärjäävät ja tehoilevat oikeilla liigajäillä. Ja liigakausi on jaettu useampaan jaksoon, joista ensimmäinen alkaa nyt perjantaina, kun SM-liigakin alkaa. Jakson aikana on käytössä tietty määrä myös vaihtoja eli jakson aikana saa vaihdella myös kentällisensä pelaajia.
Liigapörssi on kiinnostava ja varsin koukuttava peli, jonka ainakin ydintoiminta-ajatus tuli toivottavasti tarpeeksi selkeästi selostettua äsken. Minä itse olen pelannut kyseistä peliä varmaan jostain kaudesta 1997-1998 lähtien, mutta aika vaihtelevalla menestyksellä. Paras sijoitukseni on varmaan se, kun jäin yhdessä jaksossa kerran kuudenneksi ja viisi parasta sai silloin palkintoja.
No sen pitemmittä puheita, tarkoitukseni olisi tässä blogipostauksessa tuoda esille pelaajia jotka voisivat olla hyviä poimintoja kentälliseen hintalaatusuhteiltaan. Pelaajia, jotka voisivat olla hyviä hakuja ensimmäisellä Liigapörssin pelijaksolla.
Tarkoituksella jätin tästä listauksesta pois esimerkiksi Kristian Kuuselan ja Tomas Zaborskyn, sillä ne ovat jo sen verran kalliita ja kaikki jo tietävätkin että ne ovat melko varmoja pistelinkoja.
Ennakoiminen ja arvaileminen ovat mukavaa puuhaa tässäkin lajissa, joten nyt sen vinkkilistan pariin.
Maalivahdit:
1.kategoria:
Juho Olkinuora, JYP 380 000 euroa
Atte Engren, HIFK 370 000 euroa
Emil Larmi, HPK 370 000 euroa
Oskari Setänen, TPS 370 000 euroa
Andreas Bernard, Ässät 365 000 euroa
Maalivahdit ovat suht edullisia tässä Liigapörssin ensmimäisellä pelijaksolla. Kalleimmat maalivahdit taitavat olla Kärppien Jussi Rynnäs ja Tapparan Dominik Hrachovina ja näiden hinnat on 400 000 euroa.
Esimerkiksi Atte Engren HIFK:n maalivahtina voi olla hyvä haku. Hintaa Engrenillä on tosiaan vain 370 000 euroa. Kevin Lankisen loukkaantuminen saattaa tarjota paljon peliaikaa Engrenille HIFK:n maalin suulla. Engren omaa potentiaalia nousta vaikka takaisin Leijoniin että siinä mielessä mielenkiintoinen pelaaja kyseessä.
Myös saman hintainen HPK-vahti Emil Larmi voi olla hyvä haku maalivahdiksi. Larmi murtautui viime kaudella Liigatorjujien eliittiin. Pienoinen kysymysmerkki, mutta saa paljon vastuuta HPK:n maalin suulla. Melko alhainen hintalappu miehelle, joka yleensä työskentelee melko vakuuttavasti.
Myös JYP-vahti Juho Olkinuora, TPS-torjuja Oskari Setänen ja Ässien maalivahti Andreas Bernard voivat olla hyviä valintoja maalivahdiksi Liigapörssin ensimmäisellä pelijaksolla.
2. kategoria:
Kaapo Kähkönen, Lukko 350 000 euroa
Janne Juvonen, Pelicans 350 000 euroa
Mika Järvinen, Sport 350 000 euroa
Antti Lehtonen, Ilves 340 000 euroa
Denis Godla, KalPa 335 000 euroa
Sami Rajaniemi, Jukurit 330 000 euroa
Kakkoskategorian maalivahdit ovat jo selkeästi ykköskategoriankin maalivahteja edullisempia, mutta omaavat nekin potentiaalia nousta isompiin otsikoihin ja joukkueensa ykköstähdiksi. Nämä kakkoskategorian maalivahdit voivat olla mielenkiintoisia hakuja alhaisen hintansa takia. Ja pienellä riskilläkin ne voivat osoittautua hyväksi valinnoiksi.
Vastuuta ja peliaikaa ainakin näille kakkoskategorian maalivahdeille lienee ainakin paljon luvassa joukkueidensa maalin suulla.
Puolustajat:
1.kategoria:
Valtteri Kemiläinen, Tappara 410 000 euroa
Ilkka Heikkinen, TPS 410 000 euroa
Miika Koivisto, Kärpät 410 000 euroa
Mathias Porseland, HPK 400 000 euroa
Shaun Heshka, Kärpät 400 000 euroa
Mikko Lehtonen, Tappara 400 000 euroa
Henrik Tallinder, TPS 400 000 euroa
Otso Rantakari, Tappara 385 000 euroa
Mikko Mäenpää, JYP 380 000 euroa
Janne Niskala, Lukko 380 000 euroa
Mikko Kalteva, JYP 375 000 euroa
Juha Leimu, Pelicans 375 000 euroa
Santeri Lukka, KalPa 370 000 euroa
Jere Seppälä, Ässät 370 000 euroa
Joonas Lehtivuori, HPK 360 000 euroa
Tämän puolustajaryppään pakeilla riittää paljon kiekollisen pelin taitoja. Iso osa tämän kategorian pakeista on Liigan ykköstason puolustajia ja mikä silmiin pistävintä, niin näiden puolustajien hintalappuja ei ole kuitenkaan hinnoilla pilattu.
Riippuu paljon siitäkin kuka saa lentokelin päälle heti Liigan alkaessa ja kuka ei, mutta jokainen näistä tämän ykköskategorian pakeista on kyllä hyvä haku Liigapörssin ensimmäiselle pelijaksolle.
Tietenkin HPK:n kannattajana näistä puolustajista ensimmäisenä silmiin pistää Joonas Lehtivuori ja Mathias Porseland, jotka ovat Kerhon ykköspuolustajia. Lehtivuori on noussut hiljalleen Liigan puolustajien parhaimmistoon. On myös kiekollisesti taitava puolustaja, joka saa melko paljon tehoa aikaan. Viime kaudella syntyi 56 pelissä pisteet 7+18=25. Ura on yhä vain noususuunnassa. Suht edullinen haku pakistoon.
Ja ei ole Mathias Porselandinkaan hinta kovin paha, vain 400 000 euroa. Porseland on Lehtivuoren tavoin kiekollisesti taitava puolustaja, joka istuu HPK:n pelitapaan täydellisesti. Porselandin syöttö- ja laukaisutaito ovat kovaa luokkaa ja Porseland saa paljon myös ylivoimavastuuta.
Kiekollisen pelin taitoja löytyy myös paljon muilta tämän puolustajakategorian pakeilta ja tämän ykköskategorian puolustajat saavat paljon myös ylivoimavastuuta. Nämä ovat niitä puolustajia joita kannattaa valita kentälliseensä ja jotka ovat luotettavia pisteiden tekijöitä.
2.kategoria:
Lasse Kukkonen, Kärpät 360 000 euroa
Juuso Riikola, KalPa 360 000 euroa
Maksim Matushkin, Ässät 360 000 euroa
Oskari Manninen, Sport 360 000 euroa
Petteri Nikkilä, HPK 350 000 euroa
Niko Peltola, Ässät 350 000 euroa
Ari Gröndahl, Sport 350 000 euroa
Aleksi Elorinne, Tappara 345 000 euroa
Stefan Esplund, Ilves 340 000 euroa
Miro Heiskanen, HIFK 340 000 euroa
Tämän kakkoskategorian puolustajat ovat jo jonkin verran halvempia kuin ykköskategorian puolustajat, mutta kiekollisen pelin taitoja löytyy myös tältä pakkiryppäältä. Ja kiekolliset taidothan varsinkin ovat avainasemassa Liigapörssissä, sillä tehopisteet niitä Liigapörssipisteitäkin tuovat.
Lasse Kukkonen on Kärppien luotettava puolustaja puolustaja, joka saa myös jonkin verran pisteitäkin aikaan. Kukkoselle on luvassa Kärpissä myös ylivoimavastuuta, jolloin niitä pisteitä varsinkin voi tulla. Juuso Riikola on puolestaan KalPan ykköspakki, jolle peliaikaa on siis roolinsa takia luvassa. Riikola teki jo viime kaudella 25 pistettä ja ura on vain 23-vuotiaalla pakilla noususuunnassa.
Porin Ässien puolustajat Maksim Matushkin ja Niko Peltola ovat puolestaan tärkeässä roolissa Ässien miehistössä ja peliaikaa sekä varmaan myös ylivoimavastuuta on näille herroille porilaisjoukkueessa luvassa. Kummatkin ovat hyviä kiekollisia puolustajia.
Myös loput tämän kakkoskategorian puolustajat omaavat hyökkäyspään potentiaalia ja voivat olla sen takia mielenkiintoisia hakuja Liigapörssin ensimmäiselle pelijaksolle.
3. kategoria:
Jesper Lindgren, HPK 320 000 euroa
Mathew Maione, KalPa 320 000 euroa
Arto Laatikainen, Ilves 310 000 euroa
Stefan Lassen, Pelicans 305 000 euroa
Joni Tuulola, Sport 300 000 euroa
Aleksi Salonen, Tappara 290 000 euroa
Oliwer Kaski, HIFK 260 000 euroa
Casimir Jurgens, Pelicans 225 000 euroa
Puolustajien kolmoskategoriassa on puolestaan pakkeja jotka voivat olla hyviä valintoja puolustuksen "täytemiehiksi" edullisen hintansa takia. Kolmoskategorian pakeilta löytyy liki poikkeuksetta paljon potentiaalia ja tämän puolustajaryppään nimet voivat tehdä yllättäviä läpimurtoja Liigan eliittiin jo tällä kaudella. Jokskin mukana on myös Ilveksen konkaripakki Arto Laatikainen, jolla on hyvät kiekollisen pelin taidot ja joka saanee paljon peliaikaa Ilveksen pakistossa.
Hyökkääjät:
1.kategoria:
J-P Hytönen, JYP 425 000 euroa
Toni Koivisto, Lukko 410 000 euroa
Ville Vahalahti, Lukko 410 000 euroa
Jarno Kärki, Tappara 405 000 euroa
Juha-Pekka Haataja, HIFK 405 000 euroa
Mikael Ruohomaa, Kärpät 405 000 euroa
Juhani Tyrväinen, HIFK 400 000 euroa
Antti Suomela, JYP 400 000 euroa
Jarkko Malinen, HIFK 395 000 euroa
Michael Parks, Sport 390 000 euroa
Niko Ojamäki, Tappara 390 000 euroa
Teemu Rautiainen, Ilves 380 000 euroa
Joonas Rask, HIFK 375 000 euroa
Hyökkääjien ykköskategorian miesten hinnat eivät ole hirveän korkeita, mutta silti ainakin suurimmalle osalle kategorian hyökkääjistä on joukkueissaan isoa roolia ja tulosvastuuta tarjolla. Ykköskategorian miehet voivat olla hyviä valintoja hyökkäykseen Liigapörssin ensimmäiselle pelijaksolle. Nämä hyökkääjät eivät välttämättä vielä ole joukkueidensa eturivissä, mutta ne omaavat potentiaalia nousta jopa Liigan eliittiin tai vieläkin korkeammalle.
Kategorian hyökkääjille on isoa tulosvastuuta tarjolla ja pisteitä syntyy tasaisesti.
2. kategoria:
Damien Fleury, Lukko 375 000 euroa
Ville Viitaluoma, Sport 375 000 euroa
Philip McRae, Ässät 375 000 euroa
Jasper Lindsten, TPS 370 000 euroa
Iikka Kangasniemi, Pelicans 370 000 euroa
Michael Keränen, KooKoo 365 000 euroa
Oula Palve, HPK 360 000 euroa
Zach Budish, Jukurit 360 000 euroa
Juuso Puustinen, JYP 360 000 euroa
Ville Leskinen, Kärpät 360 000 euroa
Markus Nenonen, Sport 360 000 euroa
Teemu Nurmi, Tappara 360 000 euroa
Victor Backman, HPK 350 000 euroa
Miika Roine, Jukurit 350 000 euroa
Patrik Virta, TPS 350 000 euroa
Kai Kantola, KalPa 350 000 euroa
Robert Leino, HPK 345 000 euroa
Otto Koivula, Ilves 340 000 euroa
Teemu Tallberg, Jukurit 340 000 euroa
Borna Rendulic, Pelicans 335 000 euroa
Joonas Komulainen, Sport 335 000 euroa
Otto Paajanen, HPK 320 000 euroa
Patrus Palmu, TPS 320 000 euroa
Hyökkääjien kakkoskategorian miehet eivät ole niin kalliita kuin ykköskategorian jäsenet, mutta nekin omaavat pisteiden teko potentiaalia ja kiekollisen pelin taitoja vähintään melko paljon. Kakkoskategorian miehet voivat yllättää ja kerätä Liigapörssipisteitä paljonkin. Mahdollisuuksia on ja joukkueissa on myös melkoa isoa roolia tarjolla näille pelureille.
Kakkoskategorian miehet voivat ollakin hyviä valintoja joukkueeseen Liigapörssin ensimmäiselle pelijaksolle.Tämän kategorian hyökkääjillä ei ole kovin isoja hintoja, mutta mahdollisuuksia isoihinkin pistemääriin on.
Taas näin HPK-kannattajana pistää silmään etenkin HPK:n hyökkääjät. Kerhon hyökkääjien hinnat eivät ole kovin isoja, mutta moni HPK:n hyökkääjistä omaa potentiaalia nousta isoihinkin rooleihin joukkueessaan ja tehopisteitä voi ropista hyvin. Jonkunhan HPK:ssa pitää myös pisteitä tehdä ja Sakari Mannisen lähdettyä sekä Niko Kapasen lopetettua pelaajauransa roolia on tarjolla paljon hyökkäyksessä.
Jerry Turkulainen, JYP 305 000 euroa
Hannes Björninen, Pelicans 290 000 euroa
Joni Ikonen, KalPa 280 000 euroa
Alexandre Texier, KalPa 275 000 euroa
Roy Radke, SaiPa 270 000 euroa
Janne Ritamäki, Jukurit 265 000 euroa
Jesperi Kotkaniemi, Ässät 240 000 euroa
Harri Kainulainen, HPK 215 000 euroa
Hyökkääjien kolmoskategorian miehet ovat hinnoiltaan suht edullisia tai peräti halpoja. Nämä hyökkääjät voivat olla hyviä täytevalintoja hyökkäykseen. Jokunen kolmoskategorian miehistä voi olla jo joukkueessaan isossa roolissa tai sitten niillä on hyvät mahdollisuudet nousta vaikka jopa isoihinkin rooleihin.
Nämä ovat niitä pelaajia kun kentällistä täytyy täydentää vielä jollain pelaajalla ja rahat ei riitä kuin halpaan nimeen. Eivät nakuta pisteitä yhtä paljon ja tasaisesti kuin isommat starat, mutta täytemiehenä voi täyttää kelvollisesti tonttinsa.
HPK:n kannattajana pitää taas kiinnittää huomiota erityisesti Kerhon pelaajiin ja Harri Kainulaiseen. Harri Kainulainen voi olla hyväkin haku ensimmäisellä Liigapörssin pelijaksolla. Kainulainen nakutteli nimittäin eniten maaleja HPK:n pelaajista Kerhon harjoituspeleissä.
Siinä tuli kerrottua iso liuta vinkkejä Liigapörssin ensimmäiselle pelijaksolle. Onpa mukavaa että tuokin peli alkaa taas ja itsekin tulee oltua tietenkin mukana pelaamassa kyseistä peliä. Rakennan vähintään taas muutaman kentällisen Liigapörssiin, joista toivottavasti edes yhdellä sijoitun taas vähintään tonnin parhaan joukkoon.
Siinä on oma tavoitteeni Liigapörssin ensimmäiselle pelijaksolle.
lauantai 2. syyskuuta 2017
Kaksi kuukautta kulunut- Tavoitteet pitänyt hyvin
Asetin itselleni heinäkuun alussa tavoitteeksi säästää ruokamenoissa noin 100 euroa per kuukausi. Ruokamenot saisivat korkeintaan olla 250 euroa per kuukausi. Nyt kun on noin kaksi kuukautta kulunut tuosta tavoitteen asettamishetkestä, voin todeta pysyneeni hyvin tavotteissa.
Asetin heinäkuun alussa ruokabudjetikseni 250 euroa kuukaudessa. Siis ruokaan saisi kulua kuukaudessa korkeintaan 250 euroa. Nyt heinäkuussa ja elokuussa pysyin hyvin budjetissani. Ruokaan näinä kuukausina kului rahaa siten, että heinäkuussa kauppaan meni rahaa 158,35 euroa ja elokuussa kauppaan meni rahaa noin sata euroa enemmän eli 247,14 euroa.
Sitä en tiedä, miksi elokuussa meni kauppaan rahaa jopa 100 euroa enemmän kuin heinäkuussa. Heinäkuussa ei tehnyt edes tiukkaa pysyä budjetissa, mutta elokuussa ruokaan menevää rahaa oli tarkasteltava kriittisemmin. Kuun loppupuolella kun huomasin että olen kohta jo kuluttanut kauppaan tässä kuussa varatun verran rahaa oli pakko elää hetken aikaa säästeliäämmin. Söin hetken aikaa halpoja ruokia, kuten makaronimuhennosta ja makkarakeittoa. Ja lopulta onnistuin myös elokuussa pysymään budjetissa, vaikka tarkoille se menikin.
Listasin heinäkuussa ison kasan vinkkejä joiden avulla voisin säästää 100 euroa kuukaudessa ja onnistuisin käyttämään ruokaan rahaa kuukaudessa "vain" 250 euroa. Näitä vinkkejä minun ei ole vielä tarvinnut kovin paljoa hyödyntää sillä olen pysynyt tavoitteissani muutenkin. Tietenkin, jos olisin hyödyntänyt näitä vinkkejä, niin olisinko voinut kuluttaa ruokaan rahaa kuukaudessa vielä vähemmän?
Olen alkanut säästämään kaikki kaupasta ja ravintoloista saamani kuitit. Kerään niitä aina sellaiseen tyhjään suklaakonvehtirasiaan. Ero on huomattava entiseen tyyliini, sillä ennen aina heitin roskikseen kauppakuittini tai en ottanut niitä kaupasta edes mukaani. Nyt keräilen kaikki kauppa- ja ravintolakuittini että pysyn hyvin kärryillä siinä paljonko olen kauppaan kuluttanut rahaa.
Pyrin myös suunnittelemaan joka sunnuntai yhden viikon ruokalistani valmiiksi etukäteen. Tämä sekä helpottaa arkea että varmaan myös auttaa säästämisessä. Enää ei tarvi lähes joka päivä miettiä erikseen mitä sitä tänään söisi vaan ne pohdinnat tekee kerralla kuntoon. Syön aina yhtä ruokaa kaksi päivää putkeen, sillä teen sen verran isoja annoksia ruokia että siitä riittää ainakin kahdeksi päiväksi.
Minulla on onneksi nykyään taloudessani myös mikro, joka seuraavana päivänä helpottaa ruokien lämmittämistä. Harvoin ostan eineksiä, mutta edelliseltä päivältä yli jääneitä ruokia pitää mikrossa lämmitellä.
Olen myös koittanut käydä aina välillä Lidlissä aamuisin katsomassa onko siellä punaisilla hintalapuilla merkittyjä tarjoustuotteita, mutta pettymyksekseni olen saanut huomata että näitä ei kovin paljoa ole ollutkaan.
Ravintolassa olen myös käynyt. Heinäkuussa kävin kerran pitseriassa ja sitten oli se Helsingin reissu, jolloin kävin ainakin kolmessa Helsinkiläisessä ravintolassa. Mutta näitä Helsingin ravintolakertoja en laskenut mukaan ruokaan käyttämiini rahoihin, sillä ne rahat meni "eri kassasta". Elokuussa puolestaan kävin kerran Fresnossa syömässä ja kerran myös pitseriassa.
250 euroa tuntuu olevan hyvä ruokabudjetti minulle. Tähän 250 euroon lasken mukaan myös kaikki pesuaine- ja talouspaperikulut sun muut välttämättömät taloustarvikkeet. Ainakin heinäkuussa ja elokuussa pysyin hyvin annetun 250 euron budjetin sisällä, en ylittänyt sitä ja 250 euroa on myös sen verran pieni rahasumma ruokabudjetiksi ettei se myöskään liikaa rokota minun talouttani.
Ja jos tämän tekstin lukee sellainen henkilö, joka ei vielä tiedä, niin asun yksin taloudessani.
Asetin heinäkuun alussa ruokabudjetikseni 250 euroa kuukaudessa. Siis ruokaan saisi kulua kuukaudessa korkeintaan 250 euroa. Nyt heinäkuussa ja elokuussa pysyin hyvin budjetissani. Ruokaan näinä kuukausina kului rahaa siten, että heinäkuussa kauppaan meni rahaa 158,35 euroa ja elokuussa kauppaan meni rahaa noin sata euroa enemmän eli 247,14 euroa.
Sitä en tiedä, miksi elokuussa meni kauppaan rahaa jopa 100 euroa enemmän kuin heinäkuussa. Heinäkuussa ei tehnyt edes tiukkaa pysyä budjetissa, mutta elokuussa ruokaan menevää rahaa oli tarkasteltava kriittisemmin. Kuun loppupuolella kun huomasin että olen kohta jo kuluttanut kauppaan tässä kuussa varatun verran rahaa oli pakko elää hetken aikaa säästeliäämmin. Söin hetken aikaa halpoja ruokia, kuten makaronimuhennosta ja makkarakeittoa. Ja lopulta onnistuin myös elokuussa pysymään budjetissa, vaikka tarkoille se menikin.
Listasin heinäkuussa ison kasan vinkkejä joiden avulla voisin säästää 100 euroa kuukaudessa ja onnistuisin käyttämään ruokaan rahaa kuukaudessa "vain" 250 euroa. Näitä vinkkejä minun ei ole vielä tarvinnut kovin paljoa hyödyntää sillä olen pysynyt tavoitteissani muutenkin. Tietenkin, jos olisin hyödyntänyt näitä vinkkejä, niin olisinko voinut kuluttaa ruokaan rahaa kuukaudessa vielä vähemmän?
Olen alkanut säästämään kaikki kaupasta ja ravintoloista saamani kuitit. Kerään niitä aina sellaiseen tyhjään suklaakonvehtirasiaan. Ero on huomattava entiseen tyyliini, sillä ennen aina heitin roskikseen kauppakuittini tai en ottanut niitä kaupasta edes mukaani. Nyt keräilen kaikki kauppa- ja ravintolakuittini että pysyn hyvin kärryillä siinä paljonko olen kauppaan kuluttanut rahaa.
Pyrin myös suunnittelemaan joka sunnuntai yhden viikon ruokalistani valmiiksi etukäteen. Tämä sekä helpottaa arkea että varmaan myös auttaa säästämisessä. Enää ei tarvi lähes joka päivä miettiä erikseen mitä sitä tänään söisi vaan ne pohdinnat tekee kerralla kuntoon. Syön aina yhtä ruokaa kaksi päivää putkeen, sillä teen sen verran isoja annoksia ruokia että siitä riittää ainakin kahdeksi päiväksi.
Minulla on onneksi nykyään taloudessani myös mikro, joka seuraavana päivänä helpottaa ruokien lämmittämistä. Harvoin ostan eineksiä, mutta edelliseltä päivältä yli jääneitä ruokia pitää mikrossa lämmitellä.
Olen myös koittanut käydä aina välillä Lidlissä aamuisin katsomassa onko siellä punaisilla hintalapuilla merkittyjä tarjoustuotteita, mutta pettymyksekseni olen saanut huomata että näitä ei kovin paljoa ole ollutkaan.
Ravintolassa olen myös käynyt. Heinäkuussa kävin kerran pitseriassa ja sitten oli se Helsingin reissu, jolloin kävin ainakin kolmessa Helsinkiläisessä ravintolassa. Mutta näitä Helsingin ravintolakertoja en laskenut mukaan ruokaan käyttämiini rahoihin, sillä ne rahat meni "eri kassasta". Elokuussa puolestaan kävin kerran Fresnossa syömässä ja kerran myös pitseriassa.
250 euroa tuntuu olevan hyvä ruokabudjetti minulle. Tähän 250 euroon lasken mukaan myös kaikki pesuaine- ja talouspaperikulut sun muut välttämättömät taloustarvikkeet. Ainakin heinäkuussa ja elokuussa pysyin hyvin annetun 250 euron budjetin sisällä, en ylittänyt sitä ja 250 euroa on myös sen verran pieni rahasumma ruokabudjetiksi ettei se myöskään liikaa rokota minun talouttani.
Ja jos tämän tekstin lukee sellainen henkilö, joka ei vielä tiedä, niin asun yksin taloudessani.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)