maanantai 22. toukokuuta 2017

Onko rankkuskaba oikea tapa ratkoa finaali?

Siitä on vierähtänyt pitkä tovi kun viimeksi olen tänne blogiini tekstiä kirjoitellut. Miltei kaksi kuukautta. Miksi näin? On ollut ehkä muuta tekemistäkin ja en ole ennättänyt tänne blogiini kirjoitella mitään. Toisaalta, eipä minulla ole pahemmin ollut kirjoitettavaakaan.

Nyt kuitenkin päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja rikkoa tämän melkein kaksi kuukautta kestäneen blogihiljaisuuden. Edellisen kahden kuukauden aikana on ennättänyt tapahtumaan vaikka ja mitä. On tahkottu loppuun SM-liigan playoffsit, on ollut pääsiäistä ja vappua ja on ehditty myös kisaamaan jo jääkiekon MM-turnauskin. Ja olenpahan minä käynyt myös kahden edellisen kuukauden aikana Tampereella, Super-messuilla.

Jääkiekossa ei sitten sen ihmeempää menestystä tullut suosikkijoukkueilleni. Hpk tippui puolivälierissä Jypiä vastaan ja Suomi jäi jääkiekon MM-kisoissa neljänneksi. Tai oikeastaan olisi paikallaan ilmoittaa suosikkijoukkueideni sijoitukset toisessa muodossa, se olisi ansaittua. Hpk ylsi Sm-liigassa kuudenneksi ja Suomi ylsi lätkän MM-kisoissa neljänneksi. Kumpikin suosikkijoukkueistani pärjäsi lopulta kohtalaisen hyvin.

Jääkiekon MM-turnaus päättyi valitettavasti ruotsalaisten mestaruusjuhliin. Olisin niin toivonut että kun Suomen tie tyssäsi välieriin niin Kanada olisi voittanut kultaa, mutta näin ei käynyt. Kanada on jo monia vuosia ollut minun kakkossuosikkimaani jääkiekon saralla mutta valitettavasti Ruotsi vei kultamitalit. Kullan kohtalo ratkaistiin lopulta rankkarikisalla. Kun jatkoeränkin jälkeen finaalipeli Ruotsin ja Kanadan välillä oli tasatilanteessa 1-1 niin edettiin rankkuskabaan, jossa Ruotsi oli parempi.

Voidaan olla montaa mieltä siitä onko rangaistuslaukauskisa oikea tapa ratkaista finaali. Ehkä jatkoajan pelaaminen ratkaisumaaliin asti olisi se parempi ja oikeudenmukaisempi tapa. Itse finaali oli viihdyttävää ja aika nopeatempoista lätkää. Sitä oli miellyttävää katsella.

Suomen osalta MM-turnaus oli aika vaihteleva. Se oli vaikeuksien sävyttämä. Sisälsihän se häviön Ranskalle jopa murskaluvuin ja vain täpärät jatkoaikavoitot Sveitsistä ja Norjasta. Tshekkiä vastaan puolestaan johdettiin pitkään jo 3-0 mutta johto suli aivan lopussa ja Tshekki voitti lopulta maalein 4-3. Näistä jääkiekon ns. suurmaista onnistuttiin voittamaan vain USA. Suomi pelasi turnauksen parhaan pelinsä tärkeässä paikassa, puolivälierissä ja kaatoi Yhdysvallat maalein 2-0.

Siihen nähden että turnaus oli Suomen osalta vaikeuksien sävyttämä ja Suomen joukkueen kokoonpano turnauksessa oli vain tasoa kohtalainen niin voidaan sanoa Suomen pärjänneen MM-turnauksessa hyvin.

Jääkiekon MM-kisojen loppuminenhan on puolestaan merkki siitä, että kesä on aivan ovella. Ja viikonloppuna olikin hyvät ja aurinkoiset ilmat. Kevät meni yllättävän nopeasti.justiinhan oli vappu ja nyt on jo toukokuu loppusuoralla. Kesän lähestyessä pitäisi taas innostua liikunnastakin. Minulla on jokin ihme lamajakso menossa liikunnan suhteen. Liikkuminen on nimittäin jostain syystä jäännyt vähemmälle viime viikkoina.

Tähän outoon lamajaksoon pitäisi kuitenkin laittaa stoppi ja pitäisi alkaa taas liikkumaan kunnolla. Nyt kun kelitkin hellivät. Se liikunta on vain jäännyt silläkin verukkeella aina kun on mukamas muuta tekemistäkin ja ei ole aikaa liikunnalle. Mutta paskan marjat, liikunnalle pitäisi kyllä olla aikaa. Puhutaan kuitenkin sen verran tärkeästä asiasta.

Kaiholla muistelen sitä aikaa kun liikuin paljon. Niinkin paljon että jaksoin jopa juostakin monia lenkkejä. Nyt kesän tullen pitäisi innostua taas liikunnasta. Ja kävelemisen lisäksihän sitä voisi vaikka käydä komeilla keleillä uimassakin ja pyöräillä.

Tosin pyöräilystä puheenollen, oma pyöräni meni rikki huhtikuussa. Jopa niin pahasti että isäni kommentoi niin siitä, että saakoham sitä ollenkaan enää korjatuksikaan. Kuulemma pahalta näyttää. En nyt ala sanomaan mistään mitään tietämättömänä, että mikä siitä oikein hajosi. Mutta vaihteisiin tuo liittyy ja takaosasta paukahti jotain rikki. Nyt olenkin ajellut isäni varapyörällä.

Täällä Länsituulessa on puolestaan kaikki hyvin. Asun nimittäin yhä täällä Länsituulessa ja käyn parina päivänä viikossa tuossa naapurissa, Majakassa töissä. Sekä sen lisäksi teen jonkun verran keittiötöitä täällä Länsituulessa.

Pidän täällä Länsituulessa nykyään omaa nimikkoryhmääni, Villen visailuryhmää. Pidän sitä parittomien viikkojen perjantaisin. Ryhmä sisältää aina tietokilpailun ja minä olen tuon kilpailun järjestäjä. Tykkään tuosta hommasta ja tykkään varsinkin tietokilpailujen laadinnasta.

Minulla onkin luotuna tällä hetkellä noin 60 kysymyksen kysymyspatteristo johon osan kysymyksistä olen laatinut itse ja osan taas kopioinut netistä. Pyrin päivittäin selaamaan Amppareiden otsikkolinkkejä ja keksimään kysymyksiä niiden pohjalta. Tämä on tosin aika vaikeaa puuhaa. Itse tietokilpailussa on puolestaan aina kerralla 15 kysymystä.

Muutenkin täällä Länsituulessa pyyhkii hyvin. Saan täällä onnekseni aina myös petankin peluuseen peliseuraa ja erityismaininta täytyy antaa myös korjatulle saunalle. Minulla on saunavuoro aina perjantaisin ja se oli pitkään sellaisessa jamassa, että saunassa oli lämmintä vain 60 astetta. Tuli hyvin mietoja löylyjä. Siellä oli ollut jokin nappula väärässä asennossa. Nykyään saunassa on onneksi kunnolla lämpöä, nyt viimeksikin oli jo 90 astetta ja tuli kunnon löylyt.

Mitäpäs muuta kuuluu? Huhtikuun lopulla kävin tosiaan Supermessuilla Tampereella. Siellä oli messuhallissa viidet eri messut samana päivänä. Itseäni nyt kiinnosti varsinkin kotimaan matkailumessut, jotka tuolla järjestettiin tuolloin ja jonkin verran myös puutarhamessut. Pari tuntia meni siihen aikaa että tuli koko messualue kierrettyä.

Eipä tässä varmaan mitään muuta tällä erää. Tulipahan pitkästä aikaa päivitettyä tätä blogiakin. Sitä kesää tässä jään odottelemaan...

Henkilön Ville Heino kuva.
Tampereen mesuhalli, jossa järjestettiin huhtikuun lopulla Supermessut.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä rohkeasti kommenttia!