Tein viihtyisän Jyväskylän reissun

Tein viime viikolla hienon Jyväskylän reissun. Olin reissussa viikon, lähdin matkaan viime viikon maanantaina ja palasin reissusta eilen eli sunnuntaina. Reissu oli onnistunut, Jyväskylä vaikutti olevan myös sekin viihtyisä kaupunki jossa on nähtävää jonkin verran. Minulla oli joka reissupäivä kaupungissa ainakin jonkin verran tekemistä ja päivät olivat mielenkiintoisia. Jotkut päivät oli pitkiä, olin takaisin majoituspaikassani vasta myöhään illalla lähdettyäni matkaan jo aamulla. 

Tiistaina osallistuin opastetulle kävelykierrokselle. Kävelimme jonkin matkaa Jyväskylässä, lähdimme matkaan Jyväskylän keskustasta ja kävelykierros päättyi yliopiston pihaympäristössä. Opastetun kierroksen aihe oli Alvar Aallon arkkitehtuuri ja hänen elämänsä. Opas kertoi mielenkiintoisia tarinoita Aallon elämästä. Tiistaina illalla olin sitten katselemassa naisten pesistä. Jyväskylässä pelaa superpesisjoukkue Kirittäret ja olin heidän kamppailuaan katselemassa. Kirittäret pelasivat tuolloin Seinäjoen Maila-jusseja vastaan. Tykkäsin kyllä katsella pesistä, sekin on mielenkiintoinen urheilulaji. 

Keskiviikkona kävin sitten ensin Jyväskylän harjulla ja siellä sijaitsevalla näkötornilla ja luontomuseossa. Näkötornista avautui kauniit maisemat ja sieltä näki kauas. Kävin juhannuksena Särkänniemessä taas Näsinneulassa, ei tuolta Jyväskylän näkötornista yhtä kauas nähnyt mutta ei se paljoa myöskään hävinnyt Näsinneulalle. Kun olin puolestaan luontomuseossa käynyt niin lähdin kävelemään kauniille Kuokkalan sillalle. Kuokkalan silta on kaunis silta ja siellä on myös kauniit järvimaisemat. Siellä minulla alkoi päässä soimaan Irwinin hieno laulu Maailma on kaunis. Kuokkalan sillalla vietin jonkin verran aikaa ja sitten siirryin aikaa viettämään Jyväskylän satamaan eli Lutakon satamaan. Siellä on jonkin verran ravintoloita, muun muassa laivaravintoloita ja söin jäätelönkin yhdessä sataman ravintolassa. 

Keskiviikko-illalla lähdin puolestaan Päijänteen risteilylle. Se oli teemaristeily, sillä risteilyllä oli esiintymässä Michael Monroe. Risteily oli kyllä sekin upea kokemus, oli hyvää musiikkia ja kauniita maisemia. Torstai minulla oli puolestaan museopäivä. Kävin päivän aikana tutustumassa muutamaankin eri museoon. Ensin kävin Jyväskylän taidemuseossa ja sitten Keski-Suomen Museossa ja Alvar Aallon museossa. Noista etenkin Keski-Suomen museo teki vaikutuksen, siellä sai aikaansa kulumaan hyvin ja nähtävää ja tietoa oli paljon esillä Keski-Suomen historiasta. Museovierailujen jälkeen kävin iltapäiväkahvilla sellaisessa idyllisessä ja vanhassa pihaympäristössä kuin Toivolan vanha piha. Siellä söin erittäin makoisaa mustikka-valkosuklaajuustokakkua.  

Perjantaina olin puolestaan sataman Viilussa saunomassa ja porealtaassa kylpemässä kolmen tunnin ajan. Se oli nautinnollista ja siellä oli aika rauhallista, minäkin sain siellä yksin kylpeä yhdessä porealtaassa. Tykkään niin olla noissa poreissa, ne ovat rentouttavia. Hintataso Sataman Viilussa oli varmaan hieman kalliimpi kuin kylpylässä tai uimahallissa. Kolmen tunnin vuoro Viilussa maksoi 28 euroa. Mutta siellä oleskelu oli myös hieno kokemus.  

Lauantaina sitten kävelin jonkin matkaa Jyväsjärven Rantaraittia. Kävelin varmaan kuuden kilsan matkan. Jyväsjärven Rantaraitti on suosittu ulkoilureitti Jyväskylässä jonka yhteispituus on noin 13 kilometriä, mutta kierroksen voi kulkea lyhyemmässäkin muodossa eli vaikka vain tuon kuuden kilometrin verran. Reitillä oli myös kauniit maisemat. 

Minun Jyväskylän reissuni oli varsin onnistunut. Sain Jyväskylässä hyvin aikani kulumaan. Yövyin Jyväskylässä sen nimisessä paikassa kuin Kärpänkuja. Siellä oli sellainen rivitaloasunto. Olin kyllä erittäin tyytyväinen majoituspaikkaani, se oli viihtyisä ja yhdelle hengelle ainakin tilava asunto. Se oli myös siisti ja rauhallinen asunto ja asuinympäristö. Viikko siellä maksoi noin 460 euroa. 

Yhteensä viikon reissuni Jyväskylässä kustansi noin 810 euroa. Matkan hintaa nosti myös se kun söin joka reissupäivä jossain ravintolassa. Minulle on myös muodostunut lempiravintoloita jo Jyväskylästäkin. Ainakin pidän siellä Matkakeskuksessa sijaitsevassa intialaisesta ravintolasta nimeltään Shalimar, ravintolan ruoka on todella hyvää. Olin Shalimarissa syömässä reissun päätöspäivänä sunnuntaina. 

Elämä on kivaa silloin kun addiktit pysyy hallinnassa

Minä olen altis erilaisille addikteille. Vuosina 2014-2015 minulle kehittyi jonkin sortin alkoholiriippuvuus ja 2010-luvun loppupuoliskolla ja 2020-luvun alussa olen tapellut rahapeliriippuvaisuuden kanssa. Alkoholiriippuvaisuus on välillä ollut hallinnassa, senkin voimalla että olen antabusta käyttänyt. Joskus olen taas koittanut elää ilman antabusta ja huomannut sen että alkoholin käyttö riistäytyy taas käsistä.

Vuonna 2021 minulla oli ongelmia alkoholin käytön suhteen ja samaan aikaan minulle kehittyi mielenterveyssairauksia taas, jouduin sairaalaan osastohoitoon ja siellä rupesin jälleen 2022 vuoden alussa käyttämään antabusta ja sen jälkeen alkoholiongelma on ollut taas aisoissa. En ole nyt alkoholia juonut taas reiluun kahteen vuoteen. 

Pysyn alkoholittomalla linjalla hyvin sen avulla kun käytän antabusta. Antabus on kai sen verran iso pelote minulle että en juo alkoholia. Alkoholin käytöstä voi antabuksen käytön aikana seurata kovat reaktiot ja se voi olla pahimmassa tapauksessa hengen vaarallista. Joskus haaveilen kyllä yhä alkoholin juomisesta ja känneistä sekä hauskan pitämisestä alkoholin vaikutuksen alaisena vaikka tiedän että minun on parempi olla raittiilla linjalla. 

Joskus joudun testiin alkoholin juomattomuudessa. Esimerkiksi tänä viikonloppuna oli Hämeenlinnassa Wanaja festarit ja osallistuin niihin. Siellä alkoholia juovien ihmisten näkeminen asetti minut testiin, miltä tuntuu seurata vierestä ihmisiä jotka juovat alkoholia kun itse ei juo. Mutta toisaalta sitten taas kiva asia oli se että rahaa säästyi. Nytkin sain Wanaja festareilla rahaa kulutettua noin 80 euroa mutta määrä olisi ollut paljon isompi jos olisin alkoholia juonut. Ja pystyin nauttimaan vain musiikkikeikoista. Kun ei tullut juotua alkoholia.

Mutta kyllä Wanaja festareillakin tuli mietittyä miltä se hauskan pitäminen alkoholin vaikutuksen alaisena ja alkoholin juominen olisi tuntunut. Vaikka minun kannattaa käyttää antabusta niin pitkään kun sen on mahdollista. Nyt olen muutamaan kertaan kokeillut elää ilman antabusta ja ne kokeilut ovat johtaneet ennen pitkää taas siihen että alkoholin käyttö ei ole pysynyt aisoissa. 

Alkoholia käyttämällä saa helposti elämän risaiseksi jos alkoholia ei pysty juomaan kohtuudella. Elämä ei pysy hallinnassa vaan elämä alkaa liikaa pyörimään alkoholin hallinnoimana. Ja kun ei juo alkoholia niin säästyyhän siinä rahaakin. Nyt on ollut kiva huomata kuinka rahaa riittää vapaa-aikaankin hyvin mutta silti jää joka kuukausi noin 200 euroa säästöön. Rahan kertyminen säästöön ja säästössä olevan rahamäärän kasvaminen on upeita seurattavia asioita. 

Toinen addikti mistä olen välillä kärsinyt on rahapeliongelma. Siinä on myös ongelma johon voisi saada isoja määriä rahaa uppoamaan. Rahapeleihin voisi saada uppoamaan jopa enemmän rahaa kuin alkoholiin kun jos pelaaminen ei pysy kontrollissa niin sitä voisi vain pelata ja pelata loputtomia määriä. Alkoholin käytössä tulee raja helpommin vastaan milloin liikaa juoneenakin ei pysty nauttimaan enempää mutta rahapelejä voi pelata vain loputtomasti. 

Nyt olen ollut pelaamatta uhkapelejä jo yli kahden vuoden ajan mikä on komean pitkä aika. Pidän pelaamattomuutta vielä isompana juttuna kuin juomattomuutta koska pelaamattomuus vaatii enemmän itsekuria. Alkoholin käyttöä voi estää antabusta käyttämällä mutta en tiedä onko pelaamattomuuteen ja siinä pysymiseen lääkkeitä olemassa. 

Rahapeliongelma on ollut minullakin välillä iso ja kuukaudessa olen saanut peleihin upotettua jopa tuhat euroa pahimmillaan. Nyt olen ollut pelaamatta jo pitkän ajan mutta silti repsahtamisvaara on pelko minulla. Koskaan ei voi olla täysin varma siitä ettei pelaa vaan elämää on elettävä päivä kerrallaan. Nyt on ollut mukava huomata kuinka elämä pysyy järjestyksessä ja rahatilanne on valoisa. Ja rahaa jää tosiaan säästöön.  

Haluan jatkossakin ylläpitää kirjoitustaitoani

 Haluan jatkaa bloggaamista. Haluan jatkaa tätä harrastusta. Jo melko pitkään on ollut jo epävarmaa bloggaanko enää ja blogipostauksia on tullut harvakseltaan. Mutta jo sen takia haluan jatkaa bloggaamista että ennen kirjoittamistaito on ollut yksi selkeitä vahvuuksiani ja haluan ylläpitää tuota taitoa jatkossakin. Se on arvokas taito, on hienoa kun osaan kirjoittaa niinkin hyvin kuin osaan ja sitä taitoa ei kannata päästää ruostumaan. Itsestäänselvyytenä ei kannata pitää tätäkään taitoa vaan sitä kannattaa välillä aina treenata. 

Kirjoittaminen on minulle myös tärkeä harrastus. Tykkään tuottaa tekstiä, tykkään pukea ajatuksiani sanoiksi. Nykyään kirjoittaminen on minulle ajattelun väline. Kirjoitan niistä asioista mitä mielessäni liikkuu, mitä ajattelen. Välillä on vaikeaa päivittää tätä blogiakin koska ei keksi aihetta blogipostaukselle. Aika useinkin tämä blogi on ollut minulla auki viime kuukausina mutta olen sitten jättänyt kirjoittamatta. Nyt tavoitteenani on taas päivittää tätä blogia ahkerammin, kirjoittaa enemmän. 

             

En tiedä muuten varmaksi mitä minulle aikoinaan tapahtui kun kasvoni muuttuivat hieman. Yhden mahdollisen syyn ajattelen olevan siinä kun aikoinaan toimittajan harrastuksessani menin nopeuttamaan vähitellen tekstini nopeutta. Tai kun tuotin tekstiä nopeammin, lauseet olivat lyhyempiä. En mitään muuta ihmeellistä tehnyt siihen aikaan kun vuosina 2014-2015 nuo muutokset kasvoissani tapahtui. Muutokset ei nyt mitään kovin isoja ole mutta kun vertaa uusinta kuvaani vuoden 2009 kuvaan joka on tuo oikeanpuoleinen kuva niin näkee että niissä on jonkin verran eroa. 

Olen vain kärsinyt noista kasvojeni muutoksista mutta vähitellen olen alkanut miettimään että olisiko mahdollista tehdä parannuksia kasvoihinsa, muokkauksia jos ei ole tyytyväinen omiin kasvoihinsa. Kasvoluukirurgiaa tai kasvokirurgiaa minä olen miettinyt mutta vielä en ole enempää perehtynyt siihen millaisia muutoksia kasvoihin nykyteknologialla voi tehdä. Mutta on se yksi haaveeni ja iso haave onkin, jos joskus voisi tehdä parannuksia kasvoihinsa. Täytyisi vain olla ensin rahaakin jonkin verran säästössä. 

Muita haaveitani on aloittaa joskus yliopisto-opinnot. Tänään yksi puolituttu kertoi päässeensä yliopistoon opiskelemaan. Ja se entisestään nostatti omiakin fiiliksiäni. Olisi hienoa joskus päästä yliopistoon opiskelemaan. Mutta en tiedä sitten, en ole enää kovin nuori vaan täytän syksyllä jo 40 vuotta. Vaikka nykypäivänä yhä vahemmat ihmiset opiskelevat, kai. Ja uudelleen kouluttautuminen voi olla minulla edessä jos jalkani eivät oikein kestä noita keittiöalan hommia. Viimeksi kun olen ollut keittiöalan hommissa niin minulla oli jalkakipuja. Että en tiedä sitten, pitääkö tässä joka tapauksessa lähteä uudelleen kouluttautumaan. Alalle jossa jalat eivät ole niin kovilla.

Kolmas isompi haaveeni on joskus ulkomaan reissu. Nyt olen viime vuosina harrastanut jonkin verran kotimaan matkailua ja olen heinäkuussakin lähdössä Jyväskylään reissuun mutta olenhan alkanut yhä enenevässä määrin haaveilemaan myös ulkomaan reissusta. Ei kai se niin paljoa lopulta kustantaisi ainakaan kun kotimaan matka.

Nyt kun rahatilanteenikin on aika hyvä vaikka olenkin kuntoutuja ja pääasiallinen toimeentuloni on kuntoutustuki. Säästöön jää joka kuukausi ihan kiva määrä rahaa ja valoisa rahatilanne mahdollistaa tietenkin sen että uskaltaa enemmän haaveilla. 

   

Kesäkuussa tuli nautittua kesäpäivistä

Ai, apua miten nopeasti tämä kesäkin on taas kulunut. Nyt on kesäkuu kohta ohi ja kesä ihan hetken päästä puolivälissään. Kesäkuu oli ihan mukava kuukausi, sen aikana tuli tehryä peräti kolme retkeä Tampereelle ja käytyä kuun alkupuolella Hämeenlinnassa Ämyrockissa. Ämyrock oli lauantaina 8.kesäkuuta järjestetty ilmaisrockfestivaali jossa oli ihan hyvää musiikkia. Mitään tunnettuja yhtyeitähän Ämyrockissa ei esiintynyt mutta musiikki oli silti hyvää ja tämä rockfestivaalihan on yksi tunnetuimpia ilmaisrockfestivaaleja. 

Kesäkuun puolivälissä tein puolestaan kuun ensimmäisen reissun Tampereelle. Kävin silloin Pyynikin kesäteatterissa. Tämä oli ensimmäinen kerta kun vierailin Pyynikin kesäteatterissa mutta olihan se kokemus käydä siellä. Teatteri on upeassa paikassa järven rannalla ja teatterin katsomo pyörii näytelmän mukaan. Ja taitaa Pyynikin kesäteatteri olla yksi Suomen isoimpia kesäteattereita. Itse näytelmä oli ihan hyvä, sehän siis kertoi karavaanareista ja näytelmän nimi oli Karavaanari- kaikkien kaveri. Näytelmässä oli ihan hauskoja kohtauksia vaikka näytelmän juoni hieman sekavaksi jäikin. Tykkäsin näytelmässä esiintyneistä pääosan esittäjästä Lari Halmeesta, hän veti roolinsa hyvin. Ja oli näytelmässä muitakin hyviä esiintyjiä, kuten Heikki Hela ja Aimo Räsänen. 

Kesäkuussa kävin Tampereella myös Viikinsaaren kesäteatterissa. Siellä pyöri silloin vielä Esko Roineen ja Taneli Mäkelän tähdittämä Vanhoja poikia viiksekkäitä- näytelmä, joka perustui Junnu Vainion kappaleisiin. Näytelmässä näyttelijöinä esiintyivät Taneli Mäkelä, Esko Roine, Tuomas Uusitalo ja Puntti Valtonen. Oli kyllä nautinnollista katsella noin monen huippunäyttelijän esiintymistä lavalla ja he esittivät näytelmän aikana monia hienoja tulkintoja Junnu Vainion kappaleista. Mieleen jäi etenkin Esko Roineen komea tulkinta ehkä siitä Vainion parhaimmasta kappaleesta eli näytelmän nimikkobiisistäkin Vanhoja poikia viiksekkäitä. Sen aikana melkein tuli kyyneleitä linssiin. Ja rempseä oli myös näytelmän lopussa esitetty Käyn ahon laitaa- biisi. 

Oli siis sangen onnistunut reissu Viikinsaareen. Viikinsaari on siis pieni perhepuisto, pieni saari Tampereen kyljessä johon reissataan Suomen Hopealinjan liikennöimällä lautalla. Laivamatka saareen kestää parikymmentä minuuttia.    

Juhannuksena kävin taas Tampereella. Teimme muutaman Walonkulman klubitalon jäsenen kanssa reissun Särkänniemeen. Kävimme Särkänniemessä Koiramäen eläintarhassa, akvaariossa ja Näsinneulassa. Meidän kanssa piti matkaan lähteä myös talon yksi ohjaajia mutta hän jäi pois kun oli sairauslomalla. Matkaan lähdettiinkin jäsenvetoisesti, mutta reissu meni silti hienosti. Meillä on jo isompikin perinne aina reissata klubitalolaisten kanssa juhannusaattona. Kaksi vuotta sitten käytiin Linnanmäellä Sealifessa ja viime vuonna Vantaalla Heurekassa. 

Näsinneulasta oli upeat maisemat.

Tämän vuoden kesä on alkanut ihan kivasti. Toimintaa on riittänyt ja olen nauttinut kesäpäivistä. Heinäkuussa pitäisi olla edessä Hämeenlinnassa järjestettävät Wanaja festarit ja kuun puolivälissä teen viikon reissun Jyväskylään. Jyväskylän reissua olen jo jonkin verran suunnitellutkin. Olen suunnitellut myös tänä kesänä käyvän vielä myös Helsingissä, siellä ainakin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. 

Olen velaton mies

Nyt on aika hyvä fiilis. Sain tässä kuukaudessa maksettua viimeisen erän jostain netistä ottamastani lainasta. Joskus vuonna 2015 kun kärsin alkoholiongelmasta niin otin useampia pikalainoja ja rahoitin niillä juomistani. Eihän se järkevää puuhaa ollut ja ei minulla lopulta ollut maksaa niitä takaisin eräpäiviin mennessä. Syntyi velkakierre, jossa otin uuden lainan maksaakseni edellisen lainan pois. Lopulta lainoja alkoi kertymään ulosottoon asti ja samalla minulla jäi myös laskuja maksamatta ja myös näitä laskuja meni ulosottoon. Ulosotossa oli lopulta noin kymmenen tuhannen euron velka maksettavana.

Nyt olen saanut vuosien aikana maksettua ulosottovelat pois mutta sorruin ottamaan pari vuotta sitten noin parin tonnin pikalainan netistä sellaisesta palvelusta kuin Monefit. Vaikka lupasin itsellenikin että enää en pikalainoja ota niin silti, pari vuotta sitten ennen joulua niin otin yhden pikalainan kun joulu uhkasi jäädä juhlimatta kun ei ollut rahaa. Tyhmäähän tuo lainan otto oli, niissä on niin korkeat korot että lainaa saa maksaa takaisin isojen menoerien kanssa. Tällä kertaa kyllä selvisin lainani kanssa, sitä ei mennyt ulosottoon ja sain lainani lopulta maksettua mutta en silti suosittele kenellekään näitä pikalainoja, niissä on niin korkeat korot. 

Eikä tuo koko pari tonnia mitä lainaa silloin otin mennyt joulun viettoon mutta parin tonnin lainan silloin sain. Nyt on kuitenkin hyvä fiilis, tällä hetkellä minulla ei enää ole onneksi velkaa mihinkään suuntaan. Ja nyt koitan tosissani pärjätä niin että en joudu uusia lainoja myöskään ottamaan. Etten joutuisi ainakaan pikalainoja netistä ottamaan. 

Ja tällä hetkellä rahatilanteeni näyttääkin melko hyvältä. Pidän nykyään tarkkaa kirjaa tuloistani ja menoistani ja se auttaa pysymään hyvin kärryllä siitä millainen rahatilanteeni on ja mihin sitä rahaa menee. Pysyy koko ajan selkeä kuva joka kuukauden menoistani ja tuloistani. Ja nykyään olenkin tyytyväinen tosiaan rahatilanteeseeni. Pärjään hyvin nykyisillä tuloillani vaikka ne koostuvatkin kuntoutustuesta, kansaneläkkeestä ja asumistuesta. Tähtään myös siihen että saan joka kuukausi säästöön noin 200 euroa ja että kahden vuoden päästä olen saanut säästettyä sellaiset 2000 euroa. Isoimmat menoeräni vuoden aikana on kesällä tekemä viikon reissu johon menee rahaa noin 800 euroa ja joulun vietto johon uppoaa rahaa noin 400 euroa. 

Saan joka kuukausi tällä hetkellä silti säästettyä tuon 200 euroa vaikka tuloistani noin 200 euroa koitan kuluttaa joka kuukausi myös viihteeseen, kuten musakeikkoihin, teatterilippuihin ja sun muuhun. Nyt olenkin tyytyväinen talouteeni. Vaikka tiedän olevan varovainenkin, minulla kun on aikoinaan ollut myös rahapeliongelmaa. Jos rahapeliongelma uusiutuisi niin sitten rahatilanteeni olisi taas epävarmemmassa tilanteessa. Nyt on kuitenkin kiva huomata että kun peliongelmaa ei ole niin rahaa jää säästöön. 

Ja nykyään koitan elää niin että pärjään tuloillani. Kulutan vain sen verran mihin minulla on varaa. Pikalainoja ei ole tosiaan järkevä ottaa. Ja nythän on hyvä tilanne kun joka kuukausi jää säästöönkin sen 200 euron verran. Kahden vuoden päästä voisi säästössä olla yhteensä jo 4000 euroa.    

Suuri seikkailu teki paluun 19 vuoden tauon jälkeen

Aloin sunnuntaina katselemaan nyt monen vuoden jälkeen paluun ruutuun tehnyttä Suurta Seikkailu kilpailuohjelmaa. En tiedä miten sitä on tullut jo Neloselta mutta maksullisessa Ruutu+- palvelussa ohjelmaa oli ainakin viikonloppuna katsottavissa jo kaksi noin tunnin mittaista jaksoa. Suuri seikkailu tuli aikoinaan vuosina 2001-2005 Suomen televisiossa ja nyt sarja teki paluun 19 vuoden tauon jälkeen. Olin kyllä ensin aika ennakkoluuloinen sarjan paluuta kohtaan. Sarjan edellisimmät tuotantokaudet olivat aikoinaan jo niin huonoja että miltei jo ensin toivoin että sarjan annettaisiin levätä rauhassa ja ei yritettäisi tehdä siihen uusia tuotantokausia. Vuonna 2005 esitetty kilpailuohjelman edellisin tuotantokausi joka tehtiin täällä Hämeessä ja missä seikkailtiin ritari- ja linnatunnelmissa oli suorastaan surkea, siksi en kovin suuria odotuksia etukäteen asettanut tälle uusimmalle tämän vuoden tuotantokaudelle. 

Annoin sarjalle silti reilun mahdollisuuden. Ja otin katseluun Suuren seikkailun uuden tuotantokauden kaksi noin tunnin mittaista avausjaksoa. Sarjassa seikkaillaan tänä vuonna Muoniossa, Lapissa ja ainakin maisemat ja luontokuvat sarjassa ovat kyllä komeita. Sarjaa katsellessa alkaa melkein tekemään mieli lähteä itsekin reissuun Lappiin. Yksi ystäväni asuukin nykyään Lapissa ja on houkutellut käymään luonaan. Ehkä se Lapin reissu tätä Suurta seikkailua katsellessa on taas hitusen lähempänä. 

No, se itse ohjelma Suuri seikkailu oli kyllä kahden avausjaksonsa perusteella hyvä. Vaikkakin vaikka kyseinen tuotantokausi on julkkiskausi niin silti en etukäteen tunnista kuin harvan ohjelmassa seikkailevan julkkiksen. Mutta itse sarja on siis mielestäni hyvä, mielenkiintoinen. Avausjaksoissa oli mielenkiintoisia kilpailuja ja sarjan palkinnot ovat jännityksiä lisäävät. Joukkuekilpailussa on palkintona mökkimajoitus saunalla kun taas häviävä joukkue joutuu yöpymään teltoissa. Ja kaksintaistelussa on palkintona kapteenius ja sarjassa pysyminen. Kaksintaistelun hävinnyt lähtee kotimatkalle. Kyllä tätä tämän vuotista Suurta seikkailua katselee ja seuraa mielellään. Alkujaksojen perusteella paluu vuosien jälkeen on hyvä. 

Mutta onhan ohjelmassa jotain muutoksia entisaikoihin verraten. Sarjaa esitetään vain kai yksi jakso viikossa tahdissa kun ennen sarjaa esitettiin muistaakseni joskus kesällä jakso päivässä tahdilla. Ja tätä uusinta tuotantokautta tulee vain kymmenen jakson verran. Tämä voi olla hyväkin juttu, ehkä sarja pysyy nopeatahtisena ja ei ehdi tulla väkisin pitkitetyn sarjan leimaa. Se minulle ei ole vielä selvinnyt mistä kilpailijat saavat tällä uusimmalla tuotantokaudella ravintonsa. 

Suuri seikkailu on yksi ohjelma jota tällä hetkellä siis seuraan. Muita seuraamiani sarjoja ovat kestosuosikit MTV3:n sarjat Emmerdale ja Salatut elämät. Perjantain olen ristinyt Salkkarit-päiväksi ja se on odotettu päivä, kun uusimmat neljä jaksoa eli seuraavan viikon jaksot ilmestyvät maksullisessa Katsomo-palvelussa jo etukäteiskatseluun. Katselen tällä hetkellä myös Yle Areenasta menneiden vuosien yhtä lempparisarjaani eli Taivaan tulia. Sarja on minulle melkein kuin uusi sillä en ole muistaakseni nähnyt sarjaa uusintana sen jälkeen kun sarjaa ensi kerran televisiossa esitettiin. 

Seurattavia sarjoja minulla on myös Ruutu palvelussa esitettävä Syke-sarja. Sykkeestä julkaistaan uudet jaksot aina torstaisin ja perjantaisin. Ja Viaplaysta katselen sellaista sairaalasarjaa kuin Chicago Med. Uusia sarjojakin voisin katseluun ottaa mutta kyllä jo edellä luettelemieni sarjojen parissa saan aikani kulumaan. Tykkään katsella televisiosta sekä erilaisia sarjoja että myös nykyäänkin urheilua.   

Tänään kävimme tutustumassa Tampereen klubitaloon

Tänään kävimme Walonkulman klubitalolta tutustumassa Tampereen isosisarklubitaloon Näsinkulmaan. Meitä oli mukana kaksi Walonkulman harjoittelijaa ja kaksi talon jäsentä. Oli mielenkiintoista päästä tutustumaan Näsinkulman työpainotteiseen päivään, Suomessahan on yhteensä 23 klubitaloa ympäri maata. Tampereen klubitalo Näsinkulma on huomattavasti isompi klubitalo kuin meidän Hämeenlinnan klubitalo Walonkulma. Ja Tampereen Näsinkulma on perustettu jo vuonna 1995 kun taas Hämeenlinnan Walonkulma on paljon nuorempi klubitalo ja se on perustettu vasta vuonna 2017. 

Tampereen klubitaloa Näsinkulmaa kutsutaan selkeästi isompana ja vanhempana klubitalona Hämeenlinnan Walonkulman isosisartaloksi. Tampereella klubitalon keskimääräinen kävijämäärä per päivä on muistaakseni 40 klubitalon jäsentä kun meillä Hämeenlinnassa vastaava luku on vain 16. Toiminta oli kyllä Näsinkulmassa vastaavankaltaista kuin Hämeenlinnan Walonkulmassakin mutta kaikki siellä on vain isompaa ja jäseniä on siis enemmän. Esmerkkinä voi todeta kun Näsinkulmassa on respan eli vastaanottitiskin vastuuroolissa niin saa paljon tiheämpään tahtiin avata ovea ja vastata puhelimeen kuin Hämeenlinnnan klubitalolla. 

Tänään oli jo aurinkolaseillekin tarvetta. 

Yksi iso ero Tampereen ja Hämeenlinnan klubitalon välillä on myös siinä että Tampereella valmistetaan ruokaa isommalle määrälle per päivä, tänäänkin valmistettiin kolmellekymmenelle ihmiselle ruokaa siellä kun Walonkulmassa valmistetaan ruokaa vain noin kymmenelle päivittäin. Tampereella pitää ollakin isompi keittiö ja keittiö on myös enemmän laitoskeittiön näköisempi isoine keittopatoineen. 

Oli kyllä mielenkiintoinen päivä tänään ja oli hienoa päästä näkemään millainen työpainotteinen päivä on Tampereen klubitalossa Näsinkulmassa. Me mennään Walonkulmasta isommalla porukalla kai keväällä myös tutustumaan Tuusulanjärvenkin klubitaloon. 

Ja oli myös kiva päästä vaihteeksi käymään Tampereella. Tänään oli oikein aurinkoinen ja keväinen päivä. Tampereella lunta ei ole katukuvassa nähtävillä enää niinkään paljoa kuin täällä Hämeenlinnassa. Minä tykkään kyllä keväästä ja kevään aurinkoisista päivistä. Keväällä kun on taas valoa niin paljon ja luonto heräilee hiljalleen eloon taas pitkän talven jälkeen. 

Kevään ja kesän pitäisi tuoda mukanaan minunkin elämääni mukavia muutoksia. Tällä hetkellä suunnitellaan minulle alkavaksi työkokeilua ja viime viikon perjantaina sain työeläkevakuutusyhtiö Varmalta päätöksen että olen oikeutettu ammatilliseen kuntoutukseen heidän kautta. Nyt vain pitää miettiä onko minusta jo työkokeiluun ja missä määrin. Varma kun edellyttää että työkokeilua pitäisi heti alkuunkin olla vähintään 20 tuntia viikossa. Ja täällä kuntoutuspolin sairaanhoitaja on sanonut että voisin aloittaa työkokeilun vain päivällä per viikko. Nämä ei täysin kohtaakaan keskenään ja huomenna minulla on jälleen aika kuntoutuspolilla, mietitään lisää tuota työkokeiluakin. 

Maanantaina olin Walonkulmassa ja valmistimme keittiöllä kalarisottoa.

Kevät ja kesä tuovat varmaan muitakin mukavia uusia juttuja elämääni. Tällä hetkellä rahatilanteeni on sen verran valoisa että voisin kesällä jonkin reissunkin tehdä. Viime vuonna tällainen reissu jäi minulta tekemättä. Tekisin reissun varmaan kotimaassa ja kohteena voisi olla vaikka keski-Suomi ja Jyväskylä.   

Elän hyvää elämää

On paljon sanottu jos sanoo elävänsä hyvää elämää. Mistä hyvä elämä edes rakentuu? Minä mielestäni elän tällä hetkellä hyvää elämää joka sisältää myös toivon paremmasta. Olen tällä hetkellä yhä mielenterveyskuntoutuja mutta olen silti tyytyväinen elämääni. Terveystilanteeni on tällä hetkellä hyvä, vakaa. Ja vaikka olen kuntoutuja niin silti rahatilanteeni on myös hyvä, saan erilaisia tukia sen verran että elämä on turvattu, rahat riittävät pakollisiin menoihin ja rahaa jää kuukausittain myös säästöön hyvä määrä. 

Klubitalolla vietetään välillä myös vapaa-aikaa yhdessä. Viime sunnuntaina vietettiin Waloiltaa ja kävimme porukalla Aulangon kylpylässä. 

Elämässäni on myös sisältöä kun käyn kolmena päivänä viikossa mielenterveyskuntoutujille tarkoitetulla Walonkulman klubitalolla täällä Hämeenlinnassa. Olen Klubitalolla pitkiä päiviä, menen sinne usein jo aamulla ennen aamuyhdeksää ja lähden sieltä pois iltapäiväkahvin jälkeen eli joskus puoli neljältä iltapäivällä. Elämäni rytmittyy hyvin klubitalotoiminnan mukaan. Teen Klubitalolla erilaisia askareita niin keittiöllä kuin välillä myös toimiston puolella ja täten saan elämääni merkityksellisyyttäkin. 

Minulla menee vaan sen verran hyvin taas että jo työkokeiluakin jälleen suunnitellaan minulle. Työkokeilusta on puhuttu ja olen tehnyt jo kuntoutushakemuksenkin työeläkeyhtiö Varmalle. Siksi voikin sanoa että elämäni sisältää tällä hetkellä myös toivoa paremmasta. Minulla on myös ihan hyvät kokemukset työkokeilusta. Esimerkiksi edellinen palkallinen pestini Ilveskodissa avautui minulle suoritettuani siellä ensin hyvin työkokeilun. 

Olen tällä hetkellä tyytyväinen elämääni.

Minulla on myös harrastuksia jonkin verran, kuten lenkkeilyä, lätkäpeleissä käymistä ja katselen suoratoistoista joitakin sarjoja ja elokuvia. Joskus käyn myös musiikkikeikoilla, konserteissa ja teattereissa.

Rahatilanteeni on myös hyvä ja sen varaan voi hienosti rakentaa omaa elämäänsä. Kuukausittaiset tuloni koostuvat erilaisista tuista, kuten työeläkeyhtiöltä Varmasta saamastani kuntoutustuesta ja Kelasta saamistani eläkkeensaajan asumistuesta ja kansaneläkkeestä. Yhteensä saan tukia kuukaudessa noin 1535 euroa, mitä pidän ihan hyvänä määränä. Se riittää minulla hyvin pakollisiin menoihin, kuten laskuihin, ruokaan ja vuokraan sekä säästöönkin jää sellaiset 200 euroa per kuukausi. Lisäksi viihteeseenkin kuten konsertteihin ja teatteriin jää kuukaudessa noin 100-200 euroa. 

Haaveilen tällä hetkellä taas myös reissusta. Kahteen vuoteen en olekaan reissuja edes kotimaassa tehnyt mutta nyt voisi olla paikallaan. Olen saanut säästettyä kivan summan rahaa ja siitä voisi osan pistää reissukassaan. Lomakohteeksi olen miettinyt tällä kertaa keski-Suomea, Jyväskylän seutua.  

Tällä hetkellä menee hyvin myös siinä mielessä että olen saanut pidettyä aisoissa riippuvaisuutenikin jo pidemmän aikaa. En ole pelannut rahapelejä noin kahteen vuoteen ja kolmeen kuukauteen ja alkoholia en ole myöskään juonut yhtään nyt kahteen vuoteen. Raittiilla tiellä pysyn hyvin kun käytän antabusta mutta pelaamattomalla tiellä pysyminen vaatii tiukempaa itsekuria. Pelko repsahtamisesta onkin usein läsnä kyllä elämässä.     

Nyt menee elämässä hyvin ja olen pystynyt selättämään vaikeammat ajat elämässä. Joskus kivikkoisetkin hetket kuuluvat elämään, mutta niistä selviytyy. Minäkin olen päässyt vaikeiden aikojen yli. Olen ollut muun muassa elämässäni kahteen kertaan mielenterveysoastolla sairaalassa mutta nyt taas elämäni on hyvää ja toivottavasti ajat sairaalassa eivät tulisi leimaamaan minua. Täytyy vain toivoa että enää en elämässäni joutuisi tuonne sairaalaan.

Virkeää elämää

Minä se en liian usein nykyään päivitä tätä blogiani. Edellisen kerran olen tainnut blogiin kirjoittaa joskus kesäkuussa ja nyt ajattelin taas kaivaa blogini netin syövereistä ja kirjoittaa sinne tekstiä. Jotain mielessäni olevia päällimmäisiä asioita ajattelin tällä kertaa kirjoittaa blogiini ja käydä läpi vähän kuulumisiani. 

Tällä hetkellä minulle kuuluu hyvää. Elämäni on tasaista ja aktiivista. En tappele tällä hetkellä kovin suurien ongelmien kanssa vaikka yhä olenkin mielenterveyskuntoutuja. Aktiivisena minut pitää tällä hetkellä klubitalotoiminta ja se että käyn välillä lätkäpeleissä, teatterissa ja musiikkikeikoilla sekä konserteissa. Yksi iso asia josta oli puhetta nyt kun tapasin kotikuntoutuksen tukihenkilön oli se taas että minulla olisi riittävästi aikaa levollekin. Nyt tällä kertaa blogiini ajattelin kirjoittaa rahapelaamisesta, klubitalotoiminnasta ja töihin paluusta. 

Nyt sunnuntaina kävin Suvi Teräsniskan konsertissa.

Marraskuun alussa tulee täyteen jo kaksi vuotta ilman rahapelejä. Se on minulle iso saavutus kun olen pystynyt olemaan kaksi vuotta pelaamatta uhkapelejä. Ennen rahapelaaminen oli minulle kuitenkin isokin ongelma, pahimmillaan kuukaudessa meni rahapeleihin rahaa noin tuhat euroa. Nyt olenkin hienosti pystynyt pistämään rahapelaamisen kuriin ja olemaan pelaamatta jo kahden vuoden ajan. Mutta vaikka olen ollut pelaamatta pelejä jo kahden vuoden ajan niin silti repsahtamispelko on läsnä ihan arkielämässä. Pelkään sitä vaaraa sortua rahapeleihin. 

Alkoholin juomisen saa tehokkaasti kuriin käyttämällä antabus-lääkettä päivittäin mutta pelaamisen estoon ei lääkettä oikein ole olemassa. Paljon on sitäkin että pitää löytyä selkärankaa sanoa ei peleille. Tietenkin pelaamista voi vaikeuttaa monin eri keinoin. Voi esimerkiksi tehdä niin kuin minä tein sitten lopulta eli suljin yhden isoimman tavan siirtää rahaa nettikasinoille. Kun suurimmaksi osaksi siirsin rahaa nettikasinoille aina Trustlyn avulla niin suljin tämän kanavan ja en enää pysty siirtämään rahaa sitä kautta. 

Mutta kyllä pelaamiseen varmasti keinot olisi edelleen olemassa. Jos haluaisi pelata niin kyllä se silti varmaan jollain tavalla mahdollista olisi. Siksi onkin tärkeää että itseltä löytyy selkärankaa ja itsekuria sanoa peleille ei. Niin kuin olen nyt pystynyt hienosti tekemäänkin jo kahden vuoden ajan. 

Olen miettinyt välillä että ryhtyisin näissä asioissa kokemusasiantuntijaksi, auttamaan muita peliongelmaisia. Olen pystynyt kuitenkin olemaan jo hienon ajan pelaamatta. Ja minulle itsellenikin voisi tehdä hyvää pyörittää jotain rahapeliongelmaisten tukiryhmää. Tällaista toimintaa kuitenkin on olemassa. Esimerkiksi minä pari vuotta sitten kävin peliongelmaisten ryhmässä ja sitä pyöritti peliriippuvaisuuksista myös itse aikoinaan kärsinyt henkilö. 

Elämääni sisältöä tuo tällä hetkellä käyminen täällä Hämeenlinnassa Walonkulman klubitalolla. Nyt syksyllä olen ruvennut käymään Klubitalolla vielä kaiken lisäksi kolmena arkipäivänä viikossa, entisen kahden päivän sijaan. Teen Klubitalolla kolme toiminnallista päivää viikossa ja lisäksi Klubitalolla on myös vapaa-ajan toimintaa kuten Waloiltoja joihin myös osallistun aktiivisesti. Klubitalotoiminta tuokin elämääni hyvin sisältöä. 

Ja klubitalolla käyminen on minulle tärkeää. Se tuo elämääni kaivattua sosiaalisuutta, on mukava kuulua johonkin porukkaan ja on mukava päästä turisemaan niitä, näitä sekä vaihtamaan ajatuksia ja sekä vaihtamaan kuulumisia. Klubitalolla arkeen tulee myös merkitystä kun pääsee tekemään isoja ja pienempiä työaskareita. Työtehtävillä on myös merkityksensä kun esimerkiksi teemme siivoustehtäviä ja valmistamme kunkin päivän lounaan yhdessä. 

Klubitalo tarjoaa runsaasti vapaa-ajan toimintaa. Viime keskiviikkona kävimme Klubitalolla porukalla keilaamassa. 

Klubitalo on mielenterveyskuntoutujien talo, yhteisö joka tarjoaa erilaista toimintaa. Niin työpainotteisia päiviä kuin vapaa-ajan ohjelmaakin. Klubitalossa on kaksi eri osastoa, on Kajastus jossa huolehditaan Klubitalon tilasto-, viestintä- ja toimistotehtävistä sekä Loisto, jossa hoidetaan talon keittiö- ja kahvilatehtäviä.

Mutta on siitä mahdollisesta töihin paluustakin jo keskusteltu ja uskon että se on nyt taas muutaman askeleen lähempänä. Töihin paluusta on ollut puhetta muun muassa kotikuntoutuksen tukihenkilön sekä kuntoutuspolin sairaanhoitajan kanssa. Töihin paluu voisi olla mahdollinen niin että suorittaisin ensin muutaman kuukauden ajan työkokeilua. Marraskuun lopussa minulla onkin lääkärin tapaaminen ja lääkäri enemmänkin arvioi sitä onko minusta töihin palaajaksi. 

Toivon itse sitä paljon että voisin palata vaikka jo ensi vuoden puolella töihin. Olen kuitenkin suht nuori vielä ja työvuosia minulla voisi olla jäljellä sellaiset vähän yli 20 vuotta. Kuntoni on lisäksi nyt pidemmän aikaa ollut jo tasainen jonka vuoksi uskon että töihin paluuni voisi olla ihan mahdollinen. Työelämä kuitenkin muuttaisi taas elämän sisältöä aika paljonkin ja toisi suuremmassa mittakaavassa niitä samoja asioita elämään palkan lisäksi mitä klubitalotoimintakin tuo. 

Mitä kuuluu kesään?

On pitkä aika siitä kun olen viimeksi blogiani päivittänyt. Kun olen tänne kuulumisiani kirjoitellut. Olen jopa saanut toivomuksen että kirjoittaisin kuulumisiani tänne blogiin ja nyt päätin tuon toivomuksen toteuttaa.

Minulla ei ole mitään suurempaa syytä siihen miksi bloggaaminen on minulta jäänyt näinkin pitkäksi aikaa. Viimeksi olen joskus maaliskuussa päivittänyt blogiani. Oikein pelästyin äsken kun huomasin edellisestä blogikirjoituksestani olevan noinkin pitkä aika. Ehkä tämä bloggaaminen jää minulta vähitellen pois? Kenties minulla ei ole riittävällä tahdilla kirjoitettavaa että minun olisi mielekästä blogia ylläpitää? 

Kyllähän minä muuten melko aktiivinen olen sosiaalisessa mediassa, päivitän ainakin Facebookia ja Instagramia. Kenties nämä muut sosiaalisen median sovellukset syrjättäyttävät nyt sitten tämän blogin. Toisaalta, olisihan se hienoa jos pystyisin ylläpitämään kirjoitustaitoani ja kirjoittaisin tekstiä yhä jatkossakin myös tänne blogiin tasaisin väliajoin.

No, oli miten oli niin huolestunut ei pidä olla. Vaikka en ole blogia päivittänytkään. Mitään isoa dramatiikkaa ei ole siihen syynä etten ole blogiani päivittänyt. Vaan minulle kuuluu tällä hetkellä ihan hyvää. Yhä edelleen vietän tuolla Walonkulman Klubitalolla aikaa viikottain. Teen siellä toiminnallisia päiviä kahtena päivänä viikossa. Olen joskus muistaakseni kirjoittanut siitä millainen paikka tämä Klubitalo on ja mitä siellä teen, myös tänne blogiini.

Tekeminenhän minulla on vähissä tällä hetkellä elämässä. Olen mielenterveys kuntotuja ja en käy tällä hetkellä missään töissä. Klubitalolla teen kahtena päivänä viikossa työntäytteisiä päiviä, teen siellä sellaisia 5-7 tunnin pituisia päiviä ja siinä minun aktiviteettini. Välillä elämä on tylsää, tyhjää kun muuta toimintaa ei Klubitalon lisäksi minulla oikein ole. Iso tavoite kyllä on palata jonain päivänä taas työelämään ja ikävöin sinne, ehkä paluu työelämään on ajankohtaisempaa taas ensi vuonna? 

Muuten pyrin aikaani kuluttamaan erilaisten harrastusten parissa mitä minulla on. Tykkään katsella suoratoistopalvelimista TV-sarjoja, tällä hetkellä katselen Cmoresta Rantabaaria ja Ruudusta Sykettä. Sitten harrastan liikuntaa säännöllisesti, lähinnä kävelyä tulee harrastettua. Ja urheilua tulee myös seurattua.

Näin kesäksi vaan se heitti melkein tyhjiön tuohon urheilun seuraamiseenkin. Toukokuussa sieltä tuli vielä katseltua tosi aktiivisesti parin viikon ajan jääkiekon MM-kisoja, mutta sitten ne kisat loppuivat. Iski vähän sellaisen tyhjiön sitten, että mitäs nyt? Kesä on vähän hiljaisempaa aikaa urheilun seuraamisessa kun moni laji ja sarja on tauolla. No, yritän tätä aukkoa täyttää oppimalla seuraamaan kotimaista jalkapallosarjaa eli Veikkausliigaa ja Superpesistä.

Aikomuksenani on nyt kesällä mennä jopa katselemaan paikan päälle joko Veikkausliigamatsia tai Superpesistä, mutta saa nyt nähdä.

No ei nyt niin paljon hyvää ettei jotain huonoakin. Käyn tasaisin väliajoin labrassa, etenkin kun antabuksen käytön takia seurataan maksa-arvoa. Maksa-arvo on itse asiassa ollut jo melko pitkään vähän koholla ja nyt joudun myös sen takia ylävatsan ultraääneen. Vähän se jännittää, vaikka lääkäri onkin sanonut ettei se satu. 

Viimeksi oli koholla myös sokeriarvot ja kolesteroli. Sokeritautia varten syömääni lääkkeen määrää tuplattiin ja joudun myös jatkossa syömään kolesterolilääkettä. Jep, lisää lääkkeitä vaan. Kyllähän kohonneet arvot ja siitä seuranneet lääkelisäykset hieman pysäytti ajattelemaan ja seuraamaan ruokavaliotaankin.

Kuulumisia

Olen 9. marraskuuta kirjoittanut edellisen kerran päivityksen tänne blogiini. Siitä on siis melko pitkä aika kun minusta on jotain kuulunut täällä. Muilla sosiaalisen median alustoilla olen kyllä ollut paljon aktiivisempi. Päätin nyt vihdoin kirjoittaa tännekin kuulumisiani.

Minulle kuuluu tällä hetkellä hyvää. Siitä kun olin mielenterveysosastolla sairaalassa on kohta jo vuosi aikaa. Kuntoutumiseni on edennyt hienosti ja nyt ollaan taas kevättä kohti menossa. Nautin siitä kun päivä pitenee, valoa on enemmän ja kevät lähestyy. Olen jostain helmikuusta lähtien kiinnittänyt erityistä huomiota siihen mihin asti sisätiloissa pärjää luonnon valolla, niin että ei tarvitse sähkövaloja laittaa päälle ja olen mielissäni ollut siitä kun koko ajan päivä pitenee. Nyt luonnon valolla pärjää sisätiloissa jo johonkin puoli seitsemään asti illalla.

Kuntoutumiseni on siis edennyt hyvin. Ja elättelen jo toiveita siitäkin että pääsisin palaamaan työelämäänkin vaikka taas työkokeilun kautta ensi vuoden puolella. Nyt on aika toiveikas, odottavainen fiilis ja varmaan tällä hetkellä eniten odottaa just sitä kevättä. Aurinkoisia kelejä ja lumen sulamista.

Kaipaan jossain määrin työtä. En tiedä onko sitten aika kullannut muistojakin mutta kaipaan tällä hetkellä niin opiskelijaelämää kuin työtäkin. Yksi yhdistävä tekijä näille kaipuille on se että sekä opiskelut että työt toisivat elämään sisältöä ja rytmittäisivät elämää, elämä pyörisi jonkin ympärillä. Ja töissä ollessa saisi tietenkin myös palkkaa. 

Mutta fiilis on aika toiveikas. Melko varmasti työelämään vielä joskus palaan, mutta onko ensi vuosi paluulle vielä liian aikaista niin sen näkee sitten.

Tällä hetkellä koitan elää aika rauhallista elämää. Sisältöä elämässä on jonkin verran mutta ei läheskään niin paljoa kuin mitä silloin olisi jos vaikka töissä kävisin. Yhä käyn Klubitalolla kahtena päivänä viikossa tekemässä toiminnallisen päivän ja siellä on itse asiassa nyt viime viikkoina päivät venyneetkin jo aina 6-8 tunnin mittaisiksi. Lisäksi osallistun aktiivisesti Klubitalon järjestämiin vapaa-ajan tapahtumiin ja koitan itsekin käydä muissakin vapaa-ajan tapahtumissa, urheilumatseissa, teattereissa, konserteissa jne.

Nyt tämän viikon perjantaina olinkin itse asiassa Uniklubin keikalla Suisto klubilla. Uniklubi on ollut jonkin sortin suosikkejani jo niistä ajoista lähtien kun yhtye löi läpi Rakkautta ja piikkilankaa kappaleellaan vuonna 2004. Olin tuolloin armeijassa ja siellä tuota kyseistä kappaletta soitettiin paljon. 

Viime kesänä näin keikalla toisen suosikkini eli Viikatteen ja nyt Uniklubin. Onhan se mukavaa nähdä varsinkin näitä omia musasuosikkejaan. Varsinkin bändien soittamat hittikappaleet saavat niin minut kuin monen muunkin yleisön joukossa fiiliksiin. Uniklubi soitti näitä vanhempia hittikappaleitaan kuin myös uudempaakin tuotantoa. Kyllä tykkäsin vanhempien biisien lisäksi myös tästä ihan uudemmastakin tuotannosta.

Tykkään kyllä käydä musiikkikeikoilla. Lähes aina livemusiikki on varsin hyvän kuulloista ja usein keikoilla on hyvä tunnelma. Suistolla on tulossa tässä keväällä myös muutama muukin keikka joka saattaisi kiinnostaa. Esimerkiksi Timo Rautiainenkin on siellä esiintymässä kai joskus toukokuussa.

Nyt mennään siis kohti kevättä. Enää ei ole kuin pari viikkoa eduskuntavaaleihinkaan. Vaalit kiinnostavat jonkin verran vaikka vielä en ole täysin varma mitä tulen itse äänestämään. Katselen televisiosta tulevia vaalitenttejä ja luen jonkin verran myös vaaleja käsitteleviä keskusteluja. Toinen asia mikä tietenkin tällä hetkellä kovasti kiinnostaa on erityisesti jääkiekon playoffsit. Oli kyllä kova pettymys kun HPK ei playoffseihin nyt yltänyt mutta kyllä pleijareita tulee silti seurattua.

Pirun pimeä marraskuu

Ai kamala kuinka nopeasti aika kuluu. Tämä on tietenkin iän ikuinen ja loppuun kulutettu fraasi että kylläpä aika kuluu nopeasti. Mutta silti niin paikkansa pitävä. Just äsken oli lämmin ja valoisa kesä ja nyt on kohta sitten jo marraskuukin puolivälissä. Marraskuu on niin ankeaa aikaa, on niin pimeää kun ei ole vielä luntakaan valoa tuomassa. 

Kyllä minullekin on tämä marraskuu koville ottanut. Vaikuttaa siltä että välillä väsyttää niin hirveän paljon. Kai se tuo pimeys lisää sitä väsymystä. Valoisaa aikaa näin marraskuussa on päivällä todella vähän tai ei jopa sitten lainkaan. Kyllähän sitä sitten väsynyt on. Pitäisi kai alkaa nauttimaan jotain vitamiinivalmisteita, poretabletteja että pysyisi näin pimeänä aikanakin virkeämpänä.

Elämäni on muuttunut jonkin verran kesän valoisten aikojen muuttuessa näin marraskuun harmaisiin päiviin. Luulen että kesä innostutti minutkin enemmän osallistumaan erilaisiin tapahtumiin, reissaamaan ja käymään vaikka kahviloissa. Kesällä sitä oli niin pirteä ja innostunut. Ja taloudellisestikin ajateltuna satsasin kesään enemmän. 

Nyt marraskuussa on erilaiset menot ja meiningit vaihtunut aika suurelta osin rauhallisempaan kotielämään ja harrastuksiin. Minun harrastuksia on muun muassa lentopallo- ja jääkiekkomatseissa käyminen ja jo kesällä ostin kausikortit sekä naisten Lentopallokerhon että miesten jääkiekkojoukkue HPK:n peleihin. On ollut ehkä tietoinenkin päätös että rauhoitan menemisiäni nyt syksyllä, oman mieleni vuoksi ja ihan puhtaasti sen vuoksi ettei kaikki säästöt kuluisi loppuun tuossa tuokiossa. Ei minulla kuitenkaan mielenterveyskuntoutujana ole järin kaksinen rahatilanne.

Olen tälläkin hetkellä kuitenkin tyytyväinen elämääni ja sen elämän sisältöön. Minut pitää aktiivisena harrastuksieni lisäksi Klubitalo jossa pyrin käymään kahtena päivänä viikossa. Pidän tärkeänä sitä seikkaa että on mielenkiinnon kohteita jotka pitävät mielen virkeänä. Tykkään esimerkiksi seurata urheilua ja kausikorttien lisäksi minulla on käytössä myös muutama suoratoistokanava jolta urheilua näen.

Klubitalolla on myös mukavan paljon erilaista arkisen toiminnan ohella tapahtuvaa retkeä ja toimintaa jotka tuovat minunkin elämääni piristystä ja sisältöä. Nyt hiljattain on ollut muun muassa lautapeli-iltaa, walopyhää jossa olemme paistaneet vohveleita ja grillanneet makkaraa ja katselleet leffaa. Sekä nyt eilen olimme katselemassa porukalla tämän Kikka-leffan iltapäivänäytöksessä.

Näissä Klubitalon tapahtumissa on varsin usein kivan pieni omavastuuhinta. Tuosta leffateatteriretkestäkään ei tarvinnut maksaa kuin kolme euroa. Ja olipahan muuten hyvä tuo Kikka-leffa, toki myös varsin surullinen. Mutta tykkäsin kyllä tuosta elokuvasta ja onhan näitä leffoja ihan erilaista katsella leffateatterin varsin mukavasti pehmustetulla nojatuolilla kuin kotona.

Kyllä sitä silti näin marraskuussakin kaipaa välillä toimintaa. Ja onkin ollut ilahduttavaa huomata että teatterinäytöksiä ja musiikkikeikkoja on alkanut kyllä jo olemaan taas. Ei enää koronan pelko niin paljoa vaikuta ja rajoita. Pitäisi vain saada taas itsestään irti sen verran että osallistuisi näihin tapahtumiin. Tietenkin se rahatilanne huomioiden.

Kai se marraskuun pimeyskin on nujerrettavissa ja sitä jaksaa jotenkin harmaankin ajan yli taas. Kohta voisi jälleen kaivella joulukoristeitakin esille, se toisi valoa ja tunnelmaa.

Arki luistaa

Flunssia ja köhiä ei ole varmaan paljoa nyt ollut näiden korona-vuosien aikana. Minullekin iski nuha nyt viikko-pari sitten ja edellisen kerran olin ollut köhässä noin peräti pari vuotta sitten. Kyllähän minullakin on tuossa välissä ollut korona hyvin lievin oirein mutta edellisestä ja erillisestä nuhasta oli jo vierähtänyt aikaa pitkäkin tovi. 

Noin puolitoista viikkoa olin tuossa kipeänä. Nuha alkoi pienin oirein mutta sitten tuli kova yskä ja yskä vaivasi etenkin öisin. Sain kyllä nukuttua hyvin mutta tunsin kuinka paljon ja kovaa yskin öisin. Kuumetta en kuitenkaan nähnyt edes tarpeelliseksi mitata tämän nyt olleen nuhan aikana, ei ollut olo niin huono kuitenkaan.

Tämä nuha piti minut kyllä lähes koko ajan kotona. Mitä nyt kaupassa kävin välillä. Mutta ei se helppoa ole olla kotonakaan yksin niin pitkiä aikoja, sitä alkaa väkisinkin kaipaamaan seuraa. No tällä viikolla oli tosi hyvä kun pääsi taas ihmisten ilmoille, olin kahtena päivänä tällä viikolla myös Klubitalolla. Kyllä piristi mieltä päivät Klubitalolla, siellä sitä sai taas seuraa ja sai myös muuta ajateltavaa omien murheidensakin tilalle.

Arki rullaa ihan hyvin tällä hetkellä. Minua on ilahduttanut muun muassa se että olen onnistunut vähän viivästyttämään vuorokausirytmiäni. Näin ongelmaksi tuossa kesällä oman vuorokausirytmini. Olin niin iltatorkku ja aamuvirkku. Menin nukkumaan yhdessä vaiheessa jopa illalla seitsemän aikaan ja heräsin sitten jo jopa jossain vaiheessa kolmelta aamuyöllä, enkä saanut uudelleen sitten enää unta. Tämä oli liian aikaista, oli niin kurjan tuntuistakin herätä niin aikaisin kun koko maa nukkuu vielä siihen aikaan monet tunnit. Oli paha rasti olla yksin hereillä niin monta tuntia.

No nyt olen onnistunut korjaamaan vuorokausirytmiäni jo jonkin verran. Menen yleensä siinä iltaysin aikaan maate ja herään joskus seitsemän-kahdeksan aikaan aamulla. Alkaa rytmi olemaan lähempänä jo sanoisin jopa tervettä rytmiä, vaikka voisi sitä nukkumaan menoa koittaa viivyttää vielä vaikka tunnilla. 

Olen saanut rytmiä korjattua siten että vähitellen viivästytin sitä. Ensin viikon verran menee nukkumaan vaikka puoli tuntia myöhemmin kun aiemmin on tottunut, sitten taas viikon verran puoli tuntia myöhemmin ja niin edelleen. Heti kerralla vuorokausirytmiä ei välttämättä saa haluamansa kaltaiseksi koska sitä on ensin niin väsynyt jo siihen aikaan mitä on tottunut olemaan. Minulla tämä aika oli yhdessä vaiheessa jopa jo seitsemän aikaan illalla.

Eihän kaikilla ole tällaisia ongelmia vuorokausirytmin kanssa. Mutta minulla mahdolliset ongelmat ovat olleet ihan todellisia. Kenties opin silloin kun olin työelämässä niin aikaisempaan vuorokausirytmiin. Silloin oli hyväkin mennä ajoissa maate että heräsi sitten pirteänä ja hyvin nukkuneena joskus muistaakseni viiden aikaan aamulla. Enkä ollut sitten tuota rytmiä korjannut vielä kuin vasta viime kuukausina. 

Nyt tällä hetkellä muuten arki sujuu ihan hyvin. Joitakin murheita kyllä on mutta niidenkään ei kannata antaa liikaakaan ohjata elämää. Minulle on tärkeää että elän aika itsenäisesti, elän omien tärkeinä pitämieni arvojen mukaan ja elän oman näköistä elämää. Minulle tärkeää on esimerkiksi urheilun seuraaminen ja itse harrastama liikunta. Joskus ennen seurasin urheilua paljonkin, viikonloppuisin ja etenkin lauantaisin oli varsin tuttua minulle sellaiset maratonputket urheilun parissa. Tuli lauantaisin monesti katsottua urheilua sellaiset jopa 11-12 tuntia lähes putkeen. 

Nuo "maratonit" penkkiurheilussa oli ihan viihdyttäviäkin. Sitä tuli ensin aamulla katseltua vaikka tallenteelta NHL- tai NBA-peli, sitten hiihtolajien maailmancupia, sen jälkeen hetki Valioliigaa, sitten Liigaa ja illan lopuksi taas NHL-matsia. Lauantait meni niin mukavasti urheilua seuratessa. Mutta joskus olen jopa tullut miettineeksi että annanko urheilun liikaakin ohjata omaa elämääni ja onko se jo jopa pakkomielteistä tai riippuvaisuuteen viittaavaa se into millä haalin aina näitä urheilut sisältäviä suoratoistopaketteja. Olen joskus muistaakseni ottanut asian puheeksi jo jossain näissä terapeuttisissa keskusteluissa mitä käyn A-klinikilla, kuntoutuspolilla tai diakoniassa. Ei siitä ole kuitenkaan mitään seurannut, ja olemme todenneet että hyvähän se on että elämässä on asioita jotka kiinnostaa niin paljon. 

Nyt viime viikkoina olen kyllä seurannut urheilua vähemmän. Enemmänkin voisi seurata taas. Tai kyllä minä urheilua seuraan yhä melko paljon urheilu-uutisia lukemalla ja tuloksia seuraamalla mutta livenäkin urheilua voisi katsella taas enemmän. 

Mutta kyllä arki tällä hetkellä sujuu. Minulle on tärkeää myös se että olisi onnellinen. Onnellisuutta saa ja saisi elämään lisää vaikka erilaisia mukaviakin asioita kokemalla. Käytän itse rahaakin tavaroiden sijasta elämyksiin ja kokemuksiin. Onnellisuus on sellainen asia mihin tähtään ihan päivittäisilläkin valinnoilla.