Mistä kirjoittaa?

Mistä kirjoittaa on kysymys, joka jopa minunkin päässäni välillä pyörii. Mieleni tekisi kirjoittaa, mutta päässäni raksuttaa tyhjää. Ei ole mitään mistä kirjoittaa. Välillä minäkin olen sanaton.

Mistä sitä muuten aina keksisikään kirjoittamisen aihetta? Minunkin tavoitteenani on kirjoittaa joka päivä jotain, vähintään blogiini, mutta mistä hemmetistä minä aina keksin muka sanottavaa?

Välillä kirjoittamisaiheen keksiminen on kyllä helppoa. Toisinaan päähän putkahtaa jokin aihe, josta vain yksinkertaisesti haluaa kirjoittaa ja sitten vain paukuttaa kovalla innolla tekstiä. Mutta ei kirjoitaminen aina näin yksinkertaista ole.

Mistä sitä voi keksiä kirjoitettavaa? Mistä sitä voi ideoida kirjoittamisen aiheita?

Olen ensinnäkin ottanut nykyään tavaksi pitää oikein kirjoittamisaihe-listaa. Sitä pidän aina kotosalla hyvän matkan etäisyydellä itsestäni ja jos minulle tulee milloin tahansa joku hyvä aihe mieleeni, niin kirjoitan aiheen listalleni.

En nimittäin enää odota, että keksin kirjoittamisen aiheen just silloin, kun minun tekisi mieleni kirjoittaa. Tämän syyn vuoksi pidän kirjoittamisaihe-listaa. Tälle listalle kirjoittelen varastoon hyviä kirjoittamisen aiheita ja sitten kun minun tekee mieli kirjoittaa, niin katson vaikka siltä listalta olisiko siellä hyviä aiheita, joista voisi tekstiä paukutella. Ja jos joku aihe pamahtaa silmilleni, niin kirjoitan siitä.

Mistä niitä kirjoittamisen aiheita voisi sitten keksiä?

Kai yksinkertaisesti vain elämällä. Pitämällä silmät auki elämälle. Joskus normielämässä voi tapahtua asioita, jotka herättävät halua kirjoittaa. Esimerkiksi työstä, joulusta tai onnesta voi kirjoittaa. Ja olen kirjoittanutkin.

Toinen hyvä keino keksiä kirjoittamisen aiheita on se, että seuraa maailman tapahtumia. Maailmalla voi tapahtua asioita, jotka herättävät minussakin halua kirjoittaa ja halua sanoa omia näkemyksiäni.

Ja kolmas keino keksiä kirjoitettavaa voisi olla lukeminen. Lukemalla muiden ajatuksia ja kirjoituksia saattaa keksiä itsekin kirjoitettavaa.

Yhtä asiaa pidän kuitenkin tärkeänä pointtina ainakin minun kaltaiselle ihmiselle, joka vasta opiskelee kirjoittamista. Tämä asia on se, ettei rimaa saa pitää liian korkeallakaan kirjoittamiselle. On tärkeää kirjoittaa säännöllisesti, mutta kirjoittamisesta ei saa tehdä pakkopullaa.

Kirjoittamisen aiheen keksimisestäkään ei saa tehdä liian vaikeaa juuri edelllä mainitunkin syyn vuoksi. Jos ei mitään muuta kirjoittamisen aihetta välillä mielessä pyöri niin kirjoittaa vaikka vain siitä, mitä tänään teki ja puuhasi. Niin kuin minäkin olen toisinaan tehnyt.

Tämäkin kehittää kirjoittajana eteenpäin. Ja kynnys kirjoittamiselle pysyy tarpeeksi matalalla, kun ei tarvitse liikaa stressata siitä, mistä kirjoittaa. Hiljalleen sitä sitten kehittyy paremmaksi ja paremmaksi kirjoittajaksi ja oppii kirjoittamaankin useammasta eri aiheesta. Tekstin tuottaminen helpottuu.


Ja kirjoittajalle tulee hetkiä, jolloin varsinkin on vimmaa ja intoa kirjoittaa. Nämä hetket kannattaa käyttää hyödyksi ja paukuttaa tekstiä eetteriin.