Luokittelen itseni onnistujaksi

Viikonloppuna Länsituulessa miteltiin biljarditurnaus. Luokittelen turnauksen onnistuneeksi. Se sai hyvin innostettua porukkaa mukaan, turnauksen järjestelyt sujuivat mainiosti ja turnaus sujui hyvässä hengessä. Moni muukin vaikutti tykänneen turnauksesta ja koko biljarditeemaisesta viikonlopusta kuin vain allekirjoittanut.

Turnaus päättyi kisan pääjärjestäjän eli minun kannalta kuitenkin karvaaseen pettymykseen kun tuloksena oli pronssimitali. Sekin oli hiuskarvan varassa, vastustaja ei onnistunut avopaikasta huolimatta pussittamaan kasia pussiin vaan löi tämän kyseisen pallon niin sanotusti tolppaan. Ja minä sain uuden mahdollisuuden ihan tuurilla voittaa pronssipelin enkä jättänyt mahdollisuutta käyttämättä.

Minua jäi suoraan sanottuna harmittamaan se etten kyennyt yltämään turnauksessa tällä kertaa edes finaaleihin asti. Ei sitä kieltääkään voi. Mutta silti voin luokitella itseni mielestäni turnauksen yhdeksi onnistujaksi ja tyydytellä itseäni tällä ajatuksella.

Saldoni turnauksessa oli kuitenkin yksittäisten voittojen määrällä mitattuna paras. Edes turnauksen voittaja ei selvinnyt turnauksesta yhtä vähällä tappiomäärällä kuin allekirjoittanut. Saldoni oli siis 14 peliä ja 12 voittoa. Kärsin kuitenkin tappioni kriittisimmässä hetkessä eli välierävaiheessa. Mielummin olisin kärsinyt häviöt jo alkulohkossa ja edennyt vaikka turnauksen finaalivaiheeseen lopulta mutta aina ei käy niin kuin haaveillaan.

Kahden edellisen turnauksen kokonaissaldoni on yksi hopeasija ja yksi pronssisija sekä yhteensä 21 pelattua peliä joista tuloksena 18 voittoa. Tulokset kertovat mielestäni siitä että potentiaalia minussa on, mutta onko työmääräni ja harjoittelumääräni olleet riittävällä tasolla?

Tavoitteenani on pelata ja harjoitella biljardia sen noin 20 tuntia viikossa mutta kylmä totuus on että olen kuitenkin harvoin kyennyt pelaamaan biljardia keväästä lähtien niin usein. En ole välttämättä harjoitellut kyseistä lajia niin usein ja niin paljon että olisin edes ansainnut parempaa tässä turnauksessa kuin pronssisijan.

On hienoa että olen löytänyt itselleni lajin johon suhtaudun näin antaumuksella ja intohimoisesti sekä jossa minäkin voin kehittää itseäni sekä välillä testauttaa tasoani mutta harjoittelumääräni ei ole kuitenkaan ollut riittävän kovalla tasolla. En ole välttämättä suhtautunut lajiin niin vakavasti kuin voisi suhtautua ja olen pitänyt lajia ennemminkin nautinnollisena ajanviettotapana.

 Tuloksiin on aina jokin syy olemassa. Vastustaja on kiistatta parempi tässä tapauksessa, mutta välierätappioon voi olla syynsä kyllä kuitenkin vähäisellä treenimäärälläkin. Potentiaalia on, olen saanut positiivista palautetta muun muassa tarkasta lyöntikädestäni mutta olenko koittanut jalostaa potentiaaliani tarpeeksi tehokkaasti sitten kuitenkaan?

Ja ovatko turnaustulokseni sitten kuitenkin hyvät treenitasooni nähden? Toisaalta yksi syy välierätappiooni voi olla pään kestävyydessäkin. Minulla on kuitenkin vähän vain kokemusta kilpailutilanteista tässä lajissa ja kenties senkin takia jännitin kyseisiä pelejä liikaa enkä yltänyt parhaaseeni. Olen myös harrastanut kyseistä lajia sittenkin myös varsin vähän, vasta noin reilun vuoden ajan.

Täytyy myös muistaa, että tätä kyseistä turnausta ei pitänyt edes ottaa niin vakavasti vaan se oli enemmänkin hauskaa ja yhteistä ajanvietettä. Turnauksen tarkoitus ei ollut niin vakavasti muutenkaan kunkin pelaajan tulostason testaamisessa vaan siinä että se oli nimenomaan hyvää ja nautinnollista ajanvietettä, virkistystoimintaa ja hauskan pitoa sekä yhteisöllisyyden kasvattamista omalta osaltaan.

Kaikilla näillä mittareilla mitattuna turnaus oli kyllä menestys. Turnaukseen osallistunut yhdeksän pelaajan joukko selvästi tykkäsi tästä kyseisestä ajanviettotavasta. Siirä kertoo omaa kieltään mielestäni sekin, että vaikka pelit olivat jo aikoja sitten loppuneet omalta osalta niin finaalejakin tuli vielä silti kaikki laulukuoroon tipahtaneet ihmiset katselemaan. Kiinnostusta riitti.

En mene laittamaan itseäni jojoon sen takia että jäin pronssisijalle tässä turnauksessa. Niin vakavasti ei ota omia lajejaan edes huippu-urheilijat. Ja mielestäni minulla ei ole tarvetta edes hävetä suorituksiani ja sen vuoksi työntää päätä pensaaseen.

Onnistuin omissa tehtävissäni mielestäni kuitenkin hyvin kyseisessä turnauksessa. Voitin kuitenkin pronssia turnauksessa ja oli kiva päättää turnaus omalta osaltani voittoon. Ja turnausjärjestelyt sujuivat hyvin, turnaus sujui mainiosti järjestelyiden osalta ja siitä minä saan varmaankin sulan hattuuni koska toimin kyseisen turnauksen pääjärjestäjänä.

Ja turnaus sekä kyseinen viikonloppu sisälsi mielestäni myös kivoja sekä mielenkiintoisia ideoita jotka olivat minun aikaansaannoksiani. En halua kehua itseäni sen enempää mutta minähän se tänne Länsituuleen keksin kutsua Hämeenlinnan biljardiseuran edustajia ja minä myös hommasin pääpalkinnon paikallisesta kukkakaupasta ja se osoittautui lopulta komeaksi viherkasviksi. Malakan vehkaksi.

Turnauksesta jäi sittenkin positiivinen maku vaikka kyllä siinä mukana oli ripaus karvasta sivumakuakin. Nyt jäi ainakin nälkää treenata aktiivisemmin ja ensi turnauksessa sitten päätyyn asti!

Kiitos ja anteeksi siitä että olen rummuttanut turnauksesta niin paljon viestejä sosiaalisessa mediassa mutta eiköhän se Viltsunkin tarinapankki hiljalleen sammu tämän kirjoituksen myötä.