Ainakin tänä päivänä ihaillaan paljon suorittamista. Koko ajan täytyy olla suorittamassa tai tehdä jotain. Kiire on nykyajan muotisana. Näyttää mukamas hienolta kun kalenteri on täynnä aktivitteettia, töitä ja muuta ohjelmaa. Entäs työtön sitten? Ainakin minä välillä koen sellaista painetta kun elämässä ei olekaan työtä sisältönä. Joskus tulen miettineeksi mitä ne muut minusta ajattelevat? Miltä minä työttömänä näytän tällaisessa suorittavaa ihannoivassa yhteiskunnassa?
Ja jos ei ole mitään työtä, aktiviteettia elämässä niin eiköhän siihen jokin taho ole innokkaasti tarttumassa korjatakseen asian. Hoitajat esimerkiksi ovat aktiivisesti heti lyömässä ainakin kuntouttavaa toimintaa tällaisen luuserin nokan eteen.
No ensinnäkin täytyy korjata mahdollinen harhaluulo. Olen työtön, mutta en todellakaan toimeton. Minulla ei ole tällä hetkellä työtä, enkä ole edes ainakaan vielä hakeutunut tekemään kuntouttavaa työtä Majakkaan ja käyn harvakseltaan Klubitalossakin. Eli olen todellakin siis työtön mutta toimettomaksi minua ei voi sanoa.
Minun elämässäni kyllä aktiviteettia piisaa. Nyt tulee kyllä sellainen ihmefiilis että tätä täytyy jotenkin varta vasten perustella. Osoittaa perkele ihmisille että kyllä minulla toimintaa on elämässä. En ole laiska, vaan tehokas suorittaja! No ehkä tämä ei ole sittenkään näin, ehkä ihmisellä on oikeus olla vähän vähemmän suorittajakin. Ei tarvitse välttämättä olla niin täysillä mukana tässä yhteiskunnassa jossa suoritetaan hullun lailla, mutta tämä on toisen blogitekstin asiaa! Tässä tekstissä piti ennen kaikkea keskittyä kertomaan sittenkin minun elämästäni.
Siis olen työtön, mutta en todellakaan sittenkään toimeton. En ole laiska työtön ja harvoin työtön laiska onkaan. Vaan aktiivisesti hakee töitä, lähes poikkeuksetta ei ole omasta halustaan työttömänä ja on valmis palaamaan välittömästi takaisin työelämään.
Ainakin minä olen tällainen työtön. Etsin aktiivisesti ja ahkerasti töitä, pidän verkkoja melkein jokaisessa sellaisessa vedessä mistä voisi työtä saaliiksi tarttua. En ole omasta halustani työttömänä ja olen valmis palaamaan työelämään heti kun töitä tarjotaan. Vielä jos asuntoasiakin järjestyy sitten yhtä simppelisti.
Eli en todellakaan ole toimeton tai omasta mielestäni ainakaan laiska. Joskus voi olla vaikea motivoida itseään hakemaan töitä ja selaa työpaikkailmoitusten sijaan muita sivuja ja lorvii sängyssä mutta kyllä se kirkas tavoite saada niitä töitä ja saada esimerkiksi tilanne elämässä paranemaan ajaa sittenkin hakemaan niitä töitä. Joskus on vaikeita hetkiä ja silloin kannattaa pitääkin taukoa. Onhan töissäkin taukoja? Mutta kyllä pyrin olemaan aktiivinen työnhakija.
Ja työtä se työnteko vaatii. On monia asioita mitä pitää ottaa huomioon työnhaussa. Työnhaussakin voi kehittyä ja siksi on mielestäni tärkeää lukea työnhakuun liittyviä artikkeleita ja kehittyä koko ajan jo työnhaussakin. Sitten pitää kirjoitella työhakemuksia ja räätälöidä niitä parhaan mukaan jokaiseen työpaikkaan sopiviksi. Ja jos hyvin käy niin pitää myös käydä työhaastatteluissa. Sekä sitten pitää tietenkin täytellä myös lomakkeita että saa rahaa. Työtön ei saa siitä vain rahaa, "palkkaansa" edes tilille vaan sitäkin pitää erikseen hakea.
Sen vuoksi en ole nyt hakenut tekemään kuntouttavaa työtäkään Majakkaan että haluan keskittyä nyt täysillä työnhakuun. Se vie kuitenkin paljon aikaani. Jos ennen uurastin työtoiminnassa ja Klubitalolla yhteensä viikossa sellaiset 12 tuntia, niin nyt uurastan viikossa yksinään työnhaun kimpassa jo sellaiset ainakin 30 tuntia. Eli vaikka olenkin työtön niin silti en todellakaan toimeton vaan esimerkiksi syksyyn verraten työmääräni on kasvanut olennaisesti.
Klubitalo on sellainen paikka missä voisin käydä kyllä aktiivisemmin. Mukavat ohjaajat ja kiinnostavat työt sekä apuakin saa tarvittaessa. Nyt olen sieltä saanut apua ja tukea työn hakuun ja siihen kun minulla oli vähän aikaa hygieniapassi ja se todistus siitä passin suorittamisesta hukassa. Nyt tänään onneksi sen todistuksen löysin.
Mutta työnhaku vie energiaani paljon. Siihen tulee nyt panostettua täysillä, jopa muun mahdollisen toiminnan kustannuksella. Ainakin pari kuukautta elämäni on lähinnä vain työnhakua ja sitten vapailua. Jos ei sitten lykästä työnhaussa, mikä olisi aivan loisto juttu!
Mutta työnhaku on työtä johon saa kyllä aikaa uppoamaan. Eli olen siis työtön mutten toimeton.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä rohkeasti kommenttia!