Olen mennyt liian kauan tämän "kilpailuyhteiskunnan" talutusnuorassa. Tiedättehän? On pakko saavuttaa, on pakko suorittaa... Ei oikein millään muulla tunnu toisinaan olevan merkitystä kuin suorituksilla ja saavutuksilla.
Kunnes tänään hokasin!
Minulla on mahdollisuus valita toisin. Minulla on mahdollisuus "heittää hyvästit" kilpailevalle yhteiskunnalle ja päättää miten oman elämäni tulen viettämään.
Elämä on täynnä valintoja ja minä saan tehdä omat valintani. Minulla on oikeus päättää omasta elämästäni. Miten sen haluan kuluttaa.
Minä haluan, että minun on hyvä olla. Niin henkisesti kuin fyysisestikin. Haluan myös, että elämä olisi mahdollisimman kivaa. Tästä päivästä lähtien.
Ja haluanpas vielä myös, että myös kamuillani olisi mahdollisimman hyvä olla. Että heidän elämänsäkin olisi kivaa.
Unelmistani en silti aio luopua. Niiden eteen teen yhä töitä, mutta niitäkin nautintojen kautta. Että opiskelemiseni ja kirjoittaminen olisivat aina myös mukavaa eikä vain pakonomaista treeniä.
En suhtaudu kuitenkaan unelmiini enää pakkomielteisesti. Ne käyvät toteen sitten, jos käyvät. Nyt on aika alkaa elämään hetkessä ja viettämään hyvää elämää.
On myös muistettava, että oikeuksien ja mahdollisuuksien lisäksi minulla on myös vastuuta. Vastuuta ainakin itsestäni, elämästäni ja hyvinvoinnistani.
Elämän kurjuudesta ei kannata ainakaan liikaa valittaa. On tehtävä töitä, että asiat parantuvat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä rohkeasti kommenttia!