Kun ei se kuitenkaan mikään itsestäänselvyys ole, että tulee ihmisten kanssa juttuun. Vaan se on aika paljon kiinni minusta itsestänikin. Näin ainakin ajattelen.
Se on nimittäin hyvä sanonta, että niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Siksi sinne "metsään" kannattaa pyrkiä huutamaan ystävällisellä äänen sävyllä.
Ei voi olettaa, että kaikkia ihmisiä kohtaan voi käyttäytyä samalla tavalla. Tai kaikkien kanssa voi keskustella samalla tavalla.
On ihan eri asia puhua ujon ihmisen kuin tiukan ja vaativan persoonan kanssa. Ja siksi keskustelutilanteissakin kannattaa mielestäni olla huomaavainen.
Huomaavainen toista ihmistä kohtaan. Ja ymmärrettävä, että sitä on erilaisia ihmisiä ja huomioitava tämä asia. Mielistelemään ei kannata ketään ryhtyä, mutta kannattaa mielestäni hieman muuttaa omaa käyttäytymistään keskustelukumppaninsa persoonan pohjalta.
Vuorovaikutustilanteissa on mielestäni hyvä olla ainakin myös ystävällinen, kohtelias, kuuntelutaidolla varustettu ja ymmärtäväinen. Eikä haittaa vaikka omaisi ripauksen tunneälyäkin.
Ja aika monen ihmisen kanssa olen juttuun elämäni aikana tullutkin. Ne ovat itse asiassa yhden käden sormilla laskettavissa ne tapaukset, kun en olisi yhtään tullut juttuun jonkun ihmisen kanssa.
Valitettavasti näitäkin tapauksia on vastaan tullut.
Jotkut ihmiset ovat vain niin erilaisia, ettei henkilökemiat kohtaa käytännössä ollenkaan. Onnekseni minun ei ole näiden ihmisten kanssa pakko tullakaan toimeen. Ja olen pyrkinyt unohtamaan heidät.
He elävät omaa elämäänsä ja minä omaani. Ja minä keskitän ajatukseni mielummin niihin ihmisiin, joista välitän. Yksinkertaista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä rohkeasti kommenttia!