perjantai 14. kesäkuuta 2013

Haluan sanoa ei kiireelle

Kellepä kiire ei olisi tuttu. Varmaan kukaan ei ole kiireeltä välttynyt. Ja moni meistä kokee kiirettä tällä hetkelläkin.

Olen jostain myös lukenut, että kiire on varsin usein ylpeilyn aihe. Kiire voi olla keino saada näyttämään itsensä tärkeältä.

Aivan kuin kiireellinen elämä olisi yhtä kuin hyvä, arvostettava elämä. Tai aivan kuin kiire työpaikalla lisäisi työn arvostusta. Ja oman itsensä arvostusta työntekijänä.

Voi kiire olla toki todellistakin kiirettä, mutta voi se olla myös "teeskentelyä". Tai ei välttämättä sitä, mutta kiire on usein turhaa. Koetaan, että on kiire vaikkei sitä oikeasti olisikaan.

No, minulla ei ole ollut tapana miettiä mitä muut tuumaavat elämästäni. Tai mitä ne tuumaavat minusta. Eikä minulla ole tarvetta saada elämääni tai työtäni näyttämään ulkopuolisten silmään arvokkaalta. Ainakaan kiireen avulla.

Joten tahdon kiireestä mahdollisimman paljon eroon. Sillä kiire tuppaa lisäämään vain stressiä. Kiire voi usein olla este hyvinvoinnille. Elämästä ei ehdi nauttimaan, kun on mukamas kiire.

Minulla ei siis saa olla kiirettä. Ainakaan kovin paljoa. Haluan kiireestä eroon.

Miten se sitten tapahtuu?

Huolellisella ajan hallinnalla. Kyllä. Aikaa voi hallita samalla lailla kuin rahansa käyttöäkin. Ainoastaan sillä erotuksella, että aika on oikeasti rahaa paljon arvokkaampaa. Rahaa voit saada lisää, aikaa et.

On siis opeteltava hallitsemaan aikaa. Käyttämään aikaa hyvin. Aikaa on rajallisesti, joten sitä pitää käyttää asioihin, jotka ovat tärkeitä ja asioihin, joita haluaa tehdä. Ja tekemisiään sekä aikataulujaan on suunniteltava niin, että aika riittää paremmin.

Ja toisaalta, epäolennaisia asioita on hyvä karsia listalta.

Toisekseen, on opeteltava sanomaan ei. Niin itselleen kuin muillekin. Joskus jonkun velvollisuuden, tehtävän voi jättää tekemättä ja säästää aikaansa muuhun.

Kolmannekseen, kiire on kai aika usein myös pelkän ajattelutyön tulosta. Kun tekemistä on paljon ja tehtävälista on pitkä, niin kovin herkästi ajatellaan, että nyt on kiire! Vaikka kiirettä ei välttämättä olekaan. Tekemistä voi olla paljon, mutta silti ne ehtii hyvin tekemään.

Ja aika monesti olen ainakin itse huomannut ensin luulleen työpäivänkin edessä, että nyt tulee kiire! Ja lopulta huomannut, että ei tässä nyt niin kiire ollutkaan. Olen vain luullut, että olisi kiirettä, sillä tekemistä on ollut niin rutkasti.

Näillä konsteilla saattaa saada kiireestä yliotteen. Ja kenties muillakin keinoilla. Pääasia, että kiire tulisi mahdollisimman hyvin nujerretuksi.

Haluan sanoa ei kiireelliselle elämälle. Ja vastaavasti kyllä elämälle, jossa on enemmän aikaa nauttia.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä rohkeasti kommenttia!