tiistai 18. kesäkuuta 2013

Tiistain hajatelmia

Mä en aina pysty ymmärtämään meidän ihmisten tapaa "takertua" virheisiin. Siis sitä tapaa, kun joku mokaa jossain asiassa, niin kuinka negatiivisesti siitä aika usein kerrotaan sille mokaajalle. Virheen tekijälle.

Onhan se hyvä ja tärkeääkin, että virheestä kerrotaan, niin virheen tekijä voi vaikka oppia virheestään, mutta mun mielestä siitä voisi aika usein kertoa positiivisemmin. Tsemppaavammin.

Esimerkiksi töissäkin. Kuinka paljon parempi työpaikan ilmapiiri olisi, jos me olisimme toisiamme kohtaan tsemppaavampia?

Kumpi kuullostaa korvaan paremmalta: "Vitun juntti, sä teit väärin!" vai "Ton olisit voinut tehdä toisinkin. Mutta kyllä se siitä, kun ens kerralla teet sitten vain näin."

Jos me ruvettaisiin ihan oikeasti työpaikallakin ajattelemaan paljon yhteisöllisemmin. Nyt me ollaan monesti kuin yksilösuorittajia vaikka työskennelläänkin isossa sakissa.

Tarkoitan yksilösuorittajalla sitä, että työpaikalle mennään ja monesti ajatellaan, että siellä tehdään oma osuus ja se siitä. Voisiko miettiä samalla kuinka viedä yhteisöä omalla panoksellaan eteenpäin? Voisiko ajatella, että siellä duunissa on iso joukkue, jonka yksi pelaaja olen minä.

Ja sellaista tarpeetonta toisten lyttäämistä ja virheiden etsimistä mun on vaikea kokonaan ymmärtää. Kuulin kerran, kun yks totesi yhdessä paikassa toiselle, että "mä vain osoitin kuinka väärässä toi yks oli..."

Eikö tuollainen ole toisaalta ihan tarpeetonta? Tarpeetonta sormella osoittelua ja jo valmiiksi hakatun lyttäämistä?

Jos joku mokaa, niin voihan siitä tietenkin kertoa ja kannattaakin kertoa toiselle, mutta en mä sitä toista lyttäämään lähtis vaan ennen kaikkea kannustavasti opettamaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä rohkeasti kommenttia!