Mitä on hyvä elämä?

Olen viime aikoina pohtinut paljon hyvinvointia, sitä mitä on hyvä elämä ja mitä on onnellisuus. En tiedä miksi. Kyseiset asiat ovat vain mietityttäneet ja mietityttävät minua.

Kai se on sellaista henkistä kypsymistä, mitä olen lähimenneisyydessä kokenut. Olen vihdoin aikuistumassa, itsenäistymässä ja ymmärtämässä, että olen itse vastuussa omasta elämästäni.

Hyvinvointi kai se noista pohtimistani asioista oleellisin on. Luulisi, että silloin, kun ihminen voi hyvin, niin hänen elämänsäkin on hyvää ja hän on melko onnellinen.

Tätä minä olen ainakin tällä hetkellä. Melko onnellinen.

Mielestäni hyvinvointi on tärkeimpiä asioita, joita ihmisellä itsellään on. Ja siitä kannattaa jokaisen ihmisen huolehtia. Sillä jokainenhan meistä on itse ennen kaikkea omasta ja hieman jopa muidenkin ihmisten hyvinvoinnista vastuussa.

Se hyvinvointikin on sitten himpskatin moniulotteinen käsite. Siihen kun voi laskea henkisen hyvinvoinnin eli pään sisäiset asiat, fyysisen hyvinvoinnin ja terveellisen ravitsemuksenkin.

Minun mielestäni henkinen hyvinvointi on noista se tärkein juttu. Jos pään sisällä naksahtaa, niin sillä voi olla tuhoisiakin seurauksia.

Mutta mitä sitten on hyvä elämä? Meistä kai kaikki pyrkii hyvään elämään, mutta mitä se sellainen hyvä elämä on?

Minulle se on ennen kaikkea nauttimista. Sitä, että saan tehdä asioita, joista tykkään. Ja viettää aikaa niiden ihmisten kanssa, joista tykkään ja välitän.

Hyvään elämään lukeutuu kaiketi myös sellainen mielen rauha. Päänuppia ei vaivaa murheet eikä huolet ja jos vaivaisikin, niin niistä vain koittaa selvitä, liki tuosta vain. Este on este, mutta vain hidaste.  

Hyvä elämä pohjautuu myös sellaiseen turvallisuuteen. Varmuuteen. Siihen, että asiat ovat hyvällä tolalla. Niin kuin nyt minulla, hikoilen päivät töissä. Tililleni napsahtelee rahaa.

Ja hyvä elämä ja onnellisuus ovat myös hetkessä elämistä. Sitä, että on kiitollinen nykyisestä elämän tilanteestaan ja koittaa niillä palikoilla rakentaa onnensa, jotka milloinkin ovat käytössä.

Sen enempiä valittamatta, kadehtimatta muiden palikoita tai kuolaamista isompien palikoiden perään.

On vain tyytyväinen ja kiitollinen omaan elämäänsä. Ja jos ei ole, niin koittaa muuttaa asioita.

Ja minulle on tärkeää myös muiden ihmisten huomiominen. Ystävällisyys, kohteliaisuus. En voisi olla onnellinen, jos ympärilläni olisi surua tai kohtelisin jotain ihmistä huonosti.

Tapanani ei ole sanoa kellekään pahasti. Välillä sanon vain hyvästi.