"Nauru on yksi sellainen tekijä, joka vapauttaa, ja itselleen nauraminen tekisi hyvää ihmisille. Sitä kautta ei ottaisi niin vakavasti omia heikkouksiaan.", sivaltaa puolestaan YLEllä julkaistussa jutussa koomikko Timo Kahilainen.
Niin Johanna Vuoksenmaa kuin Timo Kahilainenkin ovat mielestäni tismalleen oikeassa. Itselleen nauramisen taito on ihmiselle erittäin tärkeä kyky. Se, ettei mene ottamaan itseään liian vakavasti vaan uskaltaa jopa nauraa itselleen ja omille mokilleen. Tai niin kuin jopa minä teen, heittää huultakin omasta itsestäni. Se on hauskaa.
Kun osaa nauraa itselleen, niin eläminen on helpompaa. Ja ei haittaa niin paljoa, jos vaikka joskus sattuu tekemään virheitä tai sattuu epäonnistumaan. Eikä tarvitse aina edes niin välittää siitäkään, miltä näyttää ulospäin, kun osaa nauraa itselleen.
Ja Vuoksenmaa ja Kahilainenkin kertoivat jo hyviä perusteluita sille, miksi itselle nauramisen taito on tärkeä kyky meille ihmisille.
Ei tämä eläminen niin vakavaa loppupeleissä ole. Ainoastaan kuoleminen on vakavaa.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä rohkeasti kommenttia!