Hyvät huomenen toivotukset täältä Tampereelta. Täällä on hotellihuoneen pehmeällä sängyllä nukuttu hyvin yö ja äsken kävin jo hotellin runsaalla aamupalallakin.
Yön yli reissuni on ollut tähän mennessä onnistunut. Ja reissun päällä olen ollut tällä kertaa ihan selvinpäin. Mitä nyt pari-kolme olutta hörppäsin eilisiltana.
Onnistunut ja mukava reissu tämä retkeni Tampereelle on tosiaan ollut. Ei juuri löydy moitteen sijaa. Eilen vierailin tosiaan mediamuseo Rupriikissa ja kävin katselemassa Kulkuri-näytelmän Työväen teatterissa. Nämä vierailuthan ne syyni tähän koko reissuunikin oli.
Mikä on ollut huomionarvoista, niin palvelu joka paikassa täällä Tampereella on ollut liki erinomaista. Hyvä asiakaspalveluhan on tärkeä juttu ja nostaa paljon jo yksistään viihtyisyyttä tilaisuuksissa ja paikoissa. Hyvä palvelu antaa miellyttävän kuvan asiakkaalle ja niin on kyllä täällä Tampereella käynyt joka paikassa, jossa olen poikennut.
Mediamuseo Rupriikki oli ja on tutustumisen arvoinen paikka. Siellä on monipuolisesti esiteltynä asioita ja esineitä, jotka liittyvät jollakin tavalla joukkoviestintään tai mediaan. Aina nettislangista ja sosiaalisesta mediasta vanhoihin puhelimiin ja tv-ilmiöistä sanomalehtiin.
Näyttely antaa mielestäni hyvän kokonaiskuvan mediasta. Ja osoittaa kuinka laajoista asioista ylipäänsä puhumme, kun puhumme joukkoviestinnästä ja mediasta.
Rupriikissa on tarjolla siis kiinnostava ja jopa myös opettavainen näyttely. Eikä pääsylippukaan maksanut kuin vaivaiset viisi euroa. Siellä kannatti kyllä poiketa. Ja samoissa tiloissa oli myös kaksi pienempää taidenäyttelyä. Niissäkin pistäydyin... No, sen verran pistäydyin, että saan sanoa pistäytyneeni. Taide ei ole tehty mua varten.
Ja hyvää tuossa Rupriikin näyttelyssä oli myös se, että vaikka se oli kattava, niin silti se ei ollut liian pitkä. Silloin kun rupesi väsähtämään, niin näyttelykin sopivasti loppui.
Rupriikista lähdin pois kahden maissa ja sitten kävin syömässä Finlaysonin tiloissa olevassa amerikkalaistyylisessä hampurilaisravintolassa. Siellä oli ihan hyvät ruoat ja varsinkin jälkiruoka oli ihan jättegod! Jälkkärinä söin ohukaisia höystettynä jäätelöllä, kermavaahdolla ja siirapilla.
Kun olin vatsani täyttänyt niin lähdin tänne Cumulus Hämeenpuistoon. Onneksi muuten näissä nykyajan kännyköissä on karttapalvelut. Muuten en varmaan olisi osannut suunnistaa täällä Tampereella!
No, kello 19 alkoi sitten se Kulkuri-näytelmä siellä Tampereen työväen teatterissa. Se koko teatteri oli jo yksistään käymisen arvoinen mesta. Ja onnekseni se sijaitsee ihan kiven heiton päässä tästä hotellilta. Sinne oli helppo kulkea.
Teatteri yksistään on mielestäni iso ja kaunis paikka. Ja siellä oli myös hyvää ja ystävällistä palvelua. Väkeä siellä oli ihan erilailla kuin kotiseudullani Hämeenlinnassa, mutta järjestelyt siellä teatterissa on hoidettu niin hienosti ettei väen paljous haitannut.
Kulkuri-näytelmä itsessään oli mainio. Mitään järjellistä juonta siinä nöytelmässä ei kyllä ollut vaan se oli sekavahko läpileikkaus Chaplinin elämästä. Siitä huolimatta, että näytelmässä ei ollut juonta, niin näytelmä oli hyvä.
Näytelmästä teki hyvän jo yksistään Chaplinia esittänyt Eppu Salminen, joka on roolissaan suorastaan häikäisevä. Muutenkin näyttelijäsuoritukset olivat hyviä. Ja näytelmiä ja tv-sarjojahan on kiva katsella jo hyvien näyttelijäsuoritusten vuoksi.
Kulkuri-näytelmän voi sanoa olleen draamaa. Näytelmässä oli hulppeat kulissit. Ja vaikka se tosiaan oli vain sellainen reilun kahden tunnin sekavahko läpileikkaus Chaplinin elämästä, niin silti ainakin minulle jäi näytelmästä hyvä maku suuhun. Se oli näkemisen arvoinen.
Näytelmä loppui vähän päälle yhdeksän ja sitten läksin saapastelemaan hotellille. Täällä kävin hotellin raflassa vielä iltapalalla ja yhdellä oluella. Ja sitten kävin maate. Arvoin kyllä illalla pistäytyisinkö vielä illan päätteeksi jossain paikallispubissa oluella, mutta hotellihuoneen lämmin ja pehmeä peti vei voiton. Olin kai sen verran väsynyt päivän seikkailujeni jälkeen.
Yöni nukuin muuten hyvin, mutta puoli neljän aikaan heräsin hirveään rymistykseen. Pari känniläistä kaiketi pyrki jonnekin hotellihuoneeseen sisälle.
Aamupala täällä hotellilla oli kyllä myös makoisa ja kattava. Siellä kävin äsken. Nyt olen lepäämässä huoneessani ja mietin pitäisikö sitä käydä vielä Pyynikillä ennen kotiin lähtöäni. Sielläkään, kun en ole ennen käynyt ja se olisi tuossa ihan parin kilsan päässä.
Tämä reissu on ollut kiva ja mut on yllättänyt se, että olen pärjännyt täällä äidinkielelläni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä rohkeasti kommenttia!