Vuosi juomatta on sujunut kevyesti

Tänään sunnuntaina oli mukava nukkua pidempään kuin normaalisti. Nukuin puoli kahteentoista ja hörpin sen jälkeen aamukahvit. Tästähän se päivä sitten hiljalleen taas käynnistyy. Mitään ihmeempiä ei ole tämän päivän ohjelmistossa, otan nyt pyhäpäivän kunniaksi hieman rauhallisemmin.

Harmittaa, kun en pysty edes playstationia pelaamaan. Kun yritän käynnistää FIFA 15 ja NHL 15 pelejä, niin konsoli valittaa että käynnistäessä tapahtui jokin virhe ja pelien käynnistäminen epäonnistuu.

Näillä hujakoilla tulee kuluneeksi vuoden verran kun olen ollut juomatta alkoholia. Se on mielestäni aika hyvä saavutus, olla peräti vuoden verran juomatta mitään alkoholipitoisia juomia. Aloin tipattomalle joutuessani sairaalaan viime vuoden lokakuussa ja tuosta alkaen olen ollut juomatta alkoholia.

Aloin tipattomalle lähinnä varmaan sen takia, että ennen kuin aloitin tipattoman juomiskuurini niin alkoholia kului melko reippaallakin tahdilla. Osittain sitten lääkärinkin kehotuksesta tuli aloitettua tipaton aika elämässä, jota on nyt jatkunut jo vuoden ajan.

Onhan se tietenkin hyvä terveyden ja elämän laadunkin kannalta säädellä juomistaan. Minun alkoholin juomisen säätelyä tosin edesauttaa myös antabus-lääkekin, jota otan lasillisen joka aamu.

Niin kuin olen jo joskus kirjoittanutkin, niin tipattomuus on sujunut aika kevyesti. En tiedä sitten kuinka paljon tuo ottamani antabus-lääke vaikuttaa, mutta mitään pahempaa viinan himoa ei ole ollut.

Joskus tosin tekisi mieli taas avata yksi oluttölkki, kuulla se sihahdus mikä tölkin avaamisesta seuraa ja kulauttaa kylmä olut kurkkuunsa. Tai joskus tekisi mieli mennä yhdelle jonnekin kapakkaan. Myös baari-iltoja olen kaipaillut välillä. Toisinaan tekisi mieli kokea taas se tunne, kun on kännissä. Mutta ehkä joskus vielä...

Tipattomuuden lisäksi myös elämäntaparemonttikin on sujunut hyvin. Minulta tuntuu löytyvän itsekuria pysyä poissa kaikenlaisten herkkujen parista.

Lauantai-iltana tuli oltua jälleen lätkäpelissäkin. HPK pelasi loistavan kotiottelun TPS:ää vastaan. Kerho esitti aika vahvan kiekkonäytöksen ja päihitti kotikentällään sarjakakkosen TPS:n maalein 4-1.

Nyt on hienoa olla Kerhon kannattaja, HPK on voittanut neljä peliään peräkkäin ja esittänyt mallikasta kiekkoa viime peleissään. Veikkalin yksikseni ennen kauden alkua, että HPK saattaa sijoittua tällä kaudella kahdeksanneksi ja siljalta kahdeksan Kerho tällä hetkellä löytyykin.

On vain pakko mainita, että Niko Kapanen on ollut kyllä pettymys. En tiedä sitten, kuinka paljon loukkaantumiset painavat miehen jaloissa. Sellainen toivon kipinä on kuitenkin vielä olemassa, että ehkä Lallikin sieltä vielä "heräilee". Myös Sakari Manniselta odotan itse ainakin myös nähtyäkin enemmän.

HPK:n onnistujia ovat sitten puolestaan olleet maalivahti Emil Larmi ja hyökkääjät Oula Palve ja Janne Lahti. Mutta tärkeintä, että kokonaisuutena pyyhkii hyvin ja HPK majailee sarjataulukossa kahdeksantena.

Mitäs seuraavaksi? Lähden tästä koneelta kohta lämmittelemään eilen valmistamaani lohikusausta. Tuo lohikiusaus on kyllä erittäin maukasta ja valmistuikin kaiken lisäksi helposti. Osti vain lohifileen ja peruna-sipulisekoitusta kaupasta.

Yhdisti raaka-aineet uunivuokaan ja kaatoi lopuksi päälle ruokakerman, johon oli sekoittanut mausteet. Siinä se oli sitten valmistunut, lohikiusaus ja sen jälkeen paistoi kiusausta uunissa 200-asteessa tunnin verran.

Pitäisi tästä alkaa muuten ostelemaan lippuja muihinkin näytöksiin kuin "vain" kiekkonäytöksiin. Yhden lipun varasin jo tällä viikolla, varasin lipun Raskasta joulua-musikaaliin joka on marraskuun loppupuolella.

Olen myös suunnitellut mielessäni Tampereen reissua syksyn iloksi. Kävisin vaikka Tampereen työväen teatterissa parissa näytöksessä lauantai-päivän aikana ja kävisin ohessa myös syömässä jossain Tampereella. Kenties myös yöpyisin Tammerforsissa. Siitä tulisi sellainen kiva syysreissu.