Innostus näkyy ja kuuluu!

Olen ollut elämässäni toisaalta onnekaskin. Toiset ihmiset eivät kai löydä koskaan itseään kiinnostavia tai ainakaan innostavia asioita. Minä olen löytänyt sellaisia, ehkä jopa intohimon kohteita jo kaksin kappalein. Aikoinaan löysin kirjoittamisen, siitä tuli minulle rakas harrastus ja nyt olen viimeisen vuoden aikana löytänyt toisen tärkeän harrastuksen. Nimittäin biljardin.

Se on mielestäni hienoa että löytää elämäänsä harrastuksia jotka sytyttää, jotka innostaa ja joita kohtaan tuntee jopa intohimoa. Tällaiset harrastukset antaa paljon kun on asioita joita suorastaan rakastaa tehdä. Ja siten se intohimo näkyykin, ainakin minun mielestäni ja minun kokemukseni mukaan. Silloin on intohimoa kun on palava polte tehdä jotain asiaa ja eikä sen asian tekemiseen ikinä kyllästy. En ole koskaan jaksanut olla kirjoittamatta tai kirjoittaminen ei ole koskaan minulle tuntunut puuduttavalta. Ei, vaan sitä on aina ollut kiva tehdä. Suorastaan olen rakastanut kirjoittamista ja nyt samat sanat voidaan sanoa biljardista. Biljardin peluu on aina hauskaa ja siihen ei tunnu kyllästyvän.

Intohimon kanssa saa olla vain tarkkana. Kun jotain asiaa suorastaan rakastaa tehdä niin sitä voi tehdä jo niinkin paljon, että asiasta tulee riippuvaisuus tai pakkomielle. Rajat pitää vetää joka asiaan



Miten sitten olen löytänyt nämä intohimoiset harrastukset elämääni? Osin sattumalta ja osin kokeilemalla ja sitten tekemällä. Kirjoitin paljon jo kouluaikoinani, esimerkiksi ammattikorkeakoulussa. Siellä oli paljon jo kirjallisia tehtäviä ja joutui kirjoittamaan ja sain myös kehuja kirjoitustaidostani ja sitten kun kehuja alkoi kerääntymään paljon menin kokeilemaan taitojani Jatkoajan toimitukseen ja siellä intohimoni kirjoittamista kohtaan roihahti ilmiliekkeihin.

Biljardin olen puolestaan löytänyt siten että menin osin hupimielelläkin testaamaan asuntoni vieressä olevaa Länsituulen biljardipöytää ja keppejä ja palloja. Ja ensipelit tuntui jo niin hauskalta ja kiinnostavalta että laji on vienyt mennessään. Olen saanut iskun sydämeeni. Ja ei voida enää puhua vain alkuinnostuksesta mielestäni kun olen pelannut kohta jo kuitenkin vuoden biljardia ja tuntuu vain että into pelaamista kohtaan kasvaa entisestään.

Mutta kyllähän se minusta näkyy ja kuuluukin että olen innostunut jostakin asiasta. Esimerkiksi Facebookissa aikoinaan puhuin kirjoittamisesta paljon ja nyt olen puhunut paljon biljardin pelaamisesta. Kenties olen puhunut asioista jo kyllästymiseen asti. Mutta jos niin on käynyt niin ainahan minut voi piilottaa kaverilistalta.

Ehkä se syy siihenkin että innostukseni kohteet näkyvät ja kuuluvat paljon täällä nettimaailmassa on sekin, että toinen intohimoni kohde on nimenomaan kirjoittaminen. Ja innostuksen kohteistahan sitä on mukava kirjoittaa.

Mielestäni se ei maailmaa kaada kuitenkaan jos puhuu paljon innostuksen kohteistaan. Tietenkin se voi kateutta herättää ihmisissä. No, kirjoittaminen oli ehkä sellainen asia jossa kovin moni ei voi tehdä samoin. Kirjoitustaito ei välttämättä ole kaikilla niin hyvä mutta biljardia voi pelata muutkin.

No oli miten oli, niin mielestäni on hyvä että elämässä on intohimoisia harrastuksia. Vaikka ne sitten kuuluisikin paljon joka päiväisessä elämässä. Nämä asiat kuitenkin parantaa huomattavasti elämisen laatua ja tuo iloa elämään.

Ei tässä jäitä hattuun tarvitse laittaa. Kunhan muistaa vetää rajat johonkin näiden rakkaidenkin asioiden tekemisessä. Kirjoittamisen saralla jatkan ainakin tätä bloggaamista ja biljardin kohdalla pelaan sen verran mikä tuntuu kivalta ja hauskalta. En väkisin. Enkä koita väkisin kehittyä liian kovin tavoittein vaan esimerkiksi treenaan biljardia ja pidän samalla hauskaa. En ota niin vakavasti biljardia vaan lähinnä koitan oman kiinnostukseni ja omaksi ilokseni testata kuinka hyvä pelaaja minusta voi lajissa tulla.

En ole vain koskaan tuntenut intohimoa mitään liikuntalajia kohtaan. Ehkä aikoinaan hölkkäämistä kohtaan tunsin melko isoa kiinnostusta mutta nyt olen löytänyt biljardin ja tykkään pelistä kyllä ihan täpöllä ja aidosti. On tietenkin ikuisuuskysymys sekin onko biljardi liikuntalaji vai ei, mutta kuitenkin. Koen intohimoa melko paljonkin kyseistä harrastusta kohtaan. Paljon minulla on vain biljardissa vielä kehittymisen varaa. Esimerkiksi hyvän ja huonon päivän ero on vielä liian iso.

Ja enkä muuten ole ainoa joka on kiinnostunut Länsituulessa biljardista vaan täällä on oikein biljardibuumia. Siitä enemmän tässä tekemässäni jutussa joka löytyy Länsituulen kotisivuilta. Juttuhan kannattaa lukea, jos et ole vielä niin tehnyt. Juttuun linkki tässä: "Biljardi elää vahvaa nousukautta Länsituulessa: "Biljardipeli on jokapäiväinen nautinto""