Kohtuus kaikessa?

Kuinka paljon on liikaa? Kuka sen määrittää?

Alkoholin käyttöni meni aikoinaan yli. En osannut pysyä siinä kuuluisassa kohtuudessa vaan käytin alkoholia jopa niin paljon että lopulta olin riippuvainen alkoholista. Olin alkoholisti. Nyt olen tuosta sairaudesta päässyt yli antabuksenkin voimalla, olen ollut taas vuoden juomatta alkoholia.

Joskus olen vetänyt alkoholia oikein kaksin käsin. Se on ollut auttamatta liikaa.

Mutta onko kohtuus muistettava joka asiassa? On muistettava. On monia asioita joista voi tulla myös riippuvaiseksi. On monia asioita joihin voi syntyä pakkomielteinenkin suhde. Yksi tällainen asia on liikunta.

Liikunta on terveellistä, mutta käsitykseni mukaan ihminen voi liikaa myös liikkua! Jos liikaa liikkuu voi liikuntaan kohtaan syntyä riippuvaisuussuhde, pakkomielteinenkin suhde. Toki faktatietoa minulla ei ole nyt käytössäni, mutta näin olen ymmärtänyt.

No minun kohdallani ei voi pelätä minun harrastavan liikuntaa liikaa kuin yhdessä lajissa. Ja varmaan jo arvaattekin mikä tämä laji on. Etenkin jos olette lukeneet aiempia tekstejäni. Aivan oikein, biljardi on kiinnostava laji, biljardi on suorastaan mahtava laji mutta myös biljardia voi pelata liikaa. Vai voiko?

Viime viikolla pelasin yhteensä 17 tuntia biljardia! Se on aika paljon jo. Yhtenä päivänä pidin kokonaan vapaapäivän biljardin peluusta ja muina päivinä pelasin lajia sellaiset kolme tuntia per päivä. Ja samalla lailla ajattelin jatkossakin pelata bilistä, viikossa pidän lajista yksi-kaksi vapaapäivää ja muina päivinä koitan pussittaa palloja sellaiset kolme tuntia päivässä.

Mutta onko tämä iso tuntimäärä biljardia jo liikaa? Mistä minä sen tietäisin? Saako tuon asian tietää kuin pelaamalla? Puuduttavalta, kyllästyttävältä tuskin koskaan rupeaa biljardin peluu tuntumaan mutta jos on kovin epäterve fiilis pelatessa, niin voin epäillä pelaavani liikaa?

Tykkään biljardista. Tasoni kyllä heittelehtii vielä kovin paljon lajissa, mutta lähes tulkoon aloittelijahan minä vielä lajissa olen. Olen vasta noin vajaan vuoden harrastanut lajia. Epäilen vielä lyöntiasentonikin olevan tyystin väärä kyseisessä lajissa. Joskus olen jopa turnauskakkonen ja joskus en voita ketään.

Tason ailahtelusta huolimatta diggaan biljardista ja olisikin sääli mikäli pelaamisesta tulisi minulle jo sairaalloista. Sitä en halua. Mutta mikä määrä biljardia on liikaa?

Tavoitteenani on lähinnä vain omaksi ilokseni kehittää itseäni biljardistina. Vielä on suuren suuri ja liian aikainen haave että jonain päivänä osallistuisin oikein isompiinkin kisoihin.

Biljardi on täällä nyt kova sana. Tavoitteena on lähinnä vain omaksi iloksi kehittyä lajissa. Että tavoitteeni toteutuu sitä varten pänttään biljarditietoa jopa kirjoista.

Joku viisas on kyllä todennut niinkin että ei se määrä vaan se laatu. Voikin siis kyseenalaistaa pelaamiseni ja teeenaamiseni määrän. Onko minulla liian suuressa roolissa nyt vain määrä mutta en silti panosta tarpeeksi laatuun?

No olen koittanut etsiä itselleni biljardiharjotteita mutta en ole niitä kovin montaa vielä löytänyt. Tällä hetkellä bilistreenini ovatkin melko yksipuolisia. Teen pakan niin kuin aluksi 8-pallossa tehdään ja sitten koitan vaan tyhjentää biljardikentän palloista ja lasken montako lyöntiä minulla menee yhteensä siihen että saan koko kentän tyhjäksi. Paras tulokseni on 23 lyöntiä ja keskiarvoni on 36 lyöntiä.

Mutta mikä määrä on biljardia liikaa? Kyllähän sitä toisaalta paljon pitää pelata että kehittyy. Joku on todennut että kehittyäksesi sinun pitää harjoitella sellaiset kolme tuntia päivässä. Lajissa kuin lajissa.

Ja kun kerran viihdyn biljardin parissa niin antaa mennä vain? Sen kun pelaan niin paljon kuin mieleni tekee? Vai onko kaikkeen oikeasti vedettävä rajat'? Ja millaiset rajat biljardin peluuseen olisi hyvä vetää?

Voiko biljardia edes pelata liikaa?

Se olisi ainakin hyvä, että osa biljardi-innostuksestani ikään kuin siirtyisi muitakin liikuntalajeja kohtaan. Biljardi-innostukseni on tällä hetkellä niin kova, että siitä varmasti riittäisi jaettavaksi asti. Olisihan se varmaan hyvä, että harrastaisin liikuntaa tasapuolisemmin? Tai, voiko biljardia edes liikunnaksi kutsua? Ei välttämättä voi sillä tasolla ainakaan millä tasolla minä sitä pelaan. Ennemminkin se on hyvä ja hyödyllinen vapaa-ajan viettotapa tai jonkinlainen strategiapeli.

Mutta harrastaa voisin silti monipuolisemmin eri lajeja. Nyt myös minä avasin tänään vihdoin pyöräilykauden kun ajoin isäni fillarin taas lainaan minulle, poljin tänään Parolasta Hämeenlinnaan. Polkupyöräily onkin sellainen laji mistä voisin taas näillä keleillä innostua myös.

Ja toinen haaveeni on, että pystyisin taas jonain päivänä harrastaa hölkkäämistä. Se oli yhteen aikaan laji mistä olin kovin innostunut. Siinä kun pystyi vetämään itsensä ns. äärirajoille. Hyvällä tavalla. Siinä pystyi hyvin koettelemaan itseään.

Näin kun kevät on vihdoin tullut, voisin ryhtyä harrastamaan eri lajeja monipuolisemmin? Vai kuinka sitä innostuisi vihdoin myös muistakin lajeista kuin vain biljardista?