Kaipaanko alkoholia?

Kirjoitin tuossa aamulla Facebookissa että olen nyt ollut nauttimatta alkoholia missään muodossa jo kahden edellisen vuoden ajan. Se on mielestäni aika hyvin ja virallisesti sekä varmuudella tuo kaksi vuotta tulee täyteen huomenna kun aloitin antabuksen käytön 23.4.2017. 

Tuosta lähtien olen käyttänyt tähän päivään saakka antabusta yhtäjaksoisesti ja sinä aikana en olisi edes voinut nauttia alkoholia. Mutta nyt voi jo sanoa että olen ollut käyttämättä alkoholia kahden vuoden ajan, sillä en käyttänyt alkoholia tuota antabuksen aloittamispäivää edeltävänäkään päivänä. 

Mielestäni tämä kaksi vuotta ilman alkoholia on sujunut mukavissa merkeissä. En tiedä sitten mitkä kaikki asiat ovat vaikuttaneet, mutta kaksi vuotta ilman alkoholia on sujunut aika helposti. Helposti siis siinä mielessä, että eipä minun pahemmin ole edes tehnyt mieli juoda alkoholia. Tai käyttää muutenkaan alkoholia kuten ruoan valmistuksessa. Itse asiassa en aikoinaan pitänyt ruoista minkä valmistukseen oli alkoholia käytetty.

Ehkä tuo antabus on sittenkin sen verran voimakkaasti mielihaluja vähentävä tabletti että sekin on vaikuttanut siihen ettei tässä ole tosiaan kovin paljon tehnyt edes näiden vuosien aikana mieli alkoholia. Toisaalta oma tahtokin on varmasti vaikuttanut siihen ettei alkoholia ole tehnyt mieli juoda. Olin kuitenkin vuosina 2014-2015 melko rankasti alkoholisti ja siitä ei seurannut kuin esimerkiksi surkeaa kuntoa ja velkaongelmia. Että nuo kokemukset nyt eivät kovin paljoa houkuttele alkoholia juomaan. 

Tällä hetkellä pyyhkii ihan hyvin ilman alkoholia ja tällä hetkellä ei tee mieli alkoholia edes juoda. Kokeiltiinhan minulta kyllä tuon antabuksenkin poistoa vuoden 2017 maalis-ja huhtikuussa mutta silloin heti menin ryyppäämään pari kertaa ja antabuksen käyttö aloitettiin kuukauden tauon jälkeen uudelleen. 

On aikoja ja hetkiä jolloin minun jossain määrin tekee mieli juoda alkoholia. Justiin silloin viime viikon maanantaina oli tällainen koetinkivi kun HPK pääsi finaaleihin. Me suomalaiset olemme tottuneet juhlistamaan asioita alkoholiakin nauttimalla ja kyllä minäkin kaipasin juhliini alkoholia mutta kyllä sitä sai kivat juhlat aikaiseksi ilman alkoholiakin. Kun oli aidosti iloinen jostain asiasta niin onni ja ilo tuli kyllä ilman alkoholiakin ja osasi nauttia asioista raittiinakin.

Sitten joskus kun on ahdistusta, pahaa oloa, vittuuntumista niin tekisi mieli juoda alkoholia. Mutta olen oppinut käymään asioita läpi ilman alkoholinkin juomista. Esimerkiksi musiikkia kuuntelemalla voi käydä tunteitaan läpi. Pahimmillaan kyllä juuri näiden edellä mainittujen syiden vuoksi olen sitten välillä sortunut taas pelaamaankin ja sekään ei ole hyvä asia. 

Kumpikin näistä sekä alkoholin juominen että pelaaminen sitten vain lopulta lisää pahaa oloa esimerkiksi ja muun muassa sen takia kun tulee raha-ongelmia. Ja alkoholin kanssa kun sekoilee niin tulee lisää asioita jotka lisäävät huonoa fiilistä. Alkoholi on surkea pakokeino silloin kun on esimerkiksi ahdistusta.

Sitten kaipaan välillä sitä humaltumista ja kännissä olemista. Se oli aikoinaan sen verran hauskaa sitten parhaimmillaan. Minäkin olen kuitenkin luonnostaan hiljainen mies niin alkoholin käyttö teki minusta suulaamman. Tämä kaikki oli hauskaa siihen pisteeseen asti kunnes olin juonut liikaa alkoholia ja alkoi sekoilu. Hauskaakin on pitänyt oppia pitämään muulla tavoin ja muulla tavoin on pitänyt oppia olemaan suulaampi tapaus.

Sitten joskus kaipaan alkoholipitoisiakin perjantai- ja lauantai-iltoja. Niitä iltoja kun alkoholi on lähinnä ollut vain rohkaisujuoma ja on ollut baarissa/yökerhoissa hillumassa parhaimmillaan kavereiden kanssa tai sitten baareissa on saanut seuraa. Tanssiminen humalassa yökerhossa oli esimerkiksi hauskaa ja tästä ilman jään tällä hetkellä kun en alkoholia juo. Tietenkin sitä voisi käydä tanssimassa yökerhoissa ja olla ihan vain vesilinjalla. 

Minun tapauksessani se auttaa olemaan ilman alkoholia että nykyään harvemmin käyn paikoissa joissa alkoholia juodaan. En käy tällä hetkellä baareissa, yökerhoissa kuin harvakseltaan ja asunkin asuinympäristössä ja kuntoutuskeskuksessa jossa suositaan raitista elämää. Kaveri- ja tuttavapiireissänikään ei kovin hirveästi ole ainakaan julkista alkoholin käyttöä. Sellaista alkoholin käyttöä josta minä olisin tietoinen.

Elämä ilman alkoholia on hyvää elämää. Tervettä elämää. Muistan kuinka huonoon kuntoon alkoholin liikakäyttö vei minut vuosina 2014-2015, etenkin fyysisesti olin melko romuna silloin.

Jos osaa käyttää alkoholia oikein, se ei karkaa käsistä, alkoholiin ei tule riippuvaisuutta ja ei esiinny sekoilua alkoholin käytön seurauksena niin kyllähän silloin parhaimmillaan alkoholia käyttämällä saa lisää nautintoa ja hauskuutta elämään. En siis tuomitsekaan alkoholin käyttäjiä, jokainen tekee omat valintansa. Ja jos osaa nauttia alkoholia ennen kaikkea kohtuudella, niin alkoholi on ihan kiva lisä elämään. Alkoholin käytöstä saa minun puolestani puhua, sitä saa juoda eikä se ole tabu, kiellettyjen asioiden listalla oleva juttu mistä tarvitsee lähinnä vain hihitellä. 

Mutta minulla alkoholin käyttö ei pysynyt aisoissa ja alkoholin käyttö ei siis sopinut minulle. Onneksi hauskaa voi pitää sitten kuitenkin muillakin tavoin.