Tarvitseeko juhlat alkoholia?

Voiko ne alkoholittomat juhlat nyt olla sitten mistään kotoisin? Pääseekö sitä juhlatunnelmaan ilman alkoholia? Vai puuttuuko jotain olennaista juhlista kun ei juo alkoholia?

Suomalainen juhlimiskulttuuri on vissiin sellainen että alkoholin juominen kuuluu juhlimiseen olennaisesti. Joskus juhlat voi olla jopa syy päästä juomaan alkoholia. Ilman hauskaakin voi olla myös viinaa.



Niin minunkin juhlintaan keväällä 2011 kun Suomi voitti jääkiekon MM-kultaa niin kuului olennaisesti kännääminen. Silloin kuin vuonna 2011 finaali pelattiin olin yövuorossa töissä, näin kyllä finaalin töissäkin ja heti töistä päästyäni oli vedettävä aamulla kännit. Sitten tuli myös seuraavat kaksi päivää vietettyä vahvasti humaltuneessa tilassa. Silloin juhlatunnelma oli ihan katossa.

Mutta entä nyt keväällä 2019 kun HPK voitti jääkiekon Suomen mestaruuden? Alkoholia en ole enää juonut jo kahteen vuoteen ja käytän antabustakin, en pystyisi edes alkoholia juomaan. Onko juhlistani puuttunut jotain olennaista tänä keväänä kun en voi alkoholia juoda?

Kieltämättä alkoholin juominen ja juomattomuus on pyörinyt mielessäni taas paljon tällaisena juhlan aikana. Niin olennainen osa alkoholi on ainakin suomalaisten juhlimiskulttuurissa. Jo etukäteen ennakoin sitä mahdollista tilannetta että jos HPK voittaa kultaa ja en voi alkoholia juoda, puuttuuko juhlistani jotain olennaista? Jäänkö jostain olennaisesta paitsi?

Kelataan ja mietitään miten olen HPK:n Suomen mestaruutta juhlinut koko viikon ajan? Olen soittanut paljon aiheeseen sopivaa musiikkia, kelannut läpi monia kertoja Markus Nenosen tekemää jatkoaikamaalia game sevenissä, katsellut HPK:n juhlia ja toriyleisön reaktiota ja riemuun repeämistä jatkoaikamaalin synnyttyä. Kirjoitellut iloista tekstiä moneen eri paikkaan. Tanssinut musiikin tahdissa ja muutenkin riehakoinut. Ja juhlatunnelma on ollut jälleen aivan katossa jo pitkään, olen ollut todella iloinen Kerhon Suomen mestaruudesta.

Eli juhlimiseni on ollut samanlaista kuin silloinkin olisi ollut jos olisin alkoholia nauttinut. Alkoholia juodessani olisin ehkä ollut hitusen vielä sosiaalisempi, mutta muuta eroa en näe alkoholillisen ja alkoholittoman juhlan välillä. Minun on helppo ollut päästä juhlatunnelmaan myös ilman alkoholia ja olen saanut tunnelman pysymään iloisena ja hyvänä jo pitkään ilman alkoholiakin. Ja ilo on ollut aitoa, ei teeskentelyä.

Vuonna 2011 juhlin Suomen voittamaa maailman mestaruutta alkoholiakin paljon juomalla, tänä keväänä Kerhon voittaessa Suomen mestaruuden en ole juonut tippaakaan alkoholia, mutta juhlani ovat olleet aika lailla samanlaiset. En koe että alkoholi ainakaan kovin paljoa hyvää toi juhlimiseeni keväällä 2011. Jonkin verran negatiivista alkoholi saattoi kyllä juhlimiseeni tuodakin, järki ei pysynyt koko aikaa mukana juhlimisessa, rahaa meni selkeästi enemmän ryypätessä ja mopo saattoi tosiaan jossain vaiheessa karata hieman käsistä.

Sunnuntaiksi teen mestaruuskakunkin. Kuvassa on mestaruuskakun valmistuksessa käyttämään tulemiani tarvikkeita. Ainakin isän kanssa juhlitaan mestaruutta sitten vielä äitienpäivänäkin. 

Nyt on ainakin tänä keväänä ollut hyvä asia se, että tolkku on pysynyt juhlinnassa koko ajan mukana ja ei ole mennyt huonoon kuntoon eikä ole tullut krapulaa. Nyt tänä keväänä voi juhlia ties kuinka monta päivää putkeen, kun ei alkoholilla ole osuutta asiaan.

Ja koko viikkohan tässä on mennyt juhliessa. Jotain tärkeitä asioita olen kyllä just ja just saanut hoidettua juhlimisen lomassa, mutta kyllähän tämä Suomen mestaruus maistuu makealta vielä pitkään ja juhlituttaa. Ja välillä juomisen tarpeen olen korvannut alkoholittomalla kuoharilla ja cokiksella. Ne ovat olleet hyviä korvikkeita. 

Oi Kerho on niin ihana!