Joulumme oli jälleen kaunis ja onneksi siitä voi luopua pienin askelin

Onneksi joulusta voi luopua pienin askelin ja vähän kerrallaan. Masentuisin varmasti jos joulu loppuisi kuin seinään jo tapaninpäivänä. Olen niin kova jouluihminen ja suorastaan rakastan joulua. Siksi joulusta luopuminenkin on joka vuosi niin vaikeaa. 

No onneksi joulu ei tosiaan pääty kuin seinään, ainakaan minulla. Vaan siitä voi luopua mahdollisimman kivuttomasti ja vähän kerrallaan. Ajattelen joulun kestävän vähintään loppiaiseen asti ja pidän sinne saakka asunnossani esillä myös joulukoristeita. Paluu joulusta tavalliseen arkeen on tänäkin vuonna onneksi suht pehmeä.

Töihin palasin joulun jälkeen takaisin heti eilen ja silloin oli oitis jo perjantai. Oli vain yhden työvuoron jälkeen edessä viikonloppuvapaa. Myös jouluruokia ja muita jouluherkkuja on vielä paljon jäljellä ja tosiaan, kauniit koristeet vielä somistavat asuntoani. Joulusta ei tarvitse luopua ryminällä keräten koko joulun kerralla pois vaan joulun voi onnekseni hyvästellä mahdollisimman kivuttomasti.

Minulla oli tai on ollut tänäkin vuonna oikein upea ja onnellinen joulu. Olen jokaisen joulun viettänyt tähän mennessä lapsuuden kodissani Parolassa ja niin vietin sen tänäkin vuonna siellä. Nykyään vietämme vain enää kaksin isäni kanssa joulua lähinnä kun äiti ja veli ovat menehtyneet. Siskoni perheensä kanssa oli jälleen kyllä läsnä joulun vietossamme, siskon 8-vuotias poika oli vieraanamme parin tunnin ajan jouluaattona päivällä, ja minä sekä isäni kävimme tapaninpäivänä syömässä riisipuuroa siskoni ja hänen perheensä luona Katinalassa. 

Meidän joulu isäni kanssa oli tänäkin vuonna varsin perinteinen ja ehkä just siksi niin rakastettu. Olen kertonut täällä blogissani jo millainen jouluaattommekin yleensä on ja sellainen se oli tänäkin vuonna.

Jouluaattona heräsimme isäni kanssa siinä joskus jo kuuden maissa aamulla. Olin onnellinen jo silloin kun sain nukuttua yöllä edes 5-7 tuntia. Joskus olen jopa joutunut valvomaan joulua edeltävän yön myös aikuisiällä kun en ole malttanut nukkua mutta onneksi tänä vuonna sain unta.

Sitten joimme aamukahvit ja minä herkuttelin yhdellä joulun parhaimmista makuyhdistelmistä eli maksapasteijalla ja joululimpulla. Jouluaattoaamuna katselimme myös perinteisen Joulupukin kuuma linjan, sitten Veikkokin tuli joskus kymmenen aikoihin meille minun ja isäni luo kylään pariksi tunniksi.

Kahdeltatoista puolestaan katselimme Turun joulurauhan julistuksen. Veikko oli kuin minä pienempänä ja ei tuosta joulurauhan julistuksesta oikein jaksanut olla kiinnostunut. Enhän minäkään siitä pikkuisena välittänyt. Nyt aikuisiällä se kuuluu kyllä jo joulun perinteisiin ja saa tipan linssiin.

Veikko lähti luotamme pois siinä yhden aikaan muistaakseni päivällä. Tämän jälkeen taisimme mennä hetkeksi päivänokosille ja minä katselin myös Tonttukoulun viimeisen osan YLE Areenasta. Olin tästäkin niin onnellinen tässä joulukuussa kun YLE laittoi tämän Tomteskolanin eli Tonttukoulun nähtäväksi taas YLE Areenaan. Tämä Tonttukoulu on siis jo vuonna 1992 tehty erittäin hyvä tv:ssä esitetty joulukalenteri. 

Tykkäsin todella paljon jo lapsena tuosta joulukalenterista ja tykkäsin vielä nyt aikuisenakin. Tonttukoulu oli laadukkaasti toteutettu ja tasokasta näyttelijätyötä sisältävä ohjelma. Suosittelen kyllä tutustumaan jos ei ole jo ennestään tuttu.

Jouluaattomme oli varsin tunnelmallinen, upea ja jopa ehkä taianomainenkin. Tuntuu että jouluaatossa on aina oma erityinen tunnelmansa eikä se ole suinkaan vain yksi päivä muiden joukossa. Siinä neljän aikaan menimme sitten joulusaunaan ja minä olin saunassa melkein kaksi tuntia. Nautin kun pääsin pitkästä aikaa taas puulämmitteiseen saunaan. 

Isä lähti hieman aiemmin pois saunasta ja alkoi valmistelemaan juhlaillallista. Söimme sitten siinä seitsemän aikaan illalla. Ja ähkyt taas jouluruoasta vedettyämme niin aukaisimme joululahjat. Minäkin olin ollut tänä vuonna näemmä kiltti kun lahjoja tuli melko paljon, lähinnä kaikkea tarpeellista. Sain joululahjaksi ainakin patakintaita, keittiö- ja käsipyyhkeitä, silmälasien puhdistusliinoja, suklaata, mustekyniä ja muistiinpanolappuja sekä vedenkeittimen ja hienon rottinkikorin. 

Jouluaaton iltana päätin mennä vielä kuvaamaan isän komeat ulkovalot. Minä vain kompuroin ojan pohjalla kun menin oikaisemaan ojan kautta maantielle pelkät croksit jalassa. Mennessä en vielä kaatunut mutta kun tulin takaisin pihan puolelle ojan kautta niin liukastuin heti ensimmäsien askeleen jälkeen. Ojassa olleet lehdet olivat liukkaita ja minulla vain croksit jalassa, onneksi ei kuitenkaan sattunut pahemmin. 

Jouluaattoiltana kuuntelin vielä ennen sitä varsinaista jouluyötä kappaleet Jouluyö, juhlayö Johanna Kurkelan esittämänä ja Näin sydämeeni joulun teen tietenkin Vesa-Matti Loriin esittämänä. 

Sellainen oli jouluaattome tänä vuonna. Joulupäivä sitten sisälsi muun muassa jälleen hyvin syömistä, ainakin äidin ja veljen haudoilla käymistä ja yhdessäoloa isäni kanssa. Tapaninpäivänä sitten kävimme joulupuuroa syömässä siskoni ja hänen perheensä luona Katinalassa. Ja silloin illalla isä vei minut takaisin omaan kotiini.

Olihan taas täyden kympin joulu! 

Alla sitten joitakin kuvia joulustamme:

Minut yllätettiin tänä vuonna jo jouluaaton aattona kun sain työpaikalta lahjaksi tällaisen kauniin kassin täynnä ruoka- ja juomatuotteita. 

  

Viimein joulu koitti, joulukalenteristakin kaikki luukut avattu. Tosin viimeisen luukun kalenteristani avasin jo aatonaattona kun en viitsinyt alkaa kanniskelemaan isäni luo kalenteria.

Isäni luona oli jouluna varsin tunnelmallista ja kodikasta. 

Joulun juhlapäivät lähtivät liikkeelle aina tällä aamupalalla. Maksapasteijalla ja joululimpulla.    

Isä toi joulukuusen sisätiloihin jo sunnuntaina 22.12 ja silloin myös siskon lapset koristelivat sen. 

Minä annoin tänä vuonna isälleni lahjaksi mielestäni kauniin lahjan. Olin itsekin mielissäni siitä.

Joulukuusesta ja koristeista sai kauniita lähikuvia otettua.

Isä sai minulta joululahjaksi muun muassa tämän tyylikkään HPK-saunamittarin. Annoin lahjan isälle poikkeuksellisesti jo aatonaattona että mittari löysi paikkansa jo joulusaunasta.

Joulusaunan jälkeen oli aika juhlaillallisen.

Joulupäivänä vierailimme Tyrvännön kirkon hautuumaalla äitini haudalla. Kävimme samalla myös äidin vanhempien ja äidin veljen yhteishaudalla. Joulupäivänä oli maisemat lumiset.

Tyrvännön kirkko.

Kävimme myös veljeni haudalla Hattulan uuden kirkon hautuumaalla.

Kuvassa isäni itse tekemä koristepölkky.

Joulun kauniita koristeita.

Joulun palloja.

Kuusessa on myös vanhoja aitoja kynttilöitä. Niitä ei sentään poltettu.