No, kokeiluani elää ilman antabusta voisi kuvata varmaan vanhalla sanonnalla. Ei niin paljon pahaa ettei jotain hyvääkin. Ensimmäiset viikot taas pitkästä aikaa ilman antabusta sujuivat kangerrellen. Jo kahden viikon aikana olin juonut itseni kahteenkin eri otteeseen humalaan ja se on aika usein se. Toisaalta taas sitten on ollut aikoja ja montaakin päivää putkeen kun en ole koskenut ollenkaan alkoholiin. Alussa minulla oli valitettavasti kai sellaista kokeilun haluakin. Kun en ollut kolmeen vuoteen juonut alkoholia niin teki liian kovasti mieli maistaa taas ja kokeilla jopa sitä humaltumista. Kokeilujen jälkeen koen kuitenkin mieleni rauhoittuneen ja mielihalujen alkoholia kohtaan vaimentumeen paljonkin.
Olen tässä kokeilusa elää ilman antabusta aistinut tosiaan jonkin verran hyvääkin. Minun ei ole vaikeaa sanoa ei juomishaluille tarvittaessa vaan olen kierrellyt erilaisten juottoloidenkin äärillä mutta olen kulkenut vain niiden ohi. Minulla ei ole känneistä huolimatta jäänyt mitään ryyppyputkea kuitenkaan päälle vaan olen yhden illan juonut ja sen jälkeen juomiseni on taas tauonnut useammaksikin päiväksi. Olen pystynyt myös katkaisemaan juomiseni parin oluen juonnin jälkeen. Yhden- kahden alkoholiannoksen juominen ei laita minua juomaan juoppohullun lailla sammumispisteeseen asti.
Minulla pysyy alkoholijuomia moniakin päiviä kaapissa kotona koskemattomana. Minulla ei ole tarvetta kaataa niitä heti kurkustani alas. Ja ei alkoholi koko ajan pyöri mielessäni ja työt eivät ole missään kohtaa vaarantuneet vaan olen kännitkin juonut aina siten että krapulapäivä on osunut vapaapäivälle.
No, mutta kun minulla on aikoinaan ainakin ollut alkoholiongelmia niin onhan alkoholin kanssa läträäminen vähän sama asia kuin leikkisi tulella. Alkoholin käyttöä minun pitäisi välttää. Sillä tällainen yhden-kahdenkin alkoholiannoksen juominen voi olla vaarallinen tie jolle ei kannattaisi lähteä. Se on äkkiä nin että alkoholista tulee isäntä rengin roolin sijaan. Niin kuin minulla on jo aiemmassa elämässäni käynytkin.
Mutta koska tämä viikko on taas sujunut alkoholin käytön suhteen kiitettävällä tasolla niin uskallan vielä jatkaa kokeiluani elää ilman antabustakin. Antabus on siis lääke jota kun käyttää niin silloin alkoholin käytöstä voi seurata niin kovat reaktiot että alkoholia ei saisi missään nimessä käyttää yhdessä antabuksen kanssa.
Mutta taas tämän viikon takia minulla on jälleen vahva luotto siihen että pärjään ilman antabustakin. Tämä viikko on kuitenkin sisältänyt parikin koetinkiveä mutta olen hienosti selvinnyt niistäkin. Maanantain hienolla aurinkoisella kelillä ja monen terassin avajaispäivänä minun teki mieleni kovasti ainakin yhtä huurteista jollain terassilla. Ja eilen kävelylenkin varrella kävelin ex-kantakapakkani pikku-Eeron ohi täällä Hämeenlinnassa. Selvisin sekä maanantain että lauantain mielihaluista juomatta lainkaan alkoholia. Pystyn tosiaan ainakin vielä sanomaan suht helposti eikin mielihaluilleni.
Ja tämä viikonloppu on aina koetinkivi. Kun niistä vapaista innostuu ja mieli on iloinen niin tekisi mieli vähän juodakin mutta selvisin tästäkin viikonlopusta ilman kännejä. Tällaiset viikot saavat kyllä minut luottamaan siihen että pärjään ilman antabustakin.
Mutta minä olen riippuvainen luonne ja monien ihmisten torumiset ja kehoitukset olla vain yksinkertaisesti juomatta tai pelaamatta eivät ole niin helposti toteutettavissa. Paljon on ihmisen tahdostakin kiinni asiat mutta sitten on valitettavasti niinkin että ne juomis- ja pelihalut lähtevät viemään ja siinä vaiheessa tahdolla on hyvin pieni rooli. Mutta nyt kannattaa vältellä juomista kun siihen kykenen vielä näinkin hyvin vaikuttamaan.
Mutta sittenkin, vielä uskallan elää ilman antabusta. Rohkenen jatkaa tätä kokeilua. Ja tämä viikko antoi taas lisää luottoa antabuksettomaan elämään! Mutta matalalla kynnyksellä edelleen menen ja otan heti uudelleen yhteyttä A-klinikkaan jos juomishaluista tulee liian voimakkaat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä rohkeasti kommenttia!