lauantai 24. huhtikuuta 2021

Kipua ja kärsimystä

Olen usein miettinyt kuinka hyvin viihtyisinkään työssäni jos ei tarvitsisi kärsiä suorastaan pirullisista kivuista. Tällä hetkellä olen siis ollut syksystä 2019 lähtien töissä täällä Hämeenlinnassa Ilveskodissa. Olen viihtynyt työssäni hyvin mutta iso mutta on ollut matkassa. Se mutta on ollut se että olen kärsinyt pahoistakin jalkapohjakivuista. Ei koskaan siis niin paljon hyvää ettei jotain pahaakin. 

Sain fysioterapeutilta henkilökohtaisen jumppa-ohjelman.

Olen käynyt jalkapohjakipujeni takia pariinkin otteeseen lääkärissä ja myös fysioterapialla. Lääkäri ei ole löytänyt jalkapohjakipuihini muuta syytä kuin sen että kivut johtuvat rasituksesta. Ja fysioterapeutti on antanut minulle henkilökohtaisen jumppa-ohjelman. Tämän jumppa-ohjelman avulla jumppaan tätä nykyä aktiivisesti, sellaiset 4-5 kertaa viikossa puolen tunnin ajan ja kantapohjan kipuun jumppa on jo auttanutkin. Kipu on hellittänyt hieman. 

Nyt kuitenkin ihan viime päivinä olen alkanut kärsimään aivan perkeleellisestä kivusta niinkin mitättömältä kuullostavassa paikassa kuin pikkuvarpaat. Pikkuvarpaista on jotenkin kynsi lähtenyt pois paikaltaan, on enää vain puolittain varpaan päällä ja se nyt kipuilee aivan älyttömästi. Kipua on etenkin silloin kun varpaat koskettavat jotain kuten töissä työkenkiä. Ja kipu tuntuu pahalta etenkin kävellessä. 

Kuva jalastani. Ei heikkohermoisille. Eihän tuo pikkuvarvas täysin terveeltäkään näytä?


Tuo kipu on välillä sitten aivan mieletön. On välillä ollut ihme edes että töissä pystyn kipuineni olemaan. Onneksi tämä kipu ei ole vaivannut minua töissä vasta kuin kahden edellisen työvuoron ajan mutta olihan se aika sinnittelyä olla töissä. Ja kipu oli kuulemma jo näkynytkin kävelyssäni. Kävelyni oli ollut viime päivinä varovaista. Mutta kun ei ole kipujen takia pystynyt kävelemään nopeamminkaan koska on sattunut niin paljon. 

Minä olin kuitenkin sitkeä sissi ja olin töissä koko tämän työviikon loppuun asti. Nyt minulla on sitten kolme vapaapäivää ja maanantaina menen lääkäriin. Pakkohan tuo kipu on saada hellittämään koska työnteko on kipujen vuoksi mennyt välillä ihan mahdottomaksi. Minulla on myös varattuna aika jalkahoitoon. 

Toivottavasti tuo kipu saadaan nyt sitten hellittämään. Vaikka joutuisin sairauslomalle. En tiedä minkälaisia voimasanoja tässä pitäisi käyttää että te muut uskoisitte ja ymmärtäisitte kuinka pahasta kivusta olen välillä kärsinyt. Ja sitten kun sitä kipua ei pääse mihinkään pakoon, se ei hellitä asentoa vaihtamalla ja kun se on sellaisessa paikassa kuin jalkapohja ja varpaat, se on melkein jatkuvassa liikkeessä etenkin töissä. 

Harmittaa kun tällaiset kivut vaivaavat minua kun muuten viihdyn töissä hyvin ja olen myös pärjännyt töissä. Mutta nuo kivut väkisin vaikuttavat työntekooni kun pitää varovaisesti liikkua ja varoa liikkumista. Ei ole ollut helppoa olla töissä noiden kipujen vuoksi. 

1 kommentti:

  1. Hyvä fysioterapeutti pystyy ehkä sua auttamaan. Itse kärsin aikoinaan kovasta kivusta toisessa kantapäässä vuosikausia ja peruslääketiede tunki aina vaan kortisonipiikkiä ja särkylääkettä. Tein seisomatyötä ja vapaa-ajalla en sitten voinut tehdä oikein mitään; jalka oli oltava levossa. Luupiikkiä ei ollut.

    Vuosia myöhemmin kun kivut taas pahenivat menin fyssarille ja syy löytyi alaselän jumeista. Vaiva saatiin muutamilla hoitokerroilla ja kotijumpalla kokonaan pois.

    Nyt alkaa taasen olla samaa ongelmaa ja tiedän, etät lihasjumeja on jossakin. Jos jaksaisin säännöllisesti venytellä voisin välttyä tältä täysin. Nyt tarvinnee taas varailla aikaa fyssarille.

    Tsemppiä avunetsimiseen!

    -Siru-

    VastaaPoista

Jätä rohkeasti kommenttia!