"Se on onnellinen, joka ei sure sitä mitä häneltä puuttuu, vaan iloitsee siitä mitä hänellä on."
Kirjoitin tällaisen aforismin Facebook-statukseeni eilen. Mielestäni tässä piilee elämän yksi tärkeimpiä sanomia.
Minua nimittäin raivostuttaa sellainen titteleiden perässä juokseminen ja liiallinen oman egon tai itselleen hyödyn, ilon tavoitteleminen.
Tietenkin kannattaa panostaa tulevaisuuteensa. Niin kuin minäkin tällä hetkellä teen viestinnän opiskeluideni myötä, mutta siinäkin pitää muistaa kohtuullisuus.
On muistettava, että elämä ja lähimmäiset ovat jo muutenkin tarpeeksi arvokasta, vaikka ikinä ei mitään isoa saavuttaisikaan.
On osattava nauttia elämän pienistä asioista. Teesillä jokainen päivä on lahja.
Elämä itsessään on jo tarpeeksi iso juttu.
Olen varmaan menettänyt elämässäni, niin paljon, että tiedän, mikä oikeasti merkitsee siinä elämässä.
On iloittava siitä, mitä nyt on. Eikä surra ja haikailla sen perään, mikä puuttuu elämästä.
Kannattaa osata nöyrästi, realistisesti nauttia ja arvostaa sitä omaa arkeaan ja sen sisältöä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä rohkeasti kommenttia!