Olen tykästynyt rap-artisti Cheekin kappaleeseen Jippikayjei. Kyseisessä laulussa on osuvat sanat. Sen vuoksi se sytyttää minut. Esimerkiksi tämä kohta on hyvin sanottu:
"Tää on pukuhuone tsemppauskamaa, niille jotka löytää aina jotain petrausvaraa."
Tähän lauseeseen mielestäni perustuu hyvä kehittyminen. Kehittyminen perustuu siihen, että et ikinä pidä itseäsi täysin valmiina. Olkapäitäsi voit välillä tekojesi jälkeen kohauttaa ja todeta itseksesi, olipa hyvin tehty, mutta on syytä muistaa, että jokaisen asian voi tehdä aina paremminkin.
Olen nyt toiminut Jatkoaika.com- nimisen harrastelehden toimituksessa syksystä 2010 lähtien. Isoin kehittämisprojektini parina viime vuotena on ollut itseni jalostaminen toimittajaksi. Ja jokaisen tekstini jälkeen minulle on jäänyt mielestäni tuota petrausvaraa. Ainakin minulle jää joka tekstin jälkeen no joo-fiilis. Olihan tämä hyvä teksti, mutta ensi kerralla pistän paremmaksi.
Hyvässä kehittymisessä olennaista on myös asenne. Ensiksi täytyy olla selkeä päämäärä. Minulla se on ollut toimittajan hommiin pääseminen jonain päivänä. Tuon tavoitteen toteutuminen vaatii päättäväisyyttä, sitoutumista, päämäärätietoisuutta ja nöyrää duunia.
Ei voi kelaa, että se tulee noin vaan niin kuin Cheek laulaa. Sen ohella, että olen tehnyt useita juttuja ja haastatteluita Jatkoajalle, niin olen myös opiskellut paljon kirjoittamista, viestintää ja journalismia. Aloitin talvella 2010 lukemaan asioita oma-aloitteisesti ja lainasin kirjastosta monia oppikirjoja.
Ja sitten eräs tuttavani suositteli minulle Tampereen avoimen yliopiston viestintä-linjaa. Tuon koulun kursseja olen nyt opiskellut itsenäisesti viime vuoden maaliskuusta alkaen. Kyseinen oppilaitos on vienyt minua paljon eteenpäin ja kohti unelmaani. Toimittajan vakanssia.
Tärkeä asia kehittymisessä on myös kyky kestää kritiikkiä. Sen asian ymmärtäminen, että loppupeleissä se korjaava palaute kehittää enemmän ja on tärkeämpää kuin kehut. Mairittelut tuntuvat sen hetken hyvältä, jonka risut tuntuvat pahalta, mutta kritiikki jättää pysyvämmän jäljen mieleen. Korjaava palaute auttaa kehittymään ja tarjoaa kehitysideoita.
Eikä sitä kritiikkiä tarvitse odottaa vain muilta ihmisiltä. Vaan on hienoa kyetä myös itse harrastamaan omiin tekoihin, ajatteluun ja puheisiin kohdistuvaa itsekritiikkiä. Miettiä, miten jonkin asian teki ja pohtia miten kyseisen asian voi omasta mielestään tehdä ensi kerralla paremmin. Olen monet tekstit ja haastattelut käynyt läpi vielä varmaan useammankin kerran ja analysoinut niitä. Kuinka voisin kehittää itseäni?
Nyt rupean olemaan minulle uudessa tilanteessa. Syksyllä HPK:n puolustaja Joni Tuominen tuli minulle Sirkuksessa juttelemaan ja eilen Public Cornerissa HPK:n markkinointipäällikkö Heikki Veteläinen kyseli kuulumisiani. Alan tuntemaan jo toimittajan hommieni myötä ihmisiä. Se on hienoa. Etenkin, kun se tutustuminen vaikuttaa lähtevän vielä sieltä toiselta suunnalta.
Asiat ja kehittymisprojektini ovat toistaiseksi edenneet sillä tahdilla kuin alunperin suunnittelinkin. Mutta matka on vielä kesken. Asenteen pitää pysyä jatkossakin nöyränä.
Nyt voin jo tosin todeta olevani ikuisesti kiitollinen Jatkoaika.comille. Vei matkani minut lopulta mihin tahansa,
Ville
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä rohkeasti kommenttia!