perjantai 18. tammikuuta 2013

Onko kaikkia ihmisiä arvostettava?

Ihmisiä on erilaisia. Kaikkien kukkien on annettava kukkia. Ja jokaista ihmistä on arvostettava jo ihmisarvonsa vuoksi.

Siinä komeita lauseita, joihin pitäisi elämässään kai pyrkiä, mutta ovatko asiat kuitenkaan näin simppeleitä?

Missä menee se raja sen suhteen, millaiset ihmiset ovat ansainneet kunnioituksesi. Entä mitä ihmisten arvostamisella tarkoitetaan?

Mielestäni hyvä lähtökohta elämiselle ja käyttäytymiselle toisia kohtaan on se, että kohtelee muita siten kuin toivoisi itseään kohdeltavan. Huomioi muut ihmiset, kuuntelee heitä ja arvostaa heidän näkemyksiään ja tekojaan.

Ottaa toiset ihmiset huomioon ja tarvittaessa huolehtii, että muilla ihmisillä on hyvä olla. Kantaa huolta etenkin lähimmäistensä hyvinvoinnista. Tätä on mielestäni oikeanlainen muiden ihmisten kunnioittaminen.

Kunnioittamista ei saavuteta menestyksellä, saavutuksilla tai arvonimillä vaan ihmisten arvostaminen pohjautuu pelkästään jo ihmisarvoon. Kaikkia ihmisiä on arvostettava, välittämättä siitä mitä ihminen tekee työkseen, mitä hän harrastaa, kuinka paljon hänellä on omaisuutta tai mitä muuta hän on tehnyt tai tekee elämässään.

Vai onko asia sittenkään ihan näin yksinkertainen? Ovatko kaikki ihmiset todella ansainneet arvostuksen?

Mielestäni eivät. Vaikka tämä tuntuu karulta sanoa, niin maapallolla asustelee ihmisyksilöitä, jotka eivät ansaitse kunnioitusta tipan tippaa osakseen. Näitä ovat jo luonteeltaan pahat ihmiset, rikolliset ja tappajat... Tämä lienee itsestäänselvyys?

Minun mielestäni arvostuksen ulkopuolelle voi jättää tylysti myös sinua itseäsi kohtaan huonosti käyttäyvät toiset ihmiset. Aforismi, niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan pitää hyvin kutinsa. Kaikkea ihmisen ei tarvitse sietää.

Jos joku ihminen kohtelee sinua huonosti, niin ei hänkään ole ansainnut yhtään sen parempaa kohtelua sinua itseltäsikään.

Elämä on välillä julmaa, mutta johonkin on vedettävä raja arvostuksen suhteen.

Onneksi minulla on kuitenkin suurimman osan tuntemieni ihmisten kanssa mainiot välit. Ja siihen olen elämässäni pyrkinytkin. Toisten ihmisten arvostamiseen, huomioon ottamiseen ja kuuntelemiseen. Sekä siihen, että teen tämän kaiken rehellisesti ja vilpittömästi. Olemalla nöyrä, mutta en nöyristelijä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä rohkeasti kommenttia!