Miksi me ihmiset suhtaudumme, niin negatiivisesti väärässä olemiseen? Miksi väärässä oleminen on muka huono juttu?
Omassa päässään voi olla helpompi muuttaa käsitystään oikeaksi, mutta miksi väärässä olemisen myöntäminen on vaikeaa julkisesti?
Maine kolhiintuu ja sitä emme kestä?
Miksi maine ja kunnia ovat sitten niin tärkeitä asioita? Eikö oleellisempaa ole kyky oppia uusia asioita, ajattelunsa avartaminen ja mahdollisuus päästä vaikkapa muiden ihmisten näkemysten avulla lähemmäs totuutta?
Muutettaisiin ajatteluamme!
Emme olettaisi, niin paljoa ymmärtävämme asioita vaan himoittaisimme lisää vain ymmärrystä itsellemme.
Nauttisimme väärässä olemisestammekin ja kasvettaisiin sitä myöden viisaammiksi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä rohkeasti kommenttia!