Bloggaaminen on huima keksintö. En voi kuin lämpimästi suositella kaikille kirjoittamaan oppimaan haluaville bloggaamista.
Minä itse aloitin aktiivisesti bloggaamaan noin kuukausi sitten. Sen jälkeen olen tuottanut tekstejä varmaan vähintään kerran päivässä tahdissa. Tuumasin, että kehityn samalla kirjoittana.
Ja tap! tap! tap! Niin on käynyt.
Nämä kaksi blogiani ovat olleet minulle ikään kuin harjoittelualustoja. Voin tuottaa blogeihini tekstejä melko vapaasti ja tiheällä tahdilla.
Se vie eteenpäin. Joku viisas on joskus todennut, että on kirjoitettava paljon, jos haluaa oppia kirjoittamaan. Ja blogia käyttäessään sitä saa kirjoittaa. Paljon.
Vieläpä kolumnin muotoisia tekstejä. Muodoiltaan ammattimaisia tekstejä. Sekin kehittää minua entisestään!
Ja samalla, kun olen kehittynyt kirjoittajana, niin olen saanut kirjoittajana lisää myös suoritusvarmuutta. Olen löytänyt rutiinitason. Minun ei tarvitse enää fundeerata osaanko kirjoittaa vaan nyt voin keskittyä siihen, kuinka kirjoitan.
En vain enää kirjoita, vaan koitan tehdä sen hyvin.
Ja toinen asia, johon pyrin tästä lähtien yhä enemmän panostamaan on se aihe, mistä kirjoitan. Esimerkiksi toisessa blogissani "Viltsun boxissa" on ollut käynnistymisvaikeuksia.
Olen kirjoittanut sinne silloin, kun on joku juttuaihe juolahtanut mieleeni. Ja sen vuoksi blogini ei ole vielä sillä tasolla kuin missä se voisi olla.
Kaikki tekstit eivät ole niin kiinnostavia, sillä niiden aiheeseen ei ole panostettu. Ykkösasiana on ollut vain se, että on saanut kirjoittaa. Treenata kirjoittamista.
Nyt, kun olen saanut suoritusvarmuutta kirjoittamiseen, niin ryhdyn enemmän tekemään työtä kirjoittamisaiheen ideoimisen kanssa.
Tosin Viltsun boxi on ollut pystyssä vasta vajaan viikon. Siitä se lähtee hiljalleen toimimaan, uskon vakaasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä rohkeasti kommenttia!