Haastatteleminen on kuin jääkiekkoa pelaisi- kaikki lähtee valmistautumisesta

Haastatteluiden tekemisellä ja jääkiekon pelaamisella on yksi yhdistävä tekijä. Kummassakin korostuu hyvä valmistautuminen. Mainio latautuminen tilanteisiin.

Haastatteluihinkin on nimittäin tärkeää valmistautua kunnolla. Ennen haastattelutilannetta on syytä opiskella kysymysrunkonsa niin huolellisesti, että sen osaa miltei ulkoa.

Se edesauttaa varsinaisessa haastattelussa siihen, että saa vietyä haastattelunsa keskustelumaisesti läpi. Ei ole niin orjallisesti nokka kiinni kysymyspapereissaan vaan voi rohkeammin jutella haastateltavansa kanssa.

Ja toinen seikka on se, että ei ole kysymysten esitysjärjestykseenkään niin sidottu, kun muistaa ainakin ne olennaisimmat asiat, jotka oli tarkoitus haastateltavastaan saada irti.

Varsin usein sitten käykin siten, että haastattelu lähtee kulkemaan aivan eri polkuja kuin alunperin suunnitteli.

Tähän sitten vaikuttaa lisäksi se, että haastateltava ihminen vastaa sillä tavoin, että on luonnollisempaa esittää kysymyksensä eri järjestyksessä kuin mitä oli ensin ajatellut.

Haastattelutilanteisiin pitää muutenkin valmistautua kunnolla kuin vain siten, että opiskelee ulkoa kysymyksensä. On hyvä saada oikeanlainen lataus haastattelutilanteisiin. Nöyrä, kuuliainen ja innokas asenne.

"Mä haluan, että haastatteluni onnistuu ja saan kaiken oleellisen irti haastateltavastani."

Haastateltavalle tulee välittää myös sellainen fiilis, että on aidosti kiinnostunut keskustelemaan hänen kanssaan.

Toki haastatteluihin pitää valmistautua taustatietojakin penkomalla, kysymyksiä keksimällä ja kiinnostavia näkökulmia ideoimalla.

Tämä kaikki tekee haastattelemisesta mielekkään puuhan. Tietenkin sen lisäksi, että samalla pääsee tapaamaan ihmisiä.