Olen itse itseni valmentaja. Olen ollut sitä melkein jo syksystä 2010 lähtien. Silloin, kun liityin Jatkoaika.com- nimisen harrastelehden toimitukseen.
Itseni valmentamisella tarkoitan sitä, että olen tuosta lähtien kehittänyt itseäni toimittajana ja kirjoittajana eteenpäin. Päämääränäni saada jonain päivänä jollain tavalla kirjoittamiseen liittyvää työtä.
Itseni valmentaminen on matkani varrella koko ajan tehostunut. Ensin vein vain itsenäisesti kirjoituksiani ja haastattelujani eteenpäin, sitten lainasin oppikirjoja kirjastosta ja nykyään opiskelen viestintää Tampereen avoimessa yliopistossa.
Itseni valmentaminen on opinnoistani huolimatta vieläkin isossa roolissa, sillä opiskelen itsenäisesti. Minun on kannettava itse vastuu opintojeni edistymisestä ja tsempattava itseäni.
Itsensä valmentaminen varsinaisissa toimittajan töissä näkyy siinä, että pyrin aina jokaisen haastattelun ja jutun teon jälkeen arvioimaan omia tekemisiäni. Miten voin kehittää itseäni ja mitä virheitä olen mahdollisesti tehnyt?
Haastattelutilanteitakin, kun voi viedä eteenpäin. Nekin, kun ovat paljon muutakin kuin pelkkiä kysymyksien kysymistä.
Miten valmistaudut haastatteluun, minkälaisen kysymysrungon laadit, löytyisikö lisää rohkeutta kyseenalaistaa haastateltavaa ja esittää lisäkysymyksiä, kuinka kuuntelet haastateltavaasi ja miten saat haastattelutilanteestasi luotua liki pitäen keskustelun? Nuo ovat ainakin haastatteluihin liittyviä olennaisia kysymyksiä.
Itsensä valmentamisessa tärkeää on se, että sinulla on selkeä tavoite. Maali, johon tähtäät. Toisaalta on muistettava myös se, ettei tähtää tavoitteeseensa silti liian ehdottomasti. On tärkeää antaa aikaa muullekin elämälle.
Toinen tärkeä asia on itsehillintä. On pysyttävä nöyränä ja "päämäärätietoisena", vaikka matkan varrella tulisi kuinka hyviä onnistumisia. Niin kuin minulle on tullut. Ne on pystyttävä käsittelemään pois päiväjärjestyksestä ja jatkamaan matkaansa kohti päämääräänsä.
On tajuttava, ettei vielä ole maalissa, vaikka lukijoitaan on jo saanut monta kertaa ilahduttaa onnistumisillaan.
Itsehillintä näyttelee tärkeää roolia myös haastattelutilanteissa. Jokaiseen haastatteluun on aina löydyttävä se oma latauksensa eikä voi kuvitella, että tilanteet sujuisivat omalla panoksellaan. Lataus ja asennoituminen haastatteluihin löytyy, kun pysyt nöyränä. Kuuliaisuus on arvokkain asia toimittajalle.
Itsehillinnässä onneksi auttaa sen asian käsittäminen, että isossa kuvassa nämä jutut ovat kuitenkin pieniä, kun vertaa merkittävämpiin asioihin, joita elämästä löytyy. Ihmisarvoon, lähimmäisiin, terveyteen ja hyvinvointiin.
Lopuksi voin todeta tekeväni kiinnostavaa matkaa, aika näyttää, mihin se päättyy. Joka tapauksessa reissuni tarjoaa paljon elämääni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä rohkeasti kommenttia!