Minulla on kiinnostava harrastus. Kehitän nimittäin itseäni toimittajana ja kirjoittajana. Se on harrastukseni. Samalla kun minulla on kenties ja ehkä tarkoitus saada jonain päivänä kehittymisprojektin tuloksena töitä, niin tämähän on samalla myös harrastukseni.
Harrastukseeni lukeutuu liki päivittäinen kirjoittaminen, opiskeleminen Tampereen avoimessa yliopistossa ja harrastejuttujen tekeminen Jatkoaikaan. Niistä tämä harrastukseni muotoutuu.
Olen ohessa usein miettinyt, että miksi harrastan tätä? Miksi harrastan itseni kehittämistä?
Yksi syy on se, että harrastus on jo itsessään kiinnostava. Se tarjoaa elämääni paljon mielekästä tekemistä. Elämäni olisi pirun paljon tylsempi ilman tätä harrastustani.
Toinen syy on se, että harrastukseni kehittää minua. Sen lisäksi, että se kehittää minua toimittajana ja kirjoittajana, niin ei voi olla huomioimatta, että harrastukseni kehittää minua myös ihmisenä.
Oikeastaan arvokkainta kehittymistä on harrastukseni myötä tapahtunutkin ihmisenä kehittymisessä. Personaani kehittymisessä. Olen nimittäin aivan eri ihminen kuin syksyllä 2010. Silloin, kun vähitellen harrastuksestani intouduin.
Onnekseni, positiivisella tavalla eri ihminen.
Kolmas syy on se, että koitan harrastukseni myötä saada jonain päivänä jollain tavalla kirjoittamiseen, journalismiseen tai viestintään liittyvää työtä.
Olen ruvennut funtsimaan, että sillä ei ole niin merkitystä minulle, että mitä tuo työ tulee olemaan.
Kirjailija? Toimittaja? Viestinnän tutkija? Radiojuontaja? Tv-draamasarjan käsikirjoittaja? Lätkäkriitikko?
Onhan näitä vaihtoehtoja. Vaihtoehtoja siihen, kuinka voin tietoni ja taitoni joskus hyödyntää ammatillisestikin. Ei työn ole sittenkään pakko liittyä jääkiekkoon, sillä se ei ole intohimoni.
Toisaalta on mielessäni jopa ruvennut pyörimään ajatus siitä, että jätän itseni kehittämisen vain harrastuksekseni. Ja alankin yrittäjäksi. Se oli nimittäin iso tavoitteeni ennen innostumista opiskelemaan toimittajaksi.
En osaa tähän niin ehdottomasti kuitenkaan suhtautua. Kai sillä Jumalallakin on merkitystä siihen, mistä me ihmiset paikkamme tulemme löytämään. Pääasia, että elämässä on mukavaa tekemistä ja siitä on jälleen alkanut jopa nauttimaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä rohkeasti kommenttia!