Sunnuntain yksi puhutuimpia uutisia oli
uimari Ari-Pekka Liukkosen kaapista tulo. Liukkonen kertoi
sunnuntaina YLEn Urheiluviikonloppu-ohjelmassa olevansa
homoseksuaali. Asiasta nousi melkoinen kohu, Liukkosen kaapista ulos
tuleminen nousi uutisaiheeksi monissa medioissa ja lehdissä, aina
jopa Ruotsia myöten.
Herää kysymys miksi? Miksi
homoseksuaalisuudesta puhuminen on Suomessa yhä ikään kuin tabu,
josta ei saisi puhua ääneen? Ja josta julkisesti kertominen on
rohkea temppu ja asiasta tiedottaminen nousee uutisaiheeksi monissa
eri medioissa?
Onko Suomessa ongelmaa, kun
homoseksuaalisuudesta kertominen nousee noin kovaksi ja suosituksi
uutis- ja puheenaiheeksi?
Liukkosen päätös kertoa
homoseksuaalisuudestaan oli tietenkin rohkea teko, etenkin kun
homoseksuaalisuuteen tunnutaan suhtautuvan maassamme yhä melko
jyrkästi.
Mutta onko meidän yhteiskunnassa
ongelmaa, kun homoseksuaalisuudesta julkisesti kertominen pitää
noteerata noin kovaksi tempuksi? Tai kun homoudesta joutuu ylipäänsä
edes tiedottamaan julkisesti?
Pitäisikö maahamme saada lisää
suvaitsevaisuutta? Suvaitsevaisuutta myös homoseksuaalisuutta
kohtaan?
Olisimme jonain päivänä tilanteessa,
jossa homoseksuaalisuus olisi ikään kuin normaalimpi vaihtoehto
heteroseksuaalisuuden rinnalla?
Eikä asiasta tarvitsisi enää sen
enempää tiedotella, kukin huseeraisi sängyssään kenen kanssa
haluaa.
Homoseksuaalisuus ei sinällään muuta
kuitenkaan ihmistä erilaisemmaksi, homot vain sattuvat pitämään
B-rapun hommista, kun taas heterot diggaavat nuoleskella römpsää.
Onko homoseksuaalisuus sittenkään
niin iso asia,että siitä tarvitsisi oikein tiedottaa julkisesti?
Vai pitäisikö meidän alkaa suhtautumaan suvaitsevammin
erilaisuutta kohtaan? Vähemmän tuomitsevavuutta ja enemmän
hyväksymistä.
Jos petihommat jätetään pois
laskuista, homoseksuaalit ovat kuitenkin melko lailla samanlaisia
ihmisiä kuin me muutkin.
Tietenkin, homojen on vaikea saada
lapsia. Ehkä jopa mahdotonta.
Homoseksuaalisuus ei muuta myöskään
urheilijaa kovin paljon erilaisemmaksi. Urheilukentällä ratkaisevat
urheilusuoritukset ja urheilukentällä esiinnytään urheilijoina.
Ei rakastelijoina.
Onko seksuaalinen suuntautuminen siis
sittenkään niin iso juttu? Oli sitten hetero tai homo?
Toki homoseksuaalisuus voi nousta
jonkin sortin ongelmaksi tyyliin painissa, jossa toista painijaa
käpälöimään tuleva vastakilpailija voisi ollakin homo? Ja myös
joukkuelajeissa joillekin yksilöille homous saattaisi aiheuttaa
kiusallisia tilanteita pukukopeissa ja suihkutiloissa.
Ja miksi muuten seksuaalisesta suuntautumisesta pitää edes puhua ja uutisoida julkisesti? Oli sitten hetero tai homo? Kenelle se asia edes kuuluu, muuta kuin ihmiselle itselleen ja hänen lähipiirilleen?
Ja miksi muuten seksuaalisesta suuntautumisesta pitää edes puhua ja uutisoida julkisesti? Oli sitten hetero tai homo? Kenelle se asia edes kuuluu, muuta kuin ihmiselle itselleen ja hänen lähipiirilleen?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä rohkeasti kommenttia!