Kesätapahtumat lisäävät paikallisuutta

Mikä on yksi hyvä merkki kesän alkamisesta? Se lienee erilaisten yleisötapahtumien määrän lisääntyminen. Aivan kuin kesä ja kärpäset kuuluvat yhteen niin samalla tavalla yhteen tuntuvat kuuluvan myös kesä ja lukuisat erilaiset kesätapahtumat.

Näitä kesätapahtumia kun tuntuu riittävän, ja niitä on montaa eri lajia. On festareita, markkinoita, kesäteattereita, sun muita tapahtumia.

Minut itseni on pitänyt melkein kiireisenä tällä viikolla erilaiset kesäohjelmanumerot, ja olen kierrellyt melko ahkerasti tällä viikolla paikallisseutuja. Olen niin sanotusti paikallismatkustellut. Keskiviikkona poikkesin Valkeakoskissa markkinoilla, torstaina kävin Riihimäen erämessuilla, lauantaina puolestaan fillaroin Hattulaan ja siellä järjestetyille Hattula-päiville sekä kävin eilen myös täällä asuinkaupungissani Hämeenlinnassa poliittisen puheen- päivillä Verkatehtaalla.

Olin katselemassa Verkatehtaalla etenkin SDP:n Pekka Rinteen ja Kokoomuksen Jan Vapaavuoren välisen depatin, keskustelun. Sekä sen perään kävin Suisto-nimisessä ravintolassa kuuntelemassa Perussuomalaisten työmiehen Matti Putkosen muisteloita. Illalla Suistolla yleisöä viihdytti vielä kitaransa kanssa Samae Koskine.

Ja listaan kun lisätään vielä se, että tänään olen aikeissa mennä Hämeenlinnan Linnanpuistoon puolustusvoimien järjestämään jazz-tapahtumaan, niin voidaan todeta että erilaiset kesätapahtumat ovat värittäneet kulunutta viikkoani.

Onko näissä kesätapahtumissa sitten mitään järkeä? Tai onko niiden kiertämisessä ollut mitään järkeä?

Näin työttömänä kun olen tämän viikon vielä ollut, niin on helppo vastata että kesätapahtumissa käymisessä on ollut paljonkin järkeä, niistä on ollut minulle jopa iloa. Onhan viikon päiväni ollut sujuva täyttää erilaisilla kesätapahtumilla. Mitään maata mullistavia nämä tapahtumat eivät suinkaan ole olleet, mutta ovathan ne täyttäneet kätevästi aikatauluni.

Kesätapahtumat kun ovat yleensä kuitenkin vielä suht edullisia, kiinnostavia ja sosiaalisia tapahtumia, niin niissä käyminen on ollut ihan järkevää.

Kenties sellainen asia, joka eritoten perustelee kesätapahtumien olemassa oloa on paikallisuus. Kesätapahtumat ovat yleisötapahtumia, varsin usein paikallisia yleisötapahtumia. Ne keräävät ison määrän lähiseudun ihmisiä yhteen ja lisäävät sekä sosiaalisuutta että paikallisuutta. Siksi eri kesätapahtumat saattavat olla varsin hyödyllisiä tapahtumia monille, ne tuovat väriä ihmisten sosiaaliseen elämään ja kasvattavat lähiseutujen ihmisten yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Kesätapahtumat ovat hyvä keino tuoda lähiseudun ihmisiä yhteen. Ja kai tällaisesta jotain hyötyä on?

Kesätapahtumat ovat paikallisia tapahtumia, siksi ne ovat tai olisivat myös monille paikallisyrityksille hyvä keino markkinoida itseään. Useilla kesätoreilla ja markkinoilla monet yritykset ovatkin myymässä ja kaupittelemassa tuotteitaan, mutta ehkä kesätapahtumissa tapahtuvan markkinoinnin ei tarvitsisi olla edes tällaista suoramarkkinointia ja suoraan myymistä vaan enemmän myös ihmisten houkuttelemista käyttämään yritysten tuotteita ja palveluita.

Myymisen ei tarvitsisi tapahtua varsinaisessa kesätapahtumassa vaan asiakas houkuteltaisiin kesätapahtumassa yrityksen tuotteiden pariin ja myyminen tapahtuisi vasta jälkeenpäin itse firmassa paikan päällä.

Tällain ajateltuna kesätoreilla ja markkinoilla voisi kuvitella olevan enemmänkin lähiyrityksiä markkinoimassa itseään. Esimerkiksi Hattula-päivillä ja Parolan torilla olisin odottanut olevan enemmänkin paikallisfirmoja edustettuina. Itse asiassa Parolan torilla jopa hieman petyin myyntikojujen määrään.

Kun on liikkeellä ennakkoluulottomalla ja avoimella mielellä niin minusta tuntuu, että monet kesätapahtumat tuovat ihan miellyttävää lisäohjelmaa meidän ihmisten kesään. Ja vielä kun käy vierailemassa itselleen hiukan oudommissa tapahtumissa, kuten minä kävin tällä viikolla Riihimäen erämessuilla ja eilen poliittisen puheen päivillä, niin saattavat tällaiset tapahtumat myös avartaa meidän ihmisten ajattelua ja tuoda ajatteluun uusia, erilaisia näkökulmia.

Kesätapahtumilla on varmasti perusteltu paikkansa kesässämme ja niissä kannattaa jonkin verran kai käydäkin.

Muutama sananen vielä ensi viikosta, minä palaan maanantaina takaisin työelämään. Reilut kaksi kuukautta on tullut pidettyä taukoa työn teosta sairauksien vuoksi, mutta nyt on aika jälleen palata takaisin sorvin ääreen.

Sain ensi hätään töitä henkilöstövälitysfirman Staffpointin kautta erään tervakoskelaisen tehtaan henkilöstöravintolasta. Teen siellä yhden työvuoron maanantaina ja jos duunit luistavat hyvin, niin saan jatkaa työn tekoani siellä myös loppuviikonkin. Tiistaina käyn siinä välissä tosin tekemässä yhden työvuoron tutussa paikassa lomakoti Ilonpisarassa.

Työt eivät ole tietenkään heti koulutustani ja kykyjäni vastaavaa duunia, mutta saapahan ensi hätään jotain työtä ja siinä ohessa voin ruveta etsimään sitten itselleni paremmin sopivaa työsarkaa. Ja ruveta paremmin järjestelemään työkuvioitani. Tärkeintä on nyt saada työt ja elämä jälleen pitkän sairastelujakson jälkeen rullaamaan.