keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

Luota vahvuuksiin

Jokainen meistä on jossain hyvä. Jokainen meistä on hyvä, joku meistä on omasta mielestään jopa paras. Maailman paras. Jokaisella meistä on myös vahvuuksia, nämä vahvuutensa kannattaa myös tunnistaa ja niitä kannattaa lähteä rohkeasti kehittämään.

Minun yksi vahvuuksistani on ja on ollut kirjoitustaito. En niinkään ole koskaan loistanut lätkätietämyksellä tai edes ollut mikään järin suuri lätkäfriikki, mutta olen loistanut kirjoittamisessa. Siksi joskus muinoin päätin rohkeasti myös lähteä kehittämään kirjoitustaitoani.

Kehitin kirjoitustaitoani ainakin äskettäin päättyneen helkkarin pitkän lätkäkauden ajan. Tai eihän se nyt kokonaan ole vielä päättynyt, jossain Amerikassa pelataan vieläkin, mutta sanotaan että melkein päättyneen lätkäkauden ajan.

Oli minulla hieno tavoitekin, kehittyä yhtä hyväksi kirjoittajaksi kuin mitä ovat muun muassa monet ykkösrivin politiikot, tähtiluokan näyttelijät, asiantuntijat ja vaikkapa Suomen ensimmäisenä kotimaisena valmentajana MM-kultaan luotsannut Jukka Jalonen. Kehittyä näin hyväksi ja katsoa mitä minulle sitten tapahtuu, tuleeko minusta peräti yhtä fiksu kuin edellä luettelemani henkilöt?

On minussa kehittymiseni myötä kyllä muutoksia tapahtunutkin, niin päässä kuin jopa ulkonäössäkin. Ihan positiivisia. Tällä hetkellä voisi todeta päätökseni olleen jos asiaa tarkastelee vain minun omasta näkökulmastani, niin elämäni yksi viisaimpia päätöksiä.

Pelkkää kirjoitustaitoa ylöspäin ja voin jonain päivänä johtaa vaikka koko maatamme! No ei, malttiaan kannattaa varmaan käyttää.

Jouduin tekemään päätökseni lähteä kehittämään kirjoitustaitoani vain melko tulen arassa paikassa, päätökseni oli varmaan rohkeakin, mutta olihan minun ajateltava omaa tulevaisuuttanikin. Enkä nyt hautaankaan asti voinut roikkua niissä piireissä joissa tuolloin olin mukana.

Näin tässä varmaan mahdollisuuteni. Jos saan kehitettyä kirjoitustaitoani, niin se poikii minulle lisää mahdollisuuksia. Jopa ehkä isojakin mahdollisuuksia jonain vuonna. Joskus hamassa tulevaisuudessa. Tulevaisuuttaan on hyvä välillä miettiä, pohtia ja rakentaa. Ei kannata elää vain laput silmillä.

Se oli rohkea, mutta ainakin tällä hetkellä uskon että ihan fiksu päätös. Sitä en kyllä tiedä kuinka onnistuin edes toteuttamaan kehittymisprojektini, ehkä siksi kun en puhunut asiasta kenellekään ennen kuin nyt vasta. Kirjoitin ja kehityin vain. Projektini tuntuu vain muita kohtaan epäreilulta, mutta kai tämän sitten vain niin hyvänä mahdollisuutena, että halusin lähteä toteuttamaan projektiani.

Jokaisella meillä on vahvuuksia. Mitä muuta hyötyä vahvuuksistaan voi olla? Ainakin ajattelisin siten, että vahvuuksiaan kannattaa pyrkiä myymään. Itseään kannattaa markkinoida vahvuuksiensa kautta. ”Myy itseäsi” vahvuuksien avulla työnantajille.

Minulla itselläni on tällä hetkellä työn haku meneillään. Pari sijaisvuoroa tein alkuviikosta, mutta sen jälkeen olen roikkunut taas työttömänä. Roikkunut työttömänä tämän keskiviikko-päivän.

Töitä pitäisi jostain löytää. Joku fiksu voisi ehdottaa, että koita ansaita rahaa kirjoitustaidollasi. Tietäisi vain, mistä senkin urakan alottaisi. Työpaikkoja eri lehtien toimituksissa ei juuri vapaana ole.

Pitäisi kirjoittaa juttuja ja muita tekstejä freelancerina, jos sitä kautta tärppäisi ja saisi pari hunttia sukan varteensa. Mutta freelancer-urankin aloittaminen tuntuu tällä hetkellä vaikealta. Asiaan pitäisi perehtyä. On minulla jo lainattu asiaa varten kirjoitettu opas, se pitäisi lukea läpi. Se voisi auttaa.

Aktiivisuus on kaiketi iso juttu. Pitää olla aktiivinen työnhakumarkkinoilla. Seurata tarkkaan työnhakuilmoituksia ja hakea vapaaksi tulleita työpaikkoja sekä soitella moniin eri yrityksiinkin. Pitää olla halukkuutta löytää töitä, sitten voi tärpätäkin. Tarmoa ja Intoa työn hakuun.

Sen ajan kun puolestani olen työttömänä niin aloitan päiväni poikkeamalla kirjastoon. Siellä voin lukea ilmaiseksi tuoreimmat aamulla julkaistut sanomalehdet. Siinä on fiksu ja kätevä palvelu, sanomalehtiä ei tarvitse tilata kotiin, ei tarvitse maksaa kalliita tilaushintoja ja kirjastoon on melko lyhyt matkakin.

Toiseksi tavakseni on tullut poikkeaminen Hämeenlinnan torille juomaan aamuisin kupillinen kahvia. Sekin on ihan kiva tapa, pääsee samalla myös katselemaan torin pöhinää ja vilinää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä rohkeasti kommenttia!