Uutta työtä oppimassa

Tavoitteenani on kirjoittaa fiiliksiäni ja kokemuksiani tänne blogiini jokaisen työkokeiluviikon jälkeen. Nythän tällä viikolla uurastin työkokeilussa jo kolmannen viikon. Arkipäivät olin jälleen töissä puoli kahdeksasta puoli kahteen ja illat sekä viikonlopun olen vapaalla.

Sitä on varmaan tottunut työntekoon jo sen verran paljon että en enää tällä viikolla ollut niin uupunut kunkin työpäivän jälkeen vaan jaksoin paremmin myös vapaa-ajallani. Jalkanikin tuntuvat olleen jo tottuneita työelämään sillä jalkapohjani eivät enää kipeytyneet niin paljoa, töissäkin pystyi vielä reippaammin kulkemaan kun ei tarvinnutkaan tuntea enää pienintäkään kipua jalkapohjissa.

Olenkin hyvin jaksanut olla töissä ja tällä viikolla tosiaan jaksoin vain entistä paremmin ahertaa viikon kaikki 30 työtuntia. Jos viime viikolla vielä alkoi puhti loppumaan perjantaina niin tällä viikolla jaksoin hyvin loppuun saakka. Sain kuulla tällä viikolla myös ensimmäiset palautteet työn teostani, kaksi työntekijää totesivat keskenään että Ville on reipasotteinen. Sehän tietenkin piristi mieltäni ja ehkä jopa lisäsi itseluottamusta, sain siitä taas ripauksen rohkeutta lisää ahertaa töitäni. 

Paljoa en muuten vielä ole kuullut minkäänlaista palautetta työnteostani, mutta mitä olen koittanut tulkita muita työntekijöitä niin he ovat aina niin ystävällisiä minuakin kohtaan että tuskin nyt ihan huonostikaan on työkokeilu alkanut. Luulisin.

Tällä ja ensi viikolla olen salipuolella/jakelussa hommissa. Vastaan kahden muun työntekijän kanssa siitä että salipuolella riittää neljässä linjastossa kunakin päivänä tarjolla olevaa pääruokaa ja salaatteja sekä että sali pysyy siistissä kunnossa. Työpäiväni aluksi vastaan aamun tiskeistä. Tavastialla on puuro tarjolla aina arkiaamuisin ja minun kontollani on tiskata aamiaistiskit ja aamulla ruoanvalmistuksesta tulevat tiskit. Tavastialla on iso suurkeittiöön tarkoitettu tiskikone ja patatiskikone jolla pestään gn-vuoat että ihan pienillä laitteilla ei tarvitse tiskejä hoitaa. 

Minulla ei juurikaan ole aiempaa kokemusta vastaavista hommista jakelusta/salipuolelta. Joten olenkin tällä viikolla koittanut parhaani mukaan oppia itselleni liki pitäen täysin uuden työn. Olenhan minä tietenkin esimerkiksi Ilonpisarassa joutunut aina välillä vaihtamaan gn-vuokia ja laittamaan gn-vuokia tarjolle lämpohauteeseen mutta se on ollut aika pientä verrattuna siihen missä mittaluokassa niitä tuolla Tavastialla vaihdetaan. 

Maanantaina minulla oli kyllä sellainen fiilis että opinkohan minä koskaan näitä salihommia tekemään. Opittavaa ja muistettavaa tuntui olevan paljon mutta olen minä vähitellen näitä salihommiakin oppinut tekemään. Ja on tullut sellaista toivoa lisää että ehkä tämä tästä? 

Tavastialla on ruoka tarjolla maanantaista perjantaihin siten että ruokalaan tulevat ensimmäiset syöjät siinä kello 10.45 ja ruokalan ovet suljetaan kello 13. Tällä aikavälillä töitä kyllä piisaa salin puolella. Salihommiin kuuluu aina vastata siitä että ruokaa on siis pakeissa tarjolla riittävästi. Jos sitä ei ole riittävästi tarjolla niin sitten vuoka pitää vaihtaa uuteen täysinäiseen vuokaan. Vaihdettavia vuokia riittää sillä pitää huolehtia sekä itse pääruokapuolesta että myös tarjolla olevista salaateista. Ja aina siis vaihtaa jokin vuoka tai astia jos ruoka alkaa loppumaan. Siinä se ydinajatus näistä salipuolen hommista on. Ja sitten tietenkin silloin kun ehditään ja linjastot sitä vaativat eli ovat likaisessa kunnossa niin linjastoja myös pyyhitään, ensin paperilla ja jos tarve vaatii niin sitten oikein kostealla rätilläkin.

Ruokaa tuodaan sellaisilla lämpövaunuilla tai sitten kylmävaunuilla salaattipuolelta aina tietyn verran keittiöstä salipuolelle ja sitten sieltä niitä uusia pakkeja otetaan ja niitä laitetaan siis tarjolle. Aluksi oli jännittävää että miten minulta hoituu pakkien vaihto ja poltanko itseni sekä mistä minä aina sitä ruokaa lisää saan laitettavaksi tarjolle. Mutta on näitä systeemejä vähitellen oppinut. Jokaiselle ruoalle on omat lämpövaununsa missä niitä säilytetään. Eli esimerkiksi pääruoalle on omat vaununsa ja sitten on omat vaununsa myös kasvisruoalle. Tavastiallahan on linjastoja joissa ruoka on tarjolla niin neljä ja niistä kahdessa ensimmäisessä on tarjolla myös kasvisruoka. 

Kun lounasaika on ohi eli joskus siinä varttia vaille yhden aikaan alkaa linjastojen putsaaminen. Eli viimeiset rippeet työvuoroistani aina kulutan siihen että pyyhin linjastot siisteiksi.

Ensimmäinen viikkoni sali/jakelupuolen hommissa kului ihan mukavasti. Niin kuin jo totesinkin niin näissä hommissa opittavaa ja muistettavaa riittää paljon mutta kun rohkeasti ja reippaalla mielellä vaan tekee niin uskon että se siitä vielä iloksi muuttuu ja näitä hommia oppii tekemään. Jotkut asiat on vain tietenkin opittava kantapäänkin kautta mutta työ tekijäänsä kiittää ja opettaa.

On toisaalta ihan mielenkiintoistakin että on mahdollisuus kokeilla ja oppia uusia hommia. Ja ensimmäisten kolmen viikon perusteella olen kyllä ollut tyytyväinen työkokeilupaikkaani. Olen päässyt paljon tekemään erilaisia työtehtäviä, on perehdytetty ja neuvottu hyvin sekä ei ole tullut sellaista fiilistä että olen vain pelkkä ilmainen työntekijä vaan olen päässyt kyllä tekemään muitakin kuin vain hanttihommia. Vaikka tietenkin keittiömaailmassa on tarpeen niin vaatiessa oltava valmis likaamaan kätensäkin.