Olen kirjoitellut tänne blogiini tämän vuoden puolella lähinnä juttuja vain tuosta työkokeilusta. Tavoitteenani on kirjoittaa joka työkokeiluviikon jälkeen mietteitäni menneestä viikosta, mutta saa nähdä miten minun käy tavoitteeni kanssa. Riittääkö sitä kirjoitettavaa joka viikko? Onko tullut asetettua liian kova tavoite ja lupaus? No sen nyt näkee tässä alkuvuoden aikana.
Onko se kuitenkaan mikään ihmekään ettei tänne ole päivittynyt tekstiä viime aikoina kuin työkokeilusta? Sen ympärillä elämäni tässä nyt kuitenkin maaliskuun loppuun asti tiiviisti pyörii. Työkokeiluni kestää siis kolme kuukautta ja se kestää aina maaliskuun loppuun saakka. Sitä työkokeilua elämäni nyt tällä hetkellä tiiviisti on.
Täällä Länsituulessa on joka lauantai fiiliskahvilakin, jossa jokainen paikalla oleva Länsituulen asukas kertoo omat viikon fiilikset ja kuulumisensa. Tuntuu ettei sielläkään minulla ole ollut nyt viimeisen kuukauden aikana muuta kerrottavaa kuin työkokeiluun liittyviä asioita. Eilen sitten yritin sanoa jo vitsilläkin että minulla on taas kerrottavana niitä työkokeiluasioita. Mutta onko tuo siis mikään ihme?
Elämäni on nyt viimeisen kuukauden ajan pyörinyt ehkä surullisenkin paljon tuon työkokeilun ympärillä. Arkipäivisin olen nyt aina töissä tai työkokeilussa tarkemmin sanottuna, illat minulla on vapaina mutta en ainakaan alussa ole vielä jaksanut tehdä juuri muuta arki-iltaisin kuin levätä. Viikonloput ovat sitten taas kivoja, kotonakin jaksaa tehdä muutakin kuin vain ottaa levon kannalta. Mitään ihmeempää en ole vielä työkokeilun aikana tehnyt viikonloppuisinkaan mutta onpahan kotona enemmän virtaa ja energiaa silloin ottaa ilo irti vapaista.
Sitä arvostaa taas viikonloppuvapaitakin ihan eri lailla kuin tässä parina viime vuonna. Kun arkipäivät pyörivät työn ympärillä niin on ihanaa että on viikonloppuja jolloin olen töistä vapaalla. Viikonloppuisin sitten jaksaa tehdä kotonakin tosiaan muutakin kuin vain levätä eikä ole niin pirun väsynyt.
Viikonloppuisin kivaa on esimerkiksi pitkät ja hitaat aamut. Kun saa rauhassa lekotella yöasussaan pitkälle aamupäivään asti, eikä ole kiire mihinkään, ei ainakaan töihin. Arkipäivisin aamut on kuitenkin suht pikaisia, sitä herää kuudelta, hörppii aamukahvit nopeasti, siistiytyy ja lähtee töihin. Viikonloppuisin sitä on sitten aikaa enemmän nauttia aamuistakin.
Minulla on vielä aamuista nyt tullut melko pitkiä kun en ole saanut nukuttuakaan kovin pitkään edes viikonloppuisin. Sitä fiilistelee aina sillä että on viikonloppu ja saa nukkua pitkään, mutta en tiedä sitten jääkö sitä arkipäivärytmi päälle vai mikä mutta herään usein viikonloppuisinkin jo siinä puoli kuuden- puoli seitsemän aikavälillä. Niin kuin nyt tänäkin viikonloppuna.
Työkokeilu on ollut melko iso muutos minun elämääni tässä alkuvuoden aikana. Mutta voisi sanoa jopa myös että kaivattukin muutos. Sitä on elämässä sisältöä nyt ihan eri lailla kuin parina viime vuonna. Ei tarvitse murehtia ja kärvistellä sillä ettei elämässä ole sisältöä vaan nyt sitä sisältöä on ollut kyllä ihan riittävästi. Toki viikonloppuisin voisi kyllä välillä tehdä jotain erilaisempaakin kuin vain köllöttää kotona.
Työ on myös henkisesti tärkeää. Sitä saa töissä välillä kokea onnistumisen tunteita, sitä on taas yksi yhteisö lisää johon kokee kuuluvansa ja tuntee tavallaan olevansa tärkeä kun tekee työtä jolla on merkitys. On ikään kuin yhteiskunnan rattaissa nyt taas ihan erilailla kiinni. Kokee taas olevansa osa yhteiskuntaa ihan erilailla kuin parina viime vuonna.
Kyllä minä koen että on ihan hyvä juttu ollut tämän työkokeilun aloittaminen. Se on taas yksi isokin askel eteenpäin myös kuntoutumisessa. Ja työkokeilu on sujunut sen verran hyvin että seuraavana askeleena voisi olla paluu työelämään. Siis oikein palkkatöihin.
Ja kun halajan sitä jotain erilaisempaakin ohjelmaa viikonlopulle niin olen suunnittelemassa yhdelle helmikuun lauantaille päiväreissua Tampereelle. Lähtisin Tampereelle täältä Hämeenlinnasta aamulla ja palaisin illalla takaisin. Kävisin reissuni aikana tutustumassa Muumimuseoon ja jääkiekkomuseoon, syömässä jossain edullisessa paikassa kuten Raxissa ja katselemassa näytelmän Avustettu itserakkaus ja kävisin myös leffateatterissa.
Mutta huomenna pitää palata taas töiden pariin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä rohkeasti kommenttia!