Runosuoni sykkii- Näin tunnetut iskelmät muuttuivat HPK-lauluiksi

Tuossa Tapparan ja HPK:n välisen välieräsarjan alkua odotellessa harrastin pitkästä aikaa yhtä harrastustani eli sanoitin uudelleen tunnettuja suomalaislauluja. Ensimmäisessä sanoittamassani laulussa Rakkaus on lumivalkoinen muuntui muotoon Sydän on musta-oranssinen ja toisessa Tuntematon potilas-kappale sai uuden elämän muodossa Uskollinen HPK-kannattaja.

Ei oteta liian tosissaan elämää ja tässä näitä sanoituksiani:

Sydän on musta-oranssinen

Jääkiekko ja HPK ovat tuoneet mut tänne yli vaikeiden aikojen

katukuva ja Häme on vahvasti musta-oranssinen,

Saa Rinkelinmäellä huutaa ja kannustaa

Ja vannoa rakkauttaan

HPK on Hämeen herra, ja finalisti kun voittaa Tapparan neljännen kerran.

Ruosteinen kirves helppo nujertaa on, se kestää vain hetken verran.

Aina toivoi kyllä paljon mutta saikin enemmän,

Tapparan mä saakeli kyl tieltäni nujerran.

Niin sitkeä on sydän musta-oranssinen

se kesti tänne asti yli vaikeiden kausien!

voi kunpa torijuhliin tää kausi päättyä nyt vois

silloin onnellisempi ei mieleni mun enää ois.

Ei tarvitse kysyä saapuessaan lupaa mestaruus

kyyneleitä silloin kestää pieni ikuisuus

Kun HPK-fani pitkän kauden jälkeen riemuhuudon karjahtaa,

Ja pyytää Poikaa kotiin palaamaan.

Niin sitkeä on sydän musta-oranssinen

se kesti tänne asti yli vaikeiden aikojen!

voi kunpa torijuhliin tää kausi päättyä nyt vois

silloin onnellisempi ei mieleni mun enää ois.

Kun Antit astui sisään toimistoon,

he pistivät Kerhon uuteen uskoon,

silloin alkoi paluu huipulle,

mä omistan sydämen mun Kerholle!

Uskollinen HPK-kannattaja

Tää Kerhon huutaminen on fanin työ,

Mä oon varma et tää on musta-oranssinen kevät

HPK ensin välierissä kyl Tapparan lyö,

näissä karkeloissa akanoista erotellaan jyvät.

Olen kyllästynyt häviämään,

siks kannustan mä Kerhoa huutamalla,

ääntäni mä tottunut oon käyttämään,

Kerho kaipaa yleisön tukea jäähallilla.

HPK valtas aikoja sitten jo sydämen,

siitä Facessakin mä ilmoitin.

Ja pukeuduin oranssiin tietenkin.

Nyt ostin Kerho-knallinkin,

sen päähäni oitis asetin.

Tämä rakkaus vie välillä äänen vaikka Mynthoneita popsinkin.

Kuule mun toive, mä haluan Tapparan finaaleista pois.

Eikö tamperelaisten finaaliputki katketa jo vois?

Tahdon kultaa ja musta-oranssisen emännän

kaiken varmasti saankin ja vielä enemmän.

Kuule mun toive, mä haluan Tapparan finaaleista pois.

Eikö tamperelaisten finaaliputki katketa jo vois?

Vaikeista ajoista huolimatta en ollut hiton luovuttaja,

Terveisin uskollinen HPK-kannattaja.

Viime keväänä kun pleijarilätkättä jäin

en olis silloin vielä millään uskonut.

Kerhon taso noussut huimasti niistä ajoista ylöspäin
Kohta on Poika takas Rinkelinmäelle palannut.

Kun Hpk ottaa neljännen voiton Tapparasta.
Pennanen alistaa ja nappaa niskalenkin Rautakorvesta.

Vaikka Kärpät ois finaalis vastas, niin mä uskon

Että sielläkin me juhlitaan!

Kun mestaruuspystii me kannetaan,

ja sitä Poikaa me suudellaan.

Silloin kajautan huudon,

joka kuuluu ympäri Suomen maan.

Täyttyy mun toive, otan hattunikin päästäni pois.

nyt pitkä odotus ohi ois.

olenkin jo nähnyt kerran unelmani täyttyvän,

muistan kevään 2006, kullan vuolennan ja kapteenin suudelman.

Sen jälkeen on ollut vaikeetakin, mutta siitä huolimatta en ollut hiton luovuttaja,

Terveisin uskollinen HPK-kannattaja.

Mutta ei huolta, ei täällä ainakaan vielä sanoituksista huolimatta mopo keuli. Vähän kieli poskella ja huumorillakin näitä sanoituksiani värkkäsin. Nyt sitten odottelemaan illan peliä. Vamos!