Se tunne kun viikonloppu alkaa!

Olen kaivannut tätä tunnetta kun viikonloppu tuntuu joltain erityiseltä. Liian pitkään viikonlopun päivät ovat olleet vain päiviä muiden päivien joukossa. Kun en ole töissä ollut niin on ollut se ja sama onko arki vai viikonloppu. Nyt minulla alkaa työkokeilu maanantaina joten tässä viikonlopussa on todella jotain erityistä. Tämä viikonloppu on viimeinen vapaani ehkä moneen päivään.

Ja tuntuuhan nämä viikonloput ja niiden alkamiset varsin mukavalta. Se tunne kun on töistä vapaata niin on aika riemastuttava tunne. Ei ainakaan tarvitse herätä herätyskellon soimiseen aamuvarhaisella, ei ole niin orjallisesti pakko tehdä mitään vaan voi olla vain ja lötkötellä. Viikonloppuna voi olla muutenkin paljon rennommin kuin töissä. Viikonlopuissa on paljon hyviä puolia ja varmasti sekin viikonloppuvapaan alkamisessa on hyvä juttu että silloin päättyy kenties raskaskin työviikko.

Tätä viikonloppua juhlistin nachovuoalla ja minipitsoilla.

Minä suoritin tämän vuoden keväällä kolmen kuukauden työkokeilujakson koulutuskeskus Tavastian keittiössä ja siellähän viikonloput olivat aina vapaina. Sitä silloin aina odotti viikonloppua paljon ja kyllä sen lähestyvän viikonlopun aina huomasi sitten perjantaina siellä keittiössä ja ilmapiirissä. Ilmapiiri oli entistä vapautuneempi ja rennompi.

Ja sitten kun se viikonloppu koitti, niin olihan se tunne mahtava. Vapautunut ja iloinen. Tällaista tunnetta vailla olen ollut huhtikuusta alkaen taas näihin päiviin saakka, kun en ole missään töissä ollut tai tehnyt muutakaan mihin kuuluisi olennaisesti viikonloppuvapaa, kuten opiskellut. Päivät ovat tuntuneet samanlaisilta, on sitten ollut arki tai viikonloppu. Ei niillä paljoa eroa ole ollut. Ainoa eroavaisuus on lähinnä ollut vain siinä että onhan viikonloppuisin urheilutarjonta paljon kattavampi ja paljon runsaampi.

Nyt aloitan työkokeilun taas, tällä kertaa Ilveskodissa. Työkokeiluni on taas kolmen kuukauden mittainen ja viikonloput alkavat taas herättämään erityistä tunnetta. Erityistä fiilistä. Jo tämä viikonloppu tuntuu mukavalta kun on menossa samalla viimeiset vapaani taas hetkeen. Puhumattakaan niistä viikonloppuvapaista jotka päättävät raskaankin työviikon.

No aina minulla ei välttämättä nyt olekaan viikonloput vapaana tuolla Ilveskodissa kun olen itse sanonut että voin tehdä töitä myös viikonloppuisin. Mielestäni kun on hyvä kokeilla niitä viikonlopputöitäkin kun ne voivat olla mahdollisia sitten oikein töitäkin tehdessä keittiöalalla.

Nyt maanantaina se työkokeilu siis alkaa! Kääk! Pitkä lorvimisjaksoni taas päättyy. Voiko sitten työtä ja työkokeilua kaivata jonkin muidenkin seikkojen takia vain kun sen vuoksi että viikonloput alkavat taas tuntumaan erityiseltä?

Työkokeilijana saan tuntea itseni taas tärkeäksi.

No kyllähän työkokeilu tuo taas ihan erilailla sisältöä allekirjoittaneen elämään ainakin kolmeksi kuukaudeksi. Ja on ollut myös hiukan puhetta siitäkin että työt tuolla Ilveskodissa voivat jatkuakin työkokeilun jälkeen ainakin palkkatuella jos työt maistuvat ja sujuvat hyvin. Sitä on taas jatkossa paljon vähemmän tylsiä hetkiä elämässä ja eikä tarvitse pahemmin miettiäkään sitä mitä sitä elämällään tekisi kun on töitä.

Kun elämässä on taas sisältöä ja olet edes työkokeilija niin saat tuntea itsesi taas tärkeäksi. Koet olevasi osa yhteiskuntaa ihan eri lailla kuin työttömänä. Kyllä se työ tekee loppupeleissä paljon. Työt tuovat aina mukanaan uusia haasteita. Työttömänä elämä on saattanut maistua välillä tylsältä mutta työt tuovat elämään taas sisältöä ja haastetta ja näidenkin vuoksi työn tekoa on kaivannut.

No vietän tämän viikonlopun kuitenkin ensin ja aloitan sitten työkokeilun. Hyvää viikonloppua blogini lukijoille!