Työkokeiluni Ilveskodissa on loppusuorallaan. Jos alkuperäinen suunnitelma pitää, niin tällä viikolla on vielä työkokeilusta jäljellä kolme työvuoroa ja ensi viikon maanantaina menen vielä töihin Ilveskotiin. Sitten se päättyy.
Tai ainakin pitäisi päättyä. Tänään työvalmentaja kuitenkin ehdotti että olisinkin työkokeilussa tammikuun loppuun. Tämä sen vuoksi että päätöstä palkkatuesta ei varmaan saa niin nopeasti ja ennen kuin palkktatyöllä tehtävä työ mahdollisesti alkaisi Ilveskodissa niin olisin sitä ennen vielä työkokeilussa.
Mutta mikään ei ole vielä varmaa, ei siis enää edes se milloin alkuperäinen työkokeiluni päättyy Ilveskodissa. Olen allekirjoittanut työkokeilusta sopimuksen Ilveskodin kanssa ja sopimus kestää 13.päivään tammikuuta asti mutta nyt voi siis ollakin että tuohon työkokeiluunkin tulee jo jatkoa. Näin ainakin työvalmentaja tänään minulle ehdotti.
Jos joku ei vielä tiennyt niin olen siis täällä Hämeenlinnassa sellaisessa paikassa työkokeilussa kuin Ilveskoti. Olen Ilveskodin keittiöllä työkokeilussa ollut jo lokakuun puolivälistä lähtien. Olen viihtynyt tuolla kyllä tosi hyvin. Hyvät työkaverit ja ihan kiinnostavat työtehtävät tekevät jo paljon.
No jostain syystä työaikaani on myös lyhennetty tälle viikolle ja ensi viikon maanantaille. Siis niille päiville mitkä piti olla alunperin työkokeiluni viimeiset työpäivät. Muulloin työvuoroni ovat kestäneet aamu kahdeksasta iltapäivä kahteen asti mutta nyt tällä viikolla menen kyllä myös kasiin aamulla mutta pääsenkin töistä jo yhdeltä. Ensi viikon maanantaina työvuoroni tulee loppumaan jo kahdeltatoista.
Jo tunnin lyhennys työvuoron pituudessa tuntuu vaikuttavan jo paljon. En ole kotona sitten työvuoron jälkeen ollut aivan niin väsynyt ja onhan minulle jäänyt tunti tänäänkin aikaa olla kotona. Olen tänään sitten jaksanutkin pelata biljardia ja kerätä joulukoristeet pois, takaisin kaappiin.
Mitään varmaa ei muuten jatkosta Ilveskodissa ole vieläkään kuulunut. Tänään työvalmentaja soitti työpaikalleni ja keskusteltiin hänen kanssaan työkokeilusta ja jatkokuvioista. Hän suhtautui jatkoon aika lupavaasti, mitään estettä ei ainakaan palkkatuen saamiselle pitäisi olla.
Mutta katsellaan mitä tapahtuu! Varmaan tämän viikon aikana ollaan jo paljon viisaampia.
Ja muuten, viime vuoden puolella kirjoittelin blogini puolelle niistä mahdollisista kasvainlöydöistä suolistostani. No isoksi onnekseni ne ei lopulta olleetkaan kasvaimia. Ja niistä ei sen enempää ollut stten puhetta, mutta helpotuksesta sain huokaista.
Ja univaikeudetkin tuntuvat jääneen jo taas taakse. Olen taas jo melko pitkään nukkunut yöni tosi hyvin. Sekä joulua ennen kävin myös kilpirauhastesteissä, kilpirauhasarvotkin ovat kuulemma normalisoituneet.
Että täällä taitaa kirjoitella jo melko terve mies! Huomenna minulla on A-klinikalla tapaaminenkin. Sinnekin saan mennä iloisin mielin ja saan näyttää pelipäiväkirjaani johon edellinen merkintä on tehty jo 22. päivä marraskuuta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä rohkeasti kommenttia!