Alan vasta nykyään entistä enemmän maanantai-aamuna miettimään herättyäni että hitsit, täytyy kohta töihin lähteä taas. Ainahan tämä ei ole niin helppoa, mutta olen kyllä huomannut että nykyään ajattelen entistä vähemmän sunnuntaisin jo edessä olevaa työviikkoa.
No huomenna se uusi työviikko sitten taas alkaa ja jos sitä hieman miettisi näin sunnuntaina jo. Miettisi ainakin siltä kantilta että mikä minua motivoi käymään töissä ja pistää yrittämään tekemään parhaani töissä?
No tällä hetkellä minun on helpohko motivoida itseni käymään töissä. Olen ollut nimittäin kurjemmissakin työpaikoissa kuin mitä nykyinen työpaikka ja työ ovat. Olen siis lokakuun puolivälistä lähtien ollut työkokeilussa sen nimisessä paikassa täällä Hämeenlinnassa kuin Ilveskoti. Olen ollut Ilveskodin keittiöllä työkokeilijana jo kohta neljän kuukauden ajan.
Ei liian vaativat ja raskaat työtehtävät, mutta silti kiinnostavat työtehtävät, mukavat työkaverit ja vain kuuden tunnin työvuorot ainakin aikaan saavat sen että viihdyn työssäni ihan hyvin.
Mutta mikä minut motivoi käymään töissä tällä hetkellä? No suoraan sanottuna yksi tärkeimmistä motivaattoreista on se rahamäärä jota saan työnteosta. Olen viime viikkoina saanut tietää että ainakin alkuun minulle maksaa työkokeilusta korvausta Palvelualojen työttömyyskassa ja tuo työttömyyskassa maksaakin sittenkin ihan mukavaa korvausta työkokeilun ajalta. Tämän korvauksen määrä yllätti minut oikein iloisesti.
Mutta mikä minut motivoi käymään töissä tällä hetkellä? No suoraan sanottuna yksi tärkeimmistä motivaattoreista on se rahamäärä jota saan työnteosta. Olen viime viikkoina saanut tietää että ainakin alkuun minulle maksaa työkokeilusta korvausta Palvelualojen työttömyyskassa ja tuo työttömyyskassa maksaakin sittenkin ihan mukavaa korvausta työkokeilun ajalta. Tämän korvauksen määrä yllätti minut oikein iloisesti.
Palvelualojen työttömyyskassa maksaa korvausta minulle työkokeiluajasta ja kaikilta työkokeilupäiviltä yhteensä noin 73 euron verran. Se on varmasti vähintään samaa tasoa kuin millaista palkkaa saisin per päivä jos olisin oikeassa työsuhteessa ja saisin palkkaa työstä. Kyllähän tuollainen rahallinen korvaus menetetystä vapaa-ajasta pistää jo motivoimaan kummasti käymään töissä.
Pitkäaikainen tämä tuki ei välttämättä ole sillä noin 40 päivän päästä minulla tulee jo ne päivät täyteen jolta voin saada Palvelualojen työttömyyskassan maksamaa ansiopäivärahaa ja sen jälkeen työkokeilustakin minulle alkaa maksamaan mahdollisesti korvausta Kela. Ja Kela ei kyllä sitten valitettavasti maksa ihan yhtä hyvin korvausta tuosta työkokeilusta kuin PAMin työttömyyskassa.
No mutta motivoiko minua käymään töissä jotkin muutkin seikat kuin pelkkä raha? Kyllä vain. Minua motivoi tällä hetkellä käymään töissä jo pelkästään se halu saada itsestäni taas työkykyinen. Minut motivoi käymään töissä tavoitteeni päästä takaisin työelämään. Ja pidänkin tätä työkokeilua Ilveskodissa hyvänä ensimmäisinä askeleina kohti sitä paluuta työmaailmaan. Ilveskodissa minun on hyvä sauma harjaannuttaa taitojani ja palauttaa mieleeni tietoni ja taitoni keittiöalalta sekä muusta työelämästä ja kerryttää arvokasta työkokemusta pitkähkön kuntoutusjakson jälkeen.
Pidän työkokeilua Ilveskodissa siis tärkeänä askeleena minulle kohti sitä työelämää. Tai oikeastaan oikeassa työelämässähän minä nytkin jo olen, ei voi väheksyä näitäkään töitä vaikka työkokeilija olenkin. Ihan oikeaa työtä teen ja hyvä onkin että saan siitä ihan kunnon korvaustakin. Mutta kuitenkin, aika Ilveskodissa on varmasti minulle tärkeä ja siksi on hyvä siihen panostaa kunnolla.
Ehkä minua eniten motivoikin tällä hetkellä käymään töissä se että pidän tätä isona askeleena ja mahdollisuutena kohti paluutani palkalliseen työhön. Muita motivaation lisääjiä voivat olla esimerkiksi niiden onnistumisten tunteiden kerääminen. Se on minulle tärkeää kun onnistun tekemään hyvin jonkin asian töissä ja siitä saa hyvän olon fiiliksiä. Sitten kun vertaan tätä nykyistä elämääni joka pyörii paljon töiden, oman liikunnan ja urheilun seuraamisen ympärillä niin onhan se ihan erilaista sisällöltään kuin se työttömän ja kuntoutujan elämä kun elämässäni ei oikein säännöllistä rytmiä ja sisältöä ollut.
Myöskin tämä varmasti motivoi käymään töissä. Työ on kuitenkin tällä hetkellä ainakin minulle paljon muutakin kuin vain pelkkä raha ja työ. Vaikka olenkin hiljainen työpaikalla niin silti työssä on yhteisöllisyyttä, työ tarjoaa sisältöä paljon elämään ja tuo elämään onnistumisen tunteita ja elämällä on ihan erilailla merkitystä sekä elämässä on säännöllinen rytmi kun käy töissä. Nämäkin seikat motivoi minua käymään töissä.
Ja arvaatteko mitä, vaikka tämä nykyinen työkokeilujakso on vasta alkutekijöissään niin on siitä jatkossakin jo puhuttu keittiön emännän aloitteesta eritoten. Suhtaudun tulevaisuuteni tällä hetkellä valoisasti. Ehkä se aurinko paistaa joskus sinne risukasaankin?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä rohkeasti kommenttia!