Iso henkinen takaisku

Onhan se aikamoisen iso takaisku. Kun koko pitkän ajanjakson (ei sitä voi edes talveksi kutsua) olet odottanut kevättä tulevaksi. Olet jaksanutkin odottaa. Eikä vähiten sen takia että silloin pelataan monessa urheilusarjassa joko pudotuspelit tai sitten muuten kauden ehkä tärkeimmät pelit. Ja sitten kun se kevät vihdoin sieltä on tulossa niin urheilukausi lässähtää käsiin. Monia urheilukausia pistetään jäihin, keskeytetään ja lopetetaan kokonaan. Tämä kaikki korona-viruksen takia.

Se on minulle(-kin) iso, henkinen takaisku. Mutta sellainen on nyt tilanne, monia urheilusarjoja on pistetty jäihin tai sitten pelejä ja urheilutapahtumia vielä yritetään järjestää mutta tyhjille katsomoille. Mutta kun se on niin karua katsella urheilutapahtumia ilman yleisöäkin, jotain niin olennaista puuttuu. Ja sitten kun se yleisön puuttuminen musituttaa kuitenkin siitä vakavasta tilanteesta joka koko maailmassa tällä hetkellä vallitsee. Minulla ei ole ainakaan samanlaista fiilistä katsella urheilutapahatumaa joka järjestetään tyhjille katsomoille.



Mutta urheilu on tässä vakavassa tilanteessa joka maailmaa tällä hetkellä koettelee niin oikeastaan epäolennainen asia. Sitä haluan minäkin sittenkin painottaa. Olen innokas ja vannoutunut urheilun seuraaja mutta nyt on tärkeää pistää asiat tärkeysjärjestykseen! Minä olen sanonut itse äidin ja veljeni menehtymisten jälkeen että se on elämässä tärkeintä minkä menettäminen satuttaa eniten. Elämässä on siis tärkeintä terveys ja lähimmäiset.

Nyt on tärkeää mennä terveys edellä! Urheilu on ollut minulle tärkeä asia, mutta sittenkin on vieläkin tärkeämpiä asioita joista nyt pitää olla huolissaan. Näitä asioita ovat ainakin nuo edellä mainitsemani terveys ja lähimmäiset. Nyt on viisain ratkaisu kieltää kaikki ainakin yli 500 hengen yleisötapahtumat ja varmasti pienempienkin tapahtumien kannalta on parasta kerran kaksi miettiä uudelleen onko tämä tilaisuus välttämätöntä järjestää juuri nyt?

Ja sitten kun niiden urheilutapahtumien ja lätkäpelien järjestäminen ilman yleisöä on mielestäni aika karua puuhaa ja kun kuitenkin niinkin olennainen asia tapahtmista puuttuu lähes kokonaan kuin tunnelma niin minä itse olisin ainakin valmis olemaan järjestämättä urheilutapahtumia kokonaan. Vaikka ne järjestettäisiin ilman yleisöäkin. Tämä tarkoittaisi kaiken muun lisäksi sitä että jääkiekon SM-liigakin päättyisi lauantaina valitettavasti runkosarjaan ja mestaruus jätettäisiin tänä keväänä jakamatta kokonaan.

Maailmaa koettelee tällä hetkellä valitettavan vakava tilanne. Tilanteen vakavuutta ei kannatakaan väheksyä vaan mielummin hieman jopa ylireagointia kuin vähättelyä. Minä itse en muista eläneeni aiemmin elämäni aikana ihan näin vakavassa ja ainakin lähes koko maailmaa varisuttavassa tilassa. Vaikka silloin sen sikainfluenssankin takia jouduin kyllä jäämään parista jääkiekkopelistäkin pois kotiin kun äiti kuului sen influenssan riskiryhmään. Mutta muistaakseni se sikainfluenssa ei ollut ainakaan Suoemssa ihan näin vakava sitten kuitenkaan.



Kirjoitin tiistaina Facebook-tililleni että itse en hyväksyisi edes huumorin viljelyä tästä tilanteesta ja korona-viruksesta. Mutta sitten sen tiimoilta tulin toisiin ajatuksiin kun mietin niitä selviytymiskeinoja joilla olen äitini ja veljenikin menehtymisistä selvinnyt. Minulle itsellenikin tärkeitä asioita ovat suurissa suruissa ja vastoinkäymisissä kuitenkin olleet positiivisena pysyminen ja se että olen koittanut olla ottamatta elämää liiankaan vakavasti sekä varmasti myös humoristisuus.

Joillekin huumori voi nytkin olla keino käsitellä asioita. Ja se on ihan ok, jos samalla kuitenkin ymmärtää asioiden vakavuuden. Ei mielellään vähättelevää piikittelyä ja nauramista tälle tilanteelle.

Muuten itse pitäydyn ottamatta kantaa näihin asioihin. Kun voin sanoa suoraan että niistä en tarpeeksi tiedä ottaakseni kantaa asioihin. Nyt riittää varmasti monilla ihmisillä mielipiteitä ja sanomista mutta itse koitan rauhoittaa tilannetta sillä että en omia kommentteja tässä tilanteessa jakele. Seuraan vain isolla mielenkiinnolla tilanteen kehittymistä ja keskusteluja korona-virukseen liittyen.

Nyt on varmasti viisainta olla kuitenkin keskitien kulkija. Ei liikaa hysteriaa mutta ei liikaa antihysteriaakaan eli hällä väliä- asennetta. Nyt elämme poikkeuksellisen vakavaa ajanjaksoa ja esimerkiksi urheilukausienkin poikki pistäminen on erittäin järkevää toimintaa. Terveys edellä tosiaan mennään!

Ja presidenttimme Sauli Niinistön kanssa olen samaa mieltä siinä että nyt on hyvä välttää ihmiskontakteja fyysisesti mutta tärkeää sitten kuitenkin taas lähentyä muita ihmisiä henkisesti. Yhdessä me selviämme tästäkin!