Pohjalta voi nousta takaisin ylös

Vuosina 2014-2015 elämäni oli vaikeaa. Kärsin tuolloin pahasta alkoholismista ja sairastuin myös mielenterveydellisiin sairauksiin. Tai käsi kädekkäin nuo varmaan kulkivat, mielenterveyssairauksia alkoi ilmetä kun kärsin alkoholismista ja alkoholismi vain paheni kun kärsin muun muassa masennuksesta ja ahdistuksesta. 

Mutta vuonna 2015 olin jo niin pohjalla että jouduin sitten lopulta psykoosi-nimisen sairauden takia sairaalaan. Olin sairaalassa neljä kuukautta yhteensä ja pääsin sieltä pois helmikuussa 2016 jolloin muutin tuettuun asumismuotoon Länsituuleen. Elämäni oli jo pahassa jamassa syksyllä 2015 ja vuosista 2014-2015 on vielä muistoina esimerkiksi kolmen tonnin verran velkaa ulosotossa ja se että saa olla tarkkana alkoholin suhteen. 

Lisää kuvateksti

Mutta jo vuoden 2015 lopulla sairaalassa alkoi hiljalleen se kuntoutuminen hitain mutta varmin askelin ja nousu takaisin ylös elämässä. Vuonna 2015 elämäni oli jo siinä tilassa että sellaista en enää halua kokea. Se oli minun henkilökohtainen pohjakosketukseni. Mutta hiljalleen olen kuntoutumassa sairauksistani ja nousemassa takaisin ylös pohjalta. 

Kuntoutumiseni on edennyt johdonmukaisesti ja päämäärätietoisesti kohti isoa tavoitetta. Paluuta takaisin palkkatyöhön. Vuonna 2015 kuntoutumiseni alkoi Hämeenlinnan sairaalan mielenterveysosastolla, siellä olin neljä kuukautta ja helmikuussa 2016 muutin tosiaan tuettuun asumismuotoon Länsituuleen. Ja siellä kuntoutumiseeni on kuulunut muun muassa aktiivinen osallistuminen yhteisölliseen toimintaan ja osallistuminen kuntouttavaan työtoimintaan. Sitten oloni koheni ja viime vuoden talvella ja keväällä oli aika kokeilla sitten oikein työkokeilua koulutuskeskus Tavastian keittiöllä. 

Tavastian keittiöllä olin työkokeilussa aina vuoden 2019 maaliskuun loppuun saakka. Sitten kuntoutumiseeni tuli pientä takapakkia kun olin pitkän ajan työttömänä, toki tein sinäkin aikana kuntouttavaa työtoimintaa Länsituulen keittiöllä ja hain aktiivisesti töitä.Seuraava iso askel kuntoutumisessa oli työkokeilun aloittaminen Ilveskodissa lokakuun puolivälissä vuonna 2019. Ja tuolla olenkin sitten ollut työkokeilussa aina tähän päivään asti. Työkokeiluni Ilvekodissa päättyy heinäkuun puolivälissä. 

Olen paljon tehnyt töitä sen eteen että kuntoudun ja nousen takaisin ylös pohjalta. Ja kuntoutumiseni on mielestäni ollut tosiaan johdonmukaista, pikkuaskelin olen koko ajan edennyt kuntoutumisessani. Kun on riittävän sitoutunut siihen kuntoutumiseen niin on mahdollista nousta myös pohjalta. Ja on itse motivoitunut kuntoutumiseensa sekä on kovasti halua parantua niin kaikesta on mahdollista selvitä. Jo viime keväänä Hämeenlinnan kaupungin kuntoutusohjaaja sanoi että kuntoutumiseni on ollut esimerkillistä. Vielä kun saisin niitä palkkatöitä ja tuokin on nyt taas lähempänä kuin aiemmin.

Työkokeiluni Ilveskodissakin on sujunut hyvin. Juuri eilen otin asian puheeksi Ilveskodin keittiön emännän kanssa ja hän sanoi että olen aina hoitanut hienosti hommani ja olen mennyt myös sosiaalisesti paljon eteenpäin. Ja tällä viikolla kuntoutumisessani kohti työelämää otettiin jälleen uusi askel kun minäkin aloin tekemään kuuden tunnin työvuorojen sijasta kahdeksan tunnin työvuoroja. Työvuoroni piteni kummastakin päästä tunnilla eli aiemmin kun olin kahdeksasta kahteen töissä niin nykyään olen seitsemästä kolmeen töissä.

Minä löyn kohtalolle vastaan. 

Minua hieman jännitti ensin että kuinka selviän kahdeksan tunnin työvuoroista kun kuitenkin oli monta vuotta kun olin viimeksi tehnyt niin pitkiä työvuoroja. Mutta tämä viikko sujui hyvin ja jaksoin mielestäni pakertaa kahdeksan tunnin työvuoroja kohtuu hyvin. Välillä oli väsymystä mutta tietty määrä väsymystä on ihan normaaliakin ja niin minua väsytti välillä kuuden tunnin työvuoroissakin. 

Kuntoutumiseni on nyt hyvällä mallilla. Ja se iso tavoite päästä oikein palkkatöihinkin on nyt sitten todella lähellä toteutua. Eilen juuri oli siitäkin Ilveskodin keittiön emännän kanssa puhetta kun asian nostin rohkeasti esille ja hän sanoi että minun on sitä turha jännittää. Olen hoitanut hommani niin hienosti työkokeilussa että jatkoni työkokeilunkin jälkeen Ilveskodissa on lähes varmaa. Vain kuulemma enää lähinnä korona ja mahdolliset siitä seurautuvat lomautukset voivat sotkea nuo suunnitelmat. Kun lomautuksien aikana ei saa tehdä uusia sopimuksia. 

Työkokeiluni päättyy heinäkuun puolivälissä. Sitten minulla on jopa kuukauden kesäloma heinäkuun puolivälsitä elokuun puoliväliin ja sen jälkeen työni jatkunevat Ilveskodin keittiöllä oikein palkkatyönä. Ja sopimukseni saattaa olla jopa se toistaiseksi voimassa oleva sopimus eli suomeksi sanottuna vakkarisoppari. Oi että kun minulla on iloinen fiilis, oikein voittajan fiilis! Pohjalta on mahdollista nousta takaisin ylös kun oikein tahtoa löytyy.

Ja tulihan työkokeiluuni tällä viikolla muitakin muutoksia pidempien työvuorojen lisäksi. Tähän asti kun olen paiskinut hommia lähinnä vain salaattinurkkauksessa niin nyt pääsinkin pääkokin apulaiseksi koko viikoksi. Se oli mukavaa ja piristävää vaihtelua!