Luukku 10: Kuinka joulun valmistelut edistyvät?

Se on jo joulukuun 10.päivä, joka tarkoittaa sitäkin että myös täällä Viltsun nurkkauksessa on aika avata luukku numero kymmenen. Minulla on ollut tänään vapaapäivä mutta lähinnä joulukiireiden vuoksi aikatauluni on tänään ollut sen verran tiukka että en ole vielä tänään ennähtänytkään aiemmin kirjoittamaan luukun numero kymmenen sisältöä. Minulla on tapana näitä joulukalenteri"luukkuja" kirjoitella tänne blogiini päivittäin, tai sitten kierrätän jotain vanhaa jouluun liittyvää tekstiäni blogissani uudelleen. Vielä toistaiseksi tämä joulukalenterin päivittäminen ei ole ollut minulle liian työlästä tai pakkopullaa vaan olen ihan mielelläni tätä joulukalenteriani täällä blogini puolella pyörittänyt. 

Tänään minulla oli tämän viikon ainoa vapaapäivä ja oli kyllä niin super kiva ja toiminnallinen vapaapäivä. Jouluvalmisteluita tehdessä ja eritoten leipoessa tuo vapaapäivä suurimmaksi osaksi kului. Tuo leipominen jouluksikin aina vuosi toisen perään yhtä mukavaa puuhaa. Sekään ei ole minulle pakkopullaa todellakaan vaan melkein nautinto. Keittiö-alan ihmisenäkin nautin leipomisesta kyllä. Ainoa työvaihe mistä en niinkään nauti on se jälkien siivous ja tiskaaminen. Kun asuntooni ei mahdu tiskikonettakaan niin on käsin tiskit pestävä. Niiden lopputöiden tekeminen on raskasta välillä ja nytkin jätin suosiolla huomiselle osan lopputöiden tekemisestä. 

Tänään leivoin muun muassa lohipasteijoita.

Tänään leivoin jouluksi ruskeita pipareita ja jauheliha- sekä lohipasteijoita. Ruskeiden pipareiden taikinan olin lauantaina tilannut Cafe Laurellista ja tänään hain sen sieltä ja leivoin taikinan pipareiksi. Cafe Laurell on siis hämeenlinnalainen suosittu leipomokahvila. Niiden tekemä taikina olikin tosi hyvän makuista ja erittäin helposti käsiteltävää. Ja pasteijoita leivoin nyt itse asiassa ensimmäistä kertaa koskaan ainakaan kotona. Vähän jännitti miten onnistun mutta maku oli pasteijoissakin todellakin erinomainen. 

Jauhelihapasteijoihin tein itse sen pohjankin maitorahkasta, voista, vehnäjauhoista ja leivinjauheesta. Väliin sitten laitoin jauhelihaa, sipulia, tuorejuustoa ja kananmunaa. Lohipasteijoihin ostin puolestaan kaupasta valmista voitaikinaa. Ja lohipasteijoihin täytteeksi pistin kylmäsavustettua lohta, kananmunaa ja tilliä sekä mausteita. Voi että kun nuo lohipasteijatkin olivat kyllä yllättävän hyviä vaikka kaupasta sen taikinan ostinkin valmiina. 

Tällainen päivä minulla ollut. Enhän minä kovin ahkera leipuri muulloin ole mutta näin joulukuussa aina innostun. Olen kai tavan oppinut äidiltäni joka teki paljon töitä aina joulun eteen, leipoi paljon ja teki monet jouluruoat sekä uskoisin myös että hänenkin äitinsä ollut aikoinaan kova tekemään töitä keittiössä näin joulukuussa. Minulle sitten periytynyt tuo ihana "sukuvika". Vähän mietin kuka nämä kaikki joululeivonnaiset syö mutta kyllähän ne oikein säilytettynä säilyykin kai aika pitkään. 

Ruskeat piparit leivoin täksi jouluksi Cafe Laurellista tilaamastani valmistaikinasta. 

Sitten jos ajan kulukseni vastaan vielä seitsemään jouluaiheeseen kysymykseen...

1. Joulupuuro maistuu parhaalta, kun...

Kyllähän riisipuuro maistuu parhaimmalta kun siihen päälle ripottelee runsaastikin kanelia ja sokeria. Rakastan niin riisipuuroa kaneli-sokerisekoituksella. Ja nyt kun vietän joulun yksin niin saan ihan rauhassa keitellä jouluaattona riisipuurotkin. Ei tarvitse kenenkään kanssa kinastella jaksaako sitä puuroa silloin syödä vai ei... Ikävää toisaalta näin kirjoittaa mutta yksinäisen joulun etu on ainakin se että saa tehdä ja syödä mitä huvittaa. 

2. Joulukorttiin kirjoitan yleensä toivotukseksi...

Jaa-a, riippuu vähän kenelle kortin annankin. Melko usein korttiin kyllä tulee kirjoitettua vaan perustylsästi että hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta. Ja tosi harvoin enää annan tai lähetän joulukortteja kenellekään. 

3. Minusta oikean joulun tuoksu syntyy...

Joulun tuoksu on sekoitus lanttulaatikkoa, pipareiden paistoa, aidon joulukuusen tuoksua... Mutta vahvimmin minulle joulun meleen tuo kyllä se lanttulaatikon tuoksu. Silloin kun lähempänä joulua paistan lanttulooraa niin silloin tulee fiilis että joulu on ihan ovella jo...

4. Jouluaattoaamuna minulla on tapana syödä...

Joulun yksi maukkaimmista makuyhdistelmistä on Makulihan maksapasteija ja joululimpun viipaleet. Yleensä olen syönyt just näitä aamupalaksi jo jouluaattona. Ja tänä vuonna ajattelin keittää sitten lisäksi sitä riisipuuroa heti aamusta. 

5. Joulukirkossa käyminen merkitsee minulle...

No tämä nyt ei valitettavasti merkitse minulle juuri mitään kun varsinaisessa joulukirkossa en ole koskaan käynyt. Joskus kouluaikoina käytiin kirkossa joululoman alkaessa mutta siis joulun aikaan en ole kirkossa käynyt. Joskus on kyllä tehnyt mieli. Nyt kun olen yksin joulun niin voisin kirkossakin käydä, mutta varmaan koronan takia kirkko jää nytkin väliin. Ehkä katselen jouluisen jumalan palveluksen televisiosta?

6. Tänä jouluna minä aion...

Minulla on joulun aikaan viisi vapaapäivää putkeen joten ajattelin todellakin myös rauhoittua ja rentoutua joulun aikana, levätä huolella. Ajattelin jouluna myös syödä hyvin, herkutella monilla eri jouluruoilla ja leivonnaisilla ja nauttia siitä joulun ajasta. Minä rakastan joulua. Tosin tänä jouluna isompi annos surua ja haikeuttakin mahtuu varmasti joulun viettoon kuin aiempina vuosina sillä olen nyt tosiaan joulun ensimmäistä kertaa koskaan yksinäni.

7. Tämä joulukalenteri on jäänyt mieleeni...

Näitä on monia! Ensinnäkin monet Tonttu Toljanterit ja Yle areenassa viime vuonna uusittu ruotsinkielinen joulukalenteri Tomteskolan eli Tonttukoulu. Sitten ehdottomasti myös The joulukalenteri. Ja Kylli-tädin joulumaalaukset, Histamiini ja Tonttu Tomafoi. 

Adventtikalentereista on jäänyt mieleen veli-vainaalla kerran ollut Muumi-kalenteri josta paljastui joka luukusta aina uusi muumitarra jonka sai liimata siihen kalenterissa olleeseen Muumilaakso-taustaan. Se oli hieno kalenteri ja olin tosi kateellinen kun minulla ei sellaista kalenteria ollut. Ja kaiken huipuksi musitan aina sen kun kalenterissa taisi olla joulukuun loppuun asti luukkuja! 

Sitten muistan aina varmasti sen kerran kun ostin veli-vainaalle nimpparilahjaksi marraskuun lopussa Veikkauksen joulukalenterin. Tuossa joulukalenterissa sattui olemaan 500 euron voitto. Silloin opin sen kantapään kautta että jos ei osaa iloita toisten rahavoitoista ja onnesta niin ei kannata arpoja kenellekään lahjaksi ostaa. Tuostakin saatiin aimo kina aikaiseksi sinä jouluaattona kun yritin ruinata itselleni suurempaa osinkoa voitosta.... Huh, tuotakin.