Tämä minun tavoitteeni kouluttautua toimittajaksi on saamassa hieman jopa ylisuuret mittasuhteet. Toki tavoite ja asia on minulle tärkeä ja minun on paiskittava sen eteen hommia, mutta niinhän se on muillakin aloilla.
Onhan niitä muitakin lahjakkuuksia kuin kirjoittajalahjakkuuksia ja samanlaista duunia ne tekevät uransa eteen kuin meikäläinen. Keittiöalalla on omat huippukokkinsa, urheilussa on omat huippu-urheilijansa ja NHL-pelaajansa, näyttelijöistä osa on huippunäyttelijöitä, lääkäreistä löytyy taitavia kirurgeja jne.
Lähes kaikkia leimaa sama juttu, työn teko. Lahjakkuus on toki tärkeää, mutta ei se yksin riitä. Tarvitaan iso määrä työtä.
Tai ensin pitää olla selkeä tavoite, sitten sen eteen oikeanlainen asenne. Päättäväisyyttä, päämäärätietoisuutta ja sitoutumista ja sitten pitää paiskia hommia tavoitteensa eteen.
Ja pitää varautua siihen, ettei se duunin teko silti välttämättä riitä. Saatetaan tarvita myös ripaus onnea ja sattumaa.
Ja etenkään journalismin alalla se työn teko ei välttämättä riitä, sillä toimittajien työllistymistilanne ei näytä valoisalta. Verkko valtaa yhä enemmän media-alaa, paperisten lehtien levikkimäärät ovat laskussa, perinteiset lehtiversiot korvataan tabloidikoon lehdillä jne.
Kaikki tämä oletettavasti pudottanee tarvittavien toimittajien määrää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä rohkeasti kommenttia!