tiistai 31. joulukuuta 2013

Hyvät uudet vuodet

Hyvää uutta vuotta kaikille. Tai saatana tiedä onko siinä mitään sen kummempaa hyvää. Vuosi vaihtuu ja tiedoksenne voin itse ihan vittuillakseni todeta, että huomenna on edessä ihan suurin piirtein samanlainen 24 tuntia sisältävä päivä kuin mitä oli tänäänkin. Vaikka vuosi vaihtuukin.

Tai oikeastaan, huominen päivä on krapulan vuoksi monelle ihmiselle paljon karmeampi kuin mitä tämä päivä oli. Mutta siinäpäs sitten perkeleen riemuitsijat ja juhlijat kieriskelevät tunnon tuskissaan. Perkele, mitäs juhlivat. Minä se en pääse edes vuoden vaihtumista juhlimaan, huomenna pitää töihin mennä.

Ja onko siinä vuoden vaihtumisessa mitään muutenkaan sen ihmeempää? Ei hemmetti kukaan juhli sitäkään, että vaihtavat jaloissaan olevia sukkiaan. Ja onko vuoden vaihtuminen jopa huono juttu, surtavan arvoinen asia?

Vuosi vaihtuu, aika menee eteenpäin ja kuolema on taas askeleen lähempänä. Hemmetti soikoon. Ja taas on huomenna aika aloittaa yksi toivoton vuosi vaikka edellisen sai just päätökseensä.

No, jos nyt kuitenkin ajatellaan uutta vuotta myönteisesti niin on sitä varmasti aika juhlia. On aika juhlistaa sitä, että taas yksi paljon erilaisia, niin ratkiriemukkaita kuin ratkisynkkiäkin tapahtumia sisältänyt vuosi loppui ja on aika korkata toivorikkain ajatuksin uusi vuosi.

Joten hemmetti, hyvät ja hauskat uudet vuodet kaikille! Pitäkää hauskaa, juhlikaa, ryypätkää ja syökää nakkeja ja perunasalaattia.

Ja onhan se ihan jees, että meillä suomalaisilla on muutaman kerran vuodessa näitä juhlapyhiä. Muutenhan me ollaan ihan murheen murtamaa ja tunnon tuskissaan voivottelevaa sakkia.

Huomenna se sitten alkaa, vuosi 2014. Minulla vuosi alkaa varmasti ihan ja täysin uusin kujein. On aika alkaa kiittelemään ja kumartelemaan tiettyjä tahoja siitä kaikesta, mitä on saanut ja ruveta menemään eteenpäin elämässään.

Varmaan isoimmat kiitokset ansaitseva lafka on Jatkoaika.comin toimitus. Perkele, varmaan yksi parhaimmista jos ei jopa paras tekoni elämässäni oli meneminen tuohon toimitukseen alkusyksyllä 2010.

Toimittajan hommat ja viestinnän opintoni ovat vieneet minua hemmetisti ihmisenä eteenpäin ja ovat avaamassa ovia jopa jonain päivänä suuriikin tekoihin.

Minulle alun alkaen sanottiin kyllä, että toimitus on varsin kehittävä ympäristö, mutta enhän minä raukka olisi osannut kuvitella, että se ihan näin kehittävä paikka tulisi olemaan.

Aluksi puhuttiin, että jonain päivänä voisin saada toimittajan töitä, mutta nyt on ruvennut hemmetti jo näyttämään siltä kaiketi, että voin saada jonain päivänä jopa vaikka kirjailijan, näyttelijän ja käsikirjoittajan töitä. Vaikka ei sen paikan pitänyt edes olla mikään teatterikorkeakoulu.

Olen itsekin yhä ymmälläni kuinka nopeasti kehittymiseni on tapahtunut ja kuinka paljon olen loppupeleissä kehittynyt. Sulattelemista tässä varmasti tulee riittämään niin minulla kuin elämässäni olevilla ihmisilläkin.

Mutta tänne tasolle, kun ollaan kerran eksytty, niin ei täältä enää poiskaan perkele pääse. Nyt ensi vuonna sitten rohkeasti hakemaan koulutustaan ja taitojaan vastaavaa työtä ja on aika alkaa vaikka kirjoittamaan omaa kirjaa.

Mutta siinä oli omia ajatuksia tulevasta vuodesta. Toivottavasti teilläkin on hyviä suunnitelmia ja toiveita uudelle vuodelle. Kiitos, kummarrus ja hyvät uudet vuodet!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä rohkeasti kommenttia!