Eroan luultavammin silläkin tavalla ihmismassasta, että olen
varsin yrittäjähenkinen ihminen. Luultavammin suhtaudunkin elämään
yrittäjähenkisellä ajattelumallilla.
Suvussani on tietenkin ollut yrittäjiä, mutta varmaan suurimmat
kipinät yrittäjyyteen minulle annettiin opiskellessani Seinäjoen
ammattikorkeakoulussa restonomiksi. Tai tarkemmin sanottuna
opiskellessani Kauhajoella Restonomiksi.
Tuolla oppilaitoksesta minua ohjattiin, opetettiin ja
valmennettiin paljon yrittäjyyteen. Olin mukana esimerkiksi
Yritystalli-nimisessä ohjelmassa, jossa pääsin suunnittelemaan
perustukset omalle yritykselleni, ravintolalle. Suunnittelin tuolla
esimerkiksi ravintolalleni liiketoimintasuunnitelman.
Yrittäjyys on tietenkin tosi kiinnostava asia ja Kauhajoenkin
oppilaitoksessani lempiaineitani olivat aineet, jotka liittyivät
esimerkiksi yrityksen pyörittämiseen.
Minussa varmasti asuu pieni yrittäjä. Ehkä olisi hyvä, että
meissä kaikissa asuisi oma pieni yrittäjänsä. Kuinka
yrittäjähenkisyys on sitten esimerkiksi minun aiemmassa elämässäni
näkynyt?
Varmaan ainakin siten, että olen varsin tavoitteellinen ihminen.
Ja sen lisäksi, että olen tavoitteellinen ihminen, niin olen myös
tietenkin erittäin sitoutunut tavoitteisiini. Olen
päämäärätietoinen.
Elämässä pitää olla tavoitteita ja projekteja. Ja jos niitä
ei siinä elämässä ole, niin sitten niitä keksitään ja luodaan
lisää. Varmasti myös visualisointikykykin on liitettävissä
yrittäjähenkisyyteen. Nautin suuresti siitä, että saan
visualisoida, keksiä ja ideoita uusia juttuja ja ideoita. Ja ideoida
vaikka uusia projektejakin.
Pitää luoda uutta.
Olen myös varsin motivoitunut ihminen, varsinkin jos minulla on
niitä omia tavoitteitani elämässä. Ja kehitän aktiivisesti
itseäni sekä varmasti ajattelen paljon myös tulevaisuuttani.
Mitä mahdollisuuksia minulla on niin työelämässä kuin
vapaa-ajallakin? Ja mitä työtä minun pitää niiden eteen tehdä?
Itsensä kehittäminen on myös tosi tärkeää puuhaa. Kasvaa
joka jutussa ja ihmisenä yleensäkin koko ajan ja askel askeleelta
paremmaksi ja paremmaksi. On hiukan suppeaa sanoa vain esimerkiksi,
että pitää kehittyä toimittajana tai kirjoittajana. Melkein
tärkeintä on kasvaa ihmisenä.
Meillä kaikilla on itse asiassa yksi oma yrityksemme, yritys Minä
Oy. Kaikki voimme kantaa vastuuta sen firman pyörittämisestä.
Ja eikö se ole hyvä, että meillä on ainakin tämä
Minä-yrityksemme? Pääsemme helkkari joka päivä jotain firmaa
pyörittämään.
Sen lisäksi, että voimme kehittää itseämme niin saamme joskus
mahdollisuuden päästä auttamaan myös muita kehittymisessä.
Voimme työpaikoillamme päästä perehdyttämään uusia
työntekijöitä tai sitten opettamaan harjoittelijoita.
Ammattilaiseksi voi kasvaa alalla kuin alalla. Ammattilaiseksi voi
oppia. Ammattilaiseksi voi opiskella koulun penkillä ja sitten
ammattilaiseksi voi opiskella myös työkentällä. Opiskeleminen
työtä tekemällä on tosi hyvä vaihtoehto sen takia, että silloin
näkee mitä se työn teko oikeasti on. Koulussa opit teorian kautta.
Työtä tekemällä voi oppia ammattilaiseksi, mutta se edellyttää
hyvän ja oikeanlaisen asenteen. Se ei riitä, vaikka olisi kuinka
hyvä opettaja opettamassa. Kukaan ei kuitenkaan pysty oppimaan sinun
puolestasi. Sinulla itselläsi pitää olla innostusta ja halua
oppia.
Hyvä perehdytettävä ja harjoittelija on luultavammin
innostunut, aktiivinen, reipas ja kenties ahkerakin. Tällaisella
asenteella oppii uusia asioita.
Pitää olla myös sinnikäs. Kehittymisprosessi vaatii aina aikaa
ja pitkäjänteisyys tuo treenaamisessa hyvän lopputuloksen.
Kasvetaan paremmiksi ihmisiksi! Ja eletään siinä samalla ihan
täpöllä! Hmm... eletään rennolla mielellä ja muistetaan pitää
hauskaa. Asenne ratkaisee. =)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä rohkeasti kommenttia!