Tämä on kuitenkin jo kahdestoista sairauspäivä, kun olen
tätä keuhkokuumetta potenut. Tämä on ollut kova tauti, vasta eilen minulla oli
voimaa tehdä jotain muuta kuin maata sängyssäni. Ja silloinkin se jotain muuta
oli lähinnä istuskelu nojatuolissani.
Tässä alkaa tuntemaan itsensä jo melko
mökkihöperöksi, kun edelliset kaksitoista päivää on saanut viettää käytännössä
yksinään täällä pienessä asunnossaan, neljän seinän sisällä. Mitä nyt olen
välillä poikennut sairaalan päivystyksessä ja Siwassa.
Nuokin kuullostavat pieniltä asioilta, mutta ovat olleet kyllä
minulle näinä aikoina tosi isoja juttuja, melkein elämyksiä.
Toisaalta tässä tuntee olonsa vähän jo turhautuneeksikin.
Alkaa tehdä mieli pistää kunnolla ranttaliksi ja päästä niin sanotusti
liikenteeseen, kun on maannut edelliset puolitoista viikkoa vain sängyssään.
Mutta ei kannata kuitenkaan kiirehtiä vaan pitää huolella tervehdyttää itsensä
kuntoon. Ei tule sitten mitään jälkitautejakaan.
Onhan tässä saanut nyt sitten ainakin levätä edelliset
puolitoista viikkoa. Ja pääasia on varmaan se, että terveiden kirjoihin täältä
ollaan ainakin hiljalleen palailemassa. Muuten voivat asiani hieman sotkuiset
olla, mutta tervehtymässä tässä nyt ainakin kovaa vauhtia ollaan.
Kova tauti vaatii tietenkin tiukan kuntoutumisjaksonkin ja
ehkä sitä pääsiäisenä pääsee sitten liikenteeseenkin. Sitä voisi poiketa
pääsiäispäivinä vaikka Stadissa American car show:ssa ja Korkeasaaressakin
olisi jotain äksöniä.
Kuinka viettää pääsiäinen? Siinä on luultavammin aika
ajankohtainen kysymys joka koskee niin minua kuin varmasti monia muitakin.
Minulla pääsiäinen menee varmaan aika lailla sivuraiteilla. Nyt eletään
kuitenkin jo keskiviikossa ja kauhistuttaa ajatus siitä, että näillä voiman
rippeillä pitäisi loihtia pääsiäisruoat, siivota kämppä siistiksi ja hommata
vaikka parit koristeetkin.
Toisaalta olen miettinyt sitäkin vaihtoehtoa, että lähtisin
pääsiäiseksi jonnekin reissuun. Vaikka jonnekin täyshoitolaan, siinähän sitä
olisi helppo ratkaisu. Ei tarvitsisi itse sen kummemmin sitten huolehtia
mistään, voisi nauttia vain olostaan.
Ja tarvitseeko sitä edes sen kummemmin pääsiäishärdelliä
pystyyn pistää? Sen kuin vain ostelee kaapit täyteen herkkuja ja viettää
pääsiäisen hieman lunkimmin. Suklaamunia pitää tietenkin kaappiin ostaa
kilokaupalla. Ja jos rahkapiirakkaa jaksaisin tehdä sun muita rahkaherkkuja.
Justiin muuten olin reissussa. Juuri ennen kuin sairastuin
tähän keuhkokuumeeseeni. En tiedä johtuiko sairastumiseni sitten tuosta
reissustani. Tulihan sitä tietenkin sitten viimeisenä reissuiltana oltua Hangon
yössä kiertelemässä kapakoita, saatoinko vilustua tuolloin?
Niin, olin reissussa huhtikuun alussa. Lähdin maanantaina
Vantaalle, minun piti vain poiketa kylpylä Flamingoon ja Heurekaan. Niin
tietenkin poikkesinkin, mutta siinä kun se päivä venyi ja vanui niin sain
päähäni jäädä Vantaalle yöksi ja siitä reissuni sitten kivasti venähti
sellaiseksi kolmen yön ex-tempore-reissuksi.
Olin yötä ensin Vantaalla ja sieltä lähdin katsastamaan
Tammisaaren ja Hangon. En ollut aiemmin käynyt kyseisissä mestoissa, mutta on
mainittava, että ne olivat kauniita paikkakuntia, tutustumisen arvoisia
paikkakuntia.
Tuollainen ex-tempore reissu oli ihan jees, toi vähän
seikkailumieltä arjen keskelle. Se oli sellaista aika rentoa ja vapaamielistä meininkiä,
josta tietenkin diggaan. Olen sellainen mutkat suoriksi-tyyppi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä rohkeasti kommenttia!