Viimeinen piste Länsituulessa asumiselle

Tänään päättyy taas yksi ajanjakso minun elämässä. Olen helmikuusta 2016 alkaen asunut mielenterveyskuntoutujien asuin- ja toimintakeskus Länsituulessa Hämeenlinnassa, tänään tuo asuminen Länsituulessa päättyy. Tänään on edessä Länsituulen asunnon siivoustarkistus ja avainten luovutus.

Fiilis on melko haikea, sillä vaikka Länsituuli onkin hoitolaitos ja siihen ei ollut suositeltavaa liikaa kiintyä niin täysin välinpitämättömästikään tämän kaiken päättymiseen on vaikea suhtautua. Niin monet hyvät ja kauniit muistot nuo Länsituulen seinät kätkevät sisälleen. Uskonkin että tänään avaimia luovuttaessa ainakin pari tippaa tulee linssiin, ei vaan voi mitään.

Länsituuli on ollut minulle tärkeä paikka viime vuosina. Sieltä olen saanut hyvää tukea ja hoitoakin. Siellä olen kuntoutunut mainiosti. Länsituulessa olen ollut monessa mukana viime vuosina, olen ollut aktiivisesti mukana Länsituulessa järjestetyissä ryhmissä, mukana erilaisissa tapahtumissa ja järjestänyt paljon toimintaa Länsituuleen myös itsekin. Minulle on viime vuosina ollut tärkeää sisältöä elämään siinä että olen saanut järjestää toimintaa Länsituuleen niinkin paljon.

No kaikki eivät suinkaan lopu. Vain asuntoni vaihtuu ja on jatkossa muualla kuin Länsituulessa. Mutta jatkossakin tulen osallistumaan yhä Länsituulen ryhmätoimintaan, käymään tiistaisin teemakahvilassa, torstaisin tee-ja rentoutusryhmässä ja sunnuntaisin biljardiryhmässä Ainakin ja käyn pelaamassa jatkossa varmasti paljon muutenkin biljardia Länsituulessa.

Mutta mikä ihme tämä Länsituuli sitten on? Länsituuli on tällainen asuin-ja toimintakeskus, joka tarjoaa mielenterveyskuntoutujille kuntouttavaa ympärivuorokautista palveluasumista. Tavoitteena on että kuntoutuja saavuttaa tarvittavan toimintakyvyn arjen- ja elämänhallintaan siirtyessään itsenäiseen asumiseen.

Länsituulessa oli ihan normiasunnot, joissa minäkin mielenterveyskuntoutujana asuin. Sitten Länsituulessa oli hoitajia tukemassa meidän asumista. Esimerkiksi keskiviikkoisin minulla oli aina hoitajan kanssa puolituntinen. Sekä muutenkin olimme hoitajien kanssa aktiivisesti tekemisissä.

Länsituulessa on myös melko tiivis ja hyvä yhteisö, jonka jäsenenä minäkin saan jatkossakin muutostani huolimatta olla, koska jatkan kotikuntoutujana. Länsituulessa järjestetään myös toimintaa, on erilaisia ryhmiä.

Siinä pähkinänkuoressa siitä mikä paikka tämä Länsituuli oikein on ja oli. Nyt tietenkin monet hyvät muistot Länsituulesta suorastaan tulvivat mieleeni. Hemmetti, täällähän minä opin pelaamaan biljardia! Ja Länsituulessa biljardista tuli rakas harrastukseni! Samperi, minähän olin omalta osaltaan juttuineni vaikuttamassa siihen että viime kesänä saatiin Länsituuleen myös uusi biljardipöytä!

Tai kuinka komeaksi Länsituulen yhteinen olohuone koristeltiin kevään finaalien ajaksi. Olohuoneessa oli niitä oranssisia ja kultaisia ilmapalloja ja serpentiinejä sekä muita oranssisia koristeita ja luki seinällä isoilla pahvisilla kirjaimilla että HPK. Ja minähän nuo koristeet kustansin omasta rahapussistani. Entä se loppuhuipennus tuolle kaikelle? HPK voitti kuin voittikin sen Suomenmestaruuden kun Markus Nenonen tekee jatkoaikamaalin ja Viltsu huutaa niin kovaa Länsituulen olohuoneessa onnesta että onko tuollaista huutoa ennen kuultukaan Länsituulessa?

Entäs ne kaksi mökkireissua Tuottajain pirtille Janakkalaan? Tai ne biljardi- ja petanqueturnaukset? Futisveikkaus? Lukuisat hienot palkinnot joita saimme lahjoituksina eri kilpailuihin? Tähän futisveikkaukseen saimme sitten Fresnosta peräti 40 euron lahjakortin lahjoituksena.

Monet ideat! Hulluimmatkin! Näitä minä nyt muistelen, kuinka Länsituulessa saa piru vie toteuttaa itseään ja ideoida tapahtumia, aktiviteettia ja asioita. Ja siitähän minä tykkään sekä se varmasti näkyi myös Länsituulessa. Entäs ne visailuryhmät sitten? Niitä oli aina huippua järjestää! Ja se kaunis ele millä minua kiitettiin muutaman Länsituulen asukkaan toimesta viime vuoden joulun alla? Isoksi yllätyksekseni antoivat minulle kiitoksena kaikesta piparkakkutalon.

Siinä niitä hetkiä Länsituulesta mitä nyt esimerkiksi muistelen. Jo tuosta näkee että paljon on ehtinyt näiden vuosien aikana tapahtumaan Länsituulessa. Ja monessa olen ollut mukana. Ja mikä se olikaan parasta Länsituulessa? Mahtavat hoitajat, jotka olivat tuki ja turva. Hieno yhteisö johon oli mukava saada kuulua. Sai ideoida tosiaan paljon, järjestää paljon aktiviteettia Länsituuleen ja sai toteuttaa itseään. Tai minun oma ryhmäni Villen visailuryhmä jonka valitettavasti sitten lopetin vähäisen osallistujamäärän takia. Hyvää Länsituulessa on ollut myös nämä muut ryhmät, ihan ehdoton lempparini on ollut tiistain teemakahvila.

Mutta nyt on aika sanoa todella isoin kirjaimin, että KIIIIIITOS näistä vuosista! Kiitos että olitte tukenani silloin kun sitä tarvitsin. Ja nähdään varmasti vielä, jatkossahan minä olen kotikuntoutuja ja tulen Länsituulessakin paljon vierailemaan.

Muutosten tuulet puhaltavat

Elämäni on muuttumassa suurelta osin. Ja kyseiset muutokset ovat positiivisia. Nyt pitäisi alkaa puhaltamaan allekirjoittaneen elämässä myötätuuli!

Seuraavien viikkojen ajan elän muutosten, isojenkin muutosten aikaa. Asuntoni vaihtuu, aloitan työkokeilun lokakuun puolivälissä, tein ison tavoitteen ja aion saada rahapelaamisen vähintään hallintaan jos en sitten kokonaan pääse eroonkin siitä, ja kirsikkana vielä kakun päälle urheilu on palannut takaisin kesätauolta.

Keskiviikkona se tapahtuu. Saan minulle uuden asunnon avaimet haltuuni ja muutto täältä Länsituulesta uuteen asuntoon alkaa. En haluaisi suurennellakaan asiaa, sillä asuntohan siinä vain vaihtuu. Ja muutan vieläpä nykyistä asuntoa pienempään asuntoon. Mutta kuntoutumiseni on edennyt sen verran hyvin että en tarvitse enää tällaista asumispalvelua kuin mitä Länsituulessa on ollut tarjolla ja on aika muuttaa itsenäisempään asumismuotoon, eli normiasuntoon vuokralle.

Kuvassa näkyy kerrostalo johon olen muuttamassa.

Muutto uuteen kämppään on merkki kuntoutumiseni hyvästä edistymisestä ja siksi se on iso juttu. Ja tämä on ennen kaikkea positiivinen asia. Siinäpä ne fiilikseni mitä tuosta muutosta kelaan. Haluan kuitenkin painottaa sitäkin että en halua tehdä muutosta liiankaan isoa numeroa. Niin kuin jo todettua, asuntohan siinä vain vaihtuu.

Hiukan kyllä stressaan sitä muuttoa, miten kaikki sujuu. Mutta hiukan vain, olen hyvissä ajoin kuitenkin pistänyt tarvittavat paperiasiat kuntoon, kuten tehnyt muuttoilmoituksen, päivittänyt sähkösopimusta, päivittänyt myös asumistukea kun asunto vaihtuu eri kokoiseen asuntoon. Ja olen myös aloittanut hyvissä ajoin asunnon loppusiivouksen sekä pakannut tavaroita.

Kaikki pitäisi olla hyvin hallinnassa ja keskiviikosta alkaen voi seuraavat pari päivää keskittyä vain siihen tavaroiden ja huonekalujen kanniskeluun. Saan riittävän ajoissa myös asunnon avaimet haltuuni joka on sekin hyvä asia, on riittävästi aikaa sitten muuttaa. Muuttokin järjestyy hyvin siten että isäni ja siskoni ainakin miehensä kanssa tulee auttamaan minua muutossa.

Asunto ei ole kuitenkaan ainoa asia mikä elämässäni muuttuu, sillä minun pitäisi aloittaa lokakuun puolivälissä myös työkokeilu. Työkokeilu on kolmen kuukauden pituinen ja suoritan sen erään kuntoutuspalveluja tarjoavan laitoksen keittiöllä. No tämäkin on iso ja positiivinen muutos elämääni. Työkokeilu sisältää myös mahdollisuuden työllistyä kyseiseen paikkaan ainakin palkkatuella työkokeilun jälkeenkin. Eli tämähän on hyvä mahdollisuus minulle saada jalka hienosti oven väliin ja saada töitä pidemmäksikin aikaa.

Keittiöalan töitä menen tuonne kuntoutuslaitokseen tekemään. Salaatteja valmistamaan, puhtaanapitotehtäviä tekemään ja tiskaamaan. Pidän jo sitä isona juttuna että saan ihan erilaista sisältöä elämääni tähän nykyiseen elämään verrattuna. Nyt olen ollut pitkiä aikoja vain kotona, mutta lokakuun puolivälissä pitäisi alkaa työkokeilu ja elämä muuttuu.

Pyrin saamaan elämääni myös sellaisen muutoksen aikaan parhaan kykyni mukaan että koitan saada rahapelaamiseni vähintään hallintaan. Jos en sitten kokonaan jopa loppumaan. On harmillista että kun muuten elämässä puhaltaa monelta osin myötätuuli niin sitten rahapelaaminen on muodostumassa ongelmaksi. Rahapeleihin on uponnut viime kuukausina aivan liikaa rahaa etenkin minun pienet tulot huomioiden, mutta nyt koitan saada tähän rahan menoonkin muutoksen aikaan.

Tänään minulla on A-klinikalla vihdoin tapaaminen ja alan toivottavasti saamaan apua pelaamiseeni. Myös muita keinoja pelaamisen vähentämiseen pyrin kokeilemaan, kuten olemaan aktiivinen Peluurin keskustelupalstalla ja lukemaan sieltä muiden peliongelmaisten kirjoituksia ja tarinoita. Ehkä siitä saan vertaistukea.

Olen hyvissä ajoin pakannut tavaroitanu muuttoa varten.

Yksi selkeä viesti minulla on muulle ympäröivälle maailmalle peliongelmani suhteen ja se on se, että tällaista en enää halua! Onneksi peliongelman vuoksi elämästäni ei ole ehtinyt tulemaan vielä yhtä helvettiä kuin alkoholiongelman takia aikoinaan. Rahat on pelaamisesta huolimatta silti riittänyt myös elämän välttämättömiin menoihin, kuten asumiskuluihin, laskuihin ja ruokaan. Ja nyt pyrin parhaan kykyni mukaan saamaan pelaamisen vähintään hallintaan.

Sitten tietenkin sekin on jo tässä muuttunut että kiinnostavat urheilusarjat ovat palanneet kesätauolta syksyn aikana. Saa taas seurata urheilua kunnolla. Esimerkiksi ensi viikolla saa viettää pitkiä aikoja urheilun parissa kun yleisurheilunkin MM-kisat vihdoin alkaa. Ensi viikolla taitaa tulla etukäteisohjelmien ja aikataulujen mukaan vietettyä urheilun parissa vähintään sellaisia kuuden tunnin katseluputkia.

Olen siis innoissani! Elämässäni on alkanut puhaltamaan myötätuuli ja toivottavasti saan tuon rahapelaamisenkin kuriin ettei se häiritse tuota myötätuulen puhaltamista. Elämässäni on tapahtunut ja tapahtumassa isojakin, tervetulleita muutoksia. Valoa kohti siis mennään!

Minusta tuli taas maksukanavatilaaja!

Mulla on taas ne. Nimittäin maksukanavat! Lopetin kaikki maksukanavatilaukset joskus heinäkuussa mutta taas monien kiinnostavien urheilukausien alettua niin en malttanut enää olla tilaamatta itselleni myös maksukanavia. Enpä lopulta siis pystynyt olemaan maksukanavista erossa kuin pari hassua kuukautta.

Viime viikon perjantaina koitin ensin tilata Telian kautta maksukanavia. Minullahan viimeksi oli sellainen maksukanava käytössä kuin Telian liigapassi+ Viasatin koko urheilutarjonta. Tilaus ei kuitenkaan onnistunut koska minulle oli käynyt hullusti. Minulla oli todennäköisesti jäänyt niiltä ryyppyvuosilta vahingossa auki yksi matkapuhelinliittymä. Se oli kerryttänyt laskua 150 euron verran ja tätä joudun nyt maksamaan pois 15 euroa kuukausittain tahdilla. Ja uusien tilausten tekeminen Telian kautta herjasi kun oli vanhoja maksuja rästissä.




Sitten kun ei se maksukanavien tilaus Telian kautta ensin onnistunut niin tilasin Elisa Sport-palvelun käyttööni. Näkisin edes Korisliigaa jos en sitten jääkiekkoa näkisikään. Elisa Sportin ja sen käytön vaatiman Elisan Viihde-sovelluksen kuukausihinta on 16,90 euroa. Otin tämän ensin ja kai onneksi kuitenkin selvisi pari päivää myöhemmin että minulla on myös sittenkin mahdollisuus ottaa myös maksukanavapaketti Telian kautta. Tilauksen tekeminen sittenkin onnistui. Se oli ihan iloinen juttu, koska nämä maksukanavat ovat selkeästi minulle tärkeitä.

Lopetinkin sitten Elisa Sport-tilaukseni. Ja otin tilalle Telian kautta Telian Liigapassin, jolla siis näkee kotimaista jääkiekkoliigaa ja Viasatin jääkiekkokanavat jolla näkee KHL-ja NHL-kiekkoilua. Tämän paketin kuukausihinta on 29,90 euroa. Saan myös pitää Elisa Sportin käytössäni kuukauden ajan ilmaiseksi joten näen Korisliigan avauskierrokset.

Nyt pääsenkin seuraamaan taas ihan huikean määrän urheilua kun minulla on kaksi maksukanavapakettia tällä hetkellä käytössä ja sitten tulee YLEltäkin jonkin verran urheilua, nyt on YLEltä tullut jonkin verran lentopalloilua ja kohtahan ne yleisurheilun MM-kisat alkavat.

Minulla menee siis kuukausittain tällä hetkellä taas maksukanaviin 29,90 euroa. Summa on kohtuullinen, sillä edullisimman istumapaikkalipun hinta HPK:n runkosarjapeliin on sekin hinnaltaan jo 24,50 euroa. Ja tällä yhdellä noin kolmenkympin kuukausihinnalla näkee sitten monta peliä, voin sanoa että yhden kuukauden aikana katselen ainakin sellaisen kymmenen peliä suorana lähetyksenä jolloin yhden pelin hinnaksi tulee vain 2,90 euroa.

Voihan sitä kuukausittain jonkin verran sijoittaa omaan hyvinvointiinsa ja näillä maksukanavilla on selkeää vaikutusta mielen hyvinvointiini. Sen huomaa kuinka innoissani olen suuresta urheilutarjonnasta ja kuinka paljon se tuottaa minulle hyvää ja iloista mieltä. Pitäähän ihmisellä kuitenkin elämässä sisältöä olla ja vielä parasta on jos sisältö on mielekästä itselleen. Minulle nämä urheilukanavat ovat mielekästä sisältöä elämään.

Kuinka paljon on vielä kohtuullinen satsaus mielekkääseen tekemiseen, selkeästi positiivisesti mielen hyvinvointiin vaikuttavaan ja hyvään harrastukseen? Minun mielestä kolmekymppiä kuukaudessa on ihan kohtuullinen satsaus tällaiseen aktiviteettiin.



Teen itselleni vieläpä tuollaista kalenteria johon listaan kaikki minua kiinnostavat suorat urheilulähetykset. Tätä kalenteria on mielenkiintoista aina tehdä vaikka netissäkin on useitakin sivustoja joista suorat urheilulähetykset voi käydä tsekkaamassa. Tuon kalenterinkin avulla voin todeta että joka päivä tulee edes vähän jotain mielenkiintoista urheilua ja ainakin lauantaista 28.9 lauantaihin 5.10 eletään varsin kiinnostavaa penkkiurheiluaikaa.

Tuona ajanjaksona tulee joka päivä vähintään kuusi tuntia suoria urheilulähetyksiä yhteen putkeen. Urheilulähetysten määrä kasvaa esimerkiksi reiluksi viikoksi perjantaina 27.9 kun yleisurheilun MM-kisat alkavat. 
  

Pienemmällä rahamäärällä nautinnollinen syntymäpäivä

Vietin eilen mahtavan päivän. Täytin 35 vuotta ja juhlistin ikääntymistäni oikein mukavalla ohjelmalla. Aluksi luulin että rahatilanteeni takia minulla ei ole varaa mihinkään, mutta sainpahan sitten pienemmälläkin budjetilla miellyttävän päiväohjelman aikaiseksi. Voin jatkossakin ikääntyä, mikäli vanhentuminen on näinkin mukavaa.

 

Rahatilanteeni on tällä hetkellä tiukka jolloin jouduin juhlistamaan syntymäpäiviänikin maltillisesti ja reilusti pienemmällä budjetilla kuin mitä oli alunperin tarkoitus. Minulla oli suunnitelmissa ja haaveissa viettää synttäreitäni sekä perjantaina että lauantaina ripotellen ohjelmaa kummallekin päivälle. 

Suunnitelmani kuitenkin melkein kuihtuivat kasaan kun rahatilanteeni selvisi. En tiukemmassakaan rahatilanteessa jäänyt silti kotiin valittamaan ja surkuttelemaan vaan yritin parhaani mukaan laatia hyvän ohjelman yhdelle päivälle eli varsinaiselle syntymäpäivälleni lauantaille ja onnistuinkin siinä lopulta.

Jouduin karsimaan viikonlopulta nämä kalleimmasta päästä olevat ohjelmanumerot heti pois, kuten Juice originals- konsertin Verkatehtaalla, teatteriesityksen Hämeenlinnan teatterilla, keilauksen ja niin edelleen. Otin listalle sen sijaan sitten näitä halvemmasta päästä olevia ohjelmanumeroita ja yritin nauttia niistä. 

Syntymäpäiväni ohjelmalistalle päätyikin sitten aamupala hotelli Emiliassa, uimahallireissu, uusi Kari Tapio-leffa elokuvateatteri Bio rexissä ja lopuksi ilmaiskeikka ravintola Kummelissa. Rahaa meni yhteensä noin 35 euroa eli ei lainkaan paha summa. 

Ja minulla oli ihan mahtava, nautinnollinen vuorokausi! Tykkäsin todella. Päivä alkoi tukevalla, ravitsevalla ja kattavalla aamupalalla hotelli Emiliassa. Tuon aamupalan hinta oli yleiseen hintatasoon nähden vain 9,50 euroa ja sillä sai syödä siis sen saman aamupalan kuin mitä hotellissa majoittujillekin on tarjolla. Siihen kuului kaikki murot, puurot, leivät, croisantit, leikkeleet, munat, pekonit, munakokkelit ja nakit. Ja 9,50 euroa tuosta kaikesta ei todellakaan ollut paha hinta mielestäni kun aamupala oli noinkin monipuolinen kuitenkin. 

Aamupalan jälkeen lähdin uimahallille. Siellä uin ja saunoin puolentoista tunnin ajan. Tykkään tuosta yhtälöstä saunominen ja uiminen tosi paljon ja pitkästä aikaa meninkin uimahallille. Viimeksi olin uimahallilla käynyt keväällä. Minun piti alunperin mennä Aulangon kylpylään, mutta päädyin lopulta tällä kertaa uimahalliin sillä lipun uimahalliin sai kymmenen euroa halvemmalla. 

Sitten tulin kotiin. Syntymäpäiväni sisälsi myös paljon liikuntaa, kävelyä ja tuota uimista. Eihän minulla todellakaan rahaa taksiin ollut niin joka paikkaan oli pakko kävellä ja käveltyjä kilometrejä kertyikin eilisen päivän aikana paljon. No uimahallilta tosiaan palasin kotiin juhlimaan. Täällä kotonani join muutaman alkoholittoman juoman, kokiksen ja alkoholittoman oluen sekä kuuntelin hyvää musiikkia. Täällä Länsituulessa oli myös ohjelmaa eilen johon osallistuin. Mietittiin itselleen tärkeitä asioita, omia tavotteita ja unelmia sekä omia voimavaroja. Just sopivaa ajateltavaa syntymäpäiväksi.

Sitten puoli viideltä iltapäivällä lähdin uudelleen liikenteeseen. Kävelin Verkatehtaalle, kävelymatkani kesti melko hitaalla vauhdilla tunnin ajan ja ehtimiseni siihen uuteen Kari Tapio-leffaan oli niukkaakin niukempi. No lopulta ehdin ostamaan lipun ja ehdin näytökseen, siellä jo muut olivat menneet paikoilleen ja elokuvasta pyöri alkumainokset kun pääsin paikalleni leffateatterin saliin.

Ja se uusi Kari Tapio-leffa, se oli loistava! Tykkäsin siitä todella paljon. Ja minulle tuli osin yllätyksenäkin kuinka kova ryyppymies Kari Tapiokin aikoinaan oli. Tai ehkä siinä elokuvassa vain entistä enemmän korostettiin tuota viinan osuutta Tapion elämässä. Ja Matti Ristinen näytteli todella hyvin Kari Tapiota. Voin suositella tuota elokuvaa kyllä. Ja onhan se ihan erilaista melkein aina katsella elokuvia leffateatterissa kuin kotona. Äänentoisto ja kuvanlaatu ihan eri tasoa kuin televisiosta katsottuna.

Tämä Kari Tapion leffa kesti noin kaksi tuntia eli sinne kahtakytä vaille kahdeksaan asti illalla, sen jälkeen kävin kahveilla Cantina Pannuhuoneella ja aloin odottelemaan illan ilmaiskeikkaa ravintola Kummelissa. Lopulta pitkähkön odottamisen jälkeen keikka alkoikin siinä noin kymmentä vaille kymmenen illalla. Se oli myös hyvää musiikkia. 

Etenkin kun huomioi että ei siitä tarvinnut meidän asiakkaiden mitään maksaa. Olen aina karsastanut noita ilmaiskeikkoja, mutta näemmä ihan hyvätasoisia nuokin keikat. Ja tämä esiintyjäkin oli sellainen eli Elias Brunelle jota en ollut koskaan ennen kuullut edes nimeltä, mutta hän oli hyvä kitaransa kanssa.

Minulla oli oikeinkin kiva syntymäpäivä tosiaan. Pienellä rahalla luksusta ja mukavaa ohjelmaa. Sekä arvokasta vanhentumista. Koko vuorokauden onnistuinkin pitämään sitten itselläni kivaa juhlafiilistä yllä. Pisaraakaan en juonut tälläkään kertaa alkoholia mutta eipähän sitä kaivannutkaan.

Koko syyskuun alkupuoli ollut muutenkin todella kiva ja ollut todella hyvää ohjelmaa täynnä. Vaikea edes uskoa että olen se sama ihminen joka vielä elokuun lopussa valitti tylsyyttä ja sitä ettei elämässä ollut sisältöä. Nyt syyskuussa on tapahtunut sitten todella paljon kahden ensimmäisen viikon aikana.

Ensin se kiva kapakkarundi eräänä tiistaina. Kiertelin ravintoloissa juomassa niitä alkoholittomia drinkkejä ja oluita sekä katselin sen Jokereiden avaus KHL-matsin, sitten oli se HPK:n CHL-peli ja peliä ennen ilmainen tilaisuus HPK:n kausikorttilaisille, sitten oli viime viikon perjantaina Neljän ruusun keikka Aulangolla. Viime viikon lauantaina oli puolestaan kesä- ja grillikauden päättäjäiset täällä Länsituulessa.

Tällä viikolla ollaan puolestaan tehty länsituulelaisten kanssa retki Apparalle, retki Hämeen linnaan ja torstaina oli Liigan avauspeli HPK-Kärpät. Nyt lauantaina oli puolestaan syntymäpäiväni ja sitä juhlistin kivalla ohjelmalla. Rahaa hieman paloi tähän kaikkeen mutta nyt pitää sitten elää säästeliäästi viimeiset kaksi viikkoa tästä kuukaudesta. 

Ja onpahan näiden kahden ensimmäisen viikon aikana tullut myös noita koripallon MM-kisoja jotka huipentuu ihan kohta alkavaan loppuotteluun. Tässäkin ollut mukavaa ohjelmaa kahdeksi viikoksi. 

Jukupliut, minähän olen alkanut elämään!    

Tiistain ja keskiviikon retket kuvina

Kerroin viime viikolla kuinka minulla on ollut toiminnallinen viikko ja se on ollut kiva poikkeus muuten tylsähköön elämääni. Tarkoituksenani on lisätä sisältöä elämääni edes asteittain ja nyt tuo toiminnallisuus onkin tällä viikolla jatkunut.

Täällä Länsituulessa on viime päivinä riittänyt aktiviteettia ja toimintaa ja olen tapojeni mukaan tietenkin osallistunut jokaiseen ohjelmannumeroon. Silloin lauantaina oli kesä- ja grillikauden päättäjäiset, tämän viikon tiistaina puolestaan teimme retken Ahvenistolle täällä Hämeenlinnassa eli tutummin Apparalle ja tänään keskiviikkona teimme tutustumisreissun Hämeen Linnaan. Eli siihen linnaan, ei niinkään kaupunkiin jonka jo varsin hyvin tunnemmekin.

Tapahtumanumerot ovat mielestäni olleet onnistuneita ja mielekkäitä. Kesäkauden päättäjäisistä kerroinkin jo muistaakseni sunnuntaina mutta näistä kahdesta retkestä Apparalle ja Hämeen linnaan en ole vielä kirjoittanut. Teen sen siis nyt, vahvasti kuvien kera.

Kävimme siis Ahvenistolla eli kaverillisemmin Apparalla nyt tiistaina. On mielestäni hienoa että täällä Hämeenlinnassa on näinkin lähellä tällainen todella kaunis luontoalue. Apparalla tulee kuitenkin käytyä harvakseltaan vaikka kyseessä onkin erittäin kaunis seutu.

Apparalla kisailimme hetken aikaa, grillasimme makkaraa, kahvittelimme ja vietimme aikaa pienporukan kanssa sekä kiersimme Apparalla olevan pienehkön järven. Tässä seuraavaksi onkin kuvia tuolta Apparalta. Ensimmäiset kuvat on otettu luonnosta ja varsinkin tuosta kävelymatkasta tuon järven ympäri ja sitten on hieman kuvia myös nuotiosta ja makkaran paistosta.     

  

Ja sitten tänään keskiviikkona tosiaan teimme tutustumisreissun Hämeen linnaan. Meillä oli siellä oikein opastettu kierros linnan ympäri ja Länsituuli kustansi pääsyliput. Opastettu kierros oli sangen mielenkiintoinen ja olikin kivaa päästä tutustumaan linnaan myös oppaan kanssa. Pari vuotta sitten olin viimeksi linnassa käynyt museopäivänä. Silloin linnaankin kuten muihinkin Hämeenlinnan museoihin pääsi ilmaiseksi mutta silloin ei ollut opasta matkassa mukana, toisin kuin nyt. Linna tuli paljon tutummaksi oppaan kanssa.

Kun opas kertoi historiaa Hämeen linnasta niin pystyi vain kuvittelemaan millaista se asuminen ja eläminen silloin joskus monia satoja vuosia sitten tuolla linnassa on ollut. Varmasti monia mielenkiintoisia tarinoita kätkeytyy tuon linnan sisuksiin. Tässä seuraavaksi kuvia Hämeen linnasta.

Nyt jännitän sitä kuinka paljon saan toimeentulotukea tässä kuussa. Sen näen viimeistään huomenna. Siitä riippuu paljon sekin onko varaa tehdä jotain erityistä myös syntymäpäivänäni jotka on nyt lauantaina. Ensin maksan tietysti laskut ja ruoat pois ja sitten jos jää ylimääräistä niin käytän sen johonkin kivaan.

Ja huomennahan se Liigakausikin sitten starttaa! Täällä Hämeenlinnassa nostetaan mestaruusviiri jäähallin kattoon ja hallitseva Suomenmestarijoukkue HPK kohtaa Liigan avauspelissä viime kauden finaalivastustajansa Kärpät. Aion mennä tuonne ainakin paikan päälle.