Huhtikuu oli pelaamaton kuukausi!

Jes! Minä pystyin siihen! Nyt on syytä taputtaa itseään olalle ja sanoa että hyvä minä! Pystyin olemaan pelaamatta rahapelejä koko huhtikuun ajan. Ja itse asiassa edellisestä pelikerrastani on jo aikaa puolitoista kuukautta. 

Tietenkin tässä voi vielä haksahtaa peleihin huhtikuunkin aikana vaikka istuisi ihan vain kotisohvallaan mutta hyvältähän tämä näyttää. Huhtikuu on ollut siis pelaamaton kuukausi. 


Itse asiassa edellisestä pelikerrastakin on jo aikaa puolitoista kuukautta että aika pitkään olen ollut jo "kuivilla". 

Pidän pelaamattomuutta jopa suurempana saavutuksena kuin juomattomuutta. Siis alkoholin juomattomuutta ja alkoholin muuta nauttimista. Siis ainakin minusta tuntuu siltä että pelaamattomuus vaatii enemmän, koska mielihalut pelien pariin ovat isommat tällä hetkellä kuin juomisen pariin. Juomisen pystyn näemmä pitämään helpostikin kurissa antabuksenkin avulla mutta pelaamaan minulla on kovemmat mielihalut päästä. 

Mutta hienoa huomata että olen pystynyt olemaan jo näin pitkään pelaamatta. Ehkä tästä tulee positiivista kierrettä. Kun näkee että kykenee olla pelaamatta niin vastustuskyky erilaisia rahapelejä kohtaan kasvaa. Ja kun oikeasti huomaa kuinka paljon parempaa fiilistä se pelaamattomuus tuottaa verrattuna hyvin usein siihen tappiolliseen pelaamiseen niin senkin avulla haluaa olla vain pelaamatta, sillä pelaamattomuudesta saa hyvän fiiliksen. 




Ja kävin maaliskuussa siis siellä peliongelmaisten keskusteluillassa. Tuo keskusteluilta oli selkeästi herätys tähän peliongelmaan sillä tuon illan jälkeen en ole pelannut rahapelejä vielä lainkaan! Siellä illassa näki ja kuuli mitä se pelihelvetti pahimmillaan on, niin jos vain suinkin mahdollista niin koittaa olla pelaamatta.

Ja vappu tosiaan taas. Äsken olin koristelemassa tämän Länsituulen ruokasalia vappukuntoon ja sitten sen jälkeen koristelin asuntoni vappukuntoon. Koristelin asuntoni kevään väreillä mustalla ja oranssilla eli käytin koristelussa vain mustia ja oransseja ilmapalloja sekä serpentiinejä. Lopputuloksena pirun tyylikäs asunto. 



Tämä olkoon merkki siitä että ei olla vielä luovutettu täällä ainakaan finaalien suhteen ja vaikka olisikin luovutettu, niin ylpeydellä noita värejä voi esille laittaa. Tämä kevät on ollut hieno, mentiin sitten game seveniin asti tai ei. Musta ja oranssihan ovat tietenkin HPK:n tunnusvärejä. 

Mitään muuta kummempaa en ole ainakaan vielä hommannut vapuksi. Simaa en ostanut, koska se on aika kallista. Ja ei nuo kaupan simat nyt kovin hyviäkään ole ja niissä parhaimmissa simoissa taitaa olla aika usein edes vähän sitä alkoholia. Ja ihme kyllä, munkkejakaan en ole vielä ostanut vapuksi. Vaikka munkit eivät kai kovin kalliita edes ole, mutta unohdin eilen ostaa munkit ja tänään en jaksanut käydä kaupassa. Täytyy katsoa jos huomenna sitten ostaisi muutaman munkin. Jos niitä silloin on vielä jäljellä myytäväksi.

Kohta täällä kuntoutuskeskuksessa onneksi grillataan talon piikkiin. Grillataan makkaraa ja sitten juodaan kahvit ja syödään niitä munkkeja eli pääsen siten vapun makuun. Huomenna käydään sitten porukalla vapputorilla täällä Hämeenlinnassa. Eli kyllä tätä vappua nyt jonkun verran tulee vietettyä ja ihan hauska juhlahan tämä vappu on. 



Kivaa tässä vapussa on se että ilmapallot ja serpentiinit ovat kivan värikkäitä ja edullisia koristeita. Niihin ei tarvitse välttämättä kovin paljoa rahaa tuhlata ja vähälläkin rahalla saa jo kivasti väriä asuntoon.

Leijona-naamarinkin ostin täksi vapuksi vitosella. Siitä onkin pitkä aika kun minulla on viimeksi ollut naamari vappuna päässä mutta nyt piruuttain ostin tuollaisen leijona-naamarin. Sitä samaa voi sitten käyttää MM-kisakatsomossa. 

Näillä askelmerkeillä alkoholittomaan vapun viettoon. Hauskaa Wappua kaikille!

Jännitystä ilmassa!

Tänään pistän jäähallille jalkaani "finaalikengät"

HPK johtaa Liigan finaalisarjaa Kärppiä vastaan voitoin 2-1 ja seuraavan pelin HPK pelaa Kärppiä vastaan tänään Hämeenlinnassa.

Nyt jännittää ekstra paljon tuo tänään edessä oleva finaalipeli. Nyt kun olisi hyvä mahdollisuus pistää finaalisarja jo katkolle. Voitto kotihallissa niin HPK olisi jo voiton päässä mestaruudesta. Tajuatteko, HPK olisi silloin jo voiton päässä mestaruudesta! Tuota tilannetta ei ole täällä koettu kuin viimeksi keväällä 2006 että finaalisarja on katkolla HPK:lle. 

Mutta sitten se vastakohta, se ikävä vastakohta. Jos HPK tänään häviäisi olisi sarja taas tasatilanteessa ja seuraava peli Oulussa. Jos Kärpät nyt tänään voittaisi niin Kärpillä olisi sen jälkeen hyvä mahdollisuus pistääkin itselleen sarja katkolle. 

Tai mistä näistä tietää. Vähän pahoin pelkään että se tappioton vire kotihallissa on päätyttävä sekä Kärpillä että valitettavasti myös HPK:lla joskus. Kärpillä se päättyi jo, ja ettei tänään olisi vaan sitten vuoro HPK:n hävitä ensimmäisen kerran näissä pleijareissa kotonaan?

No ei tietenkään ole, kunhan peloittelin. Tänään tosiaan olisi toivottavaa että koko kotiyleisö syttyisi ennen näkemättömään kannustukseen ja otettaisiin jälleen kerran kotivoitto ja pistettäisiin finaalisarja jo katkolle. Mutta ei sekään nyt vielä maailman loppu olisi jos tänään tulisi häviö.

Mutta olisihan se hienoa mikäli tänään tulisi Kerholle voitto ja finaalisarja olisi sen jälkeen katkolla hämeenlinnalaisille. Tämä että olemme kuitenkin jo kahden voiton päässä mestaruudesta pistää nyt sitten jännittämään tosiaan ekstra paljon. Vielä ei saisi leijuakaan ja vielä pitäisi pistää jäitä rutosti sinne hattuun, ei tule sitten pahimmassa tapauksessa kovia pettymyksiä. 

Mutta jotenkin niin vaikeaa pistää nyt niitä jäitäkin sinne hattuun, finaalisarja on kuitenkin mennyt hyvin Kerholta, olemme kahden voiton päässä mestaruudesta ja olemme esittäneet todella hyvää jääkiekkoa Kärppiä vastaan.

Mutta olen joutunut niin monta kertaa pettymään jääkiekon seuraamisessa että olisi ihan järkevää pistää vielä niitä jäitä hattuun. Ei tulisi sitten liian kovia ja rajuja pettymyksiäkään. En nyt ala listaamaan tähän niitä kaikkia hemmetin pettymyksiä ja kääntämään siten veistä omassa haavassani, mutta kyllähän niitä piisaa. Omat suosikkijoukkueeni jääkiekossa sellaisia olleet sitten kuitenkin (Leijonat ja HPK) että isompi menestys ollut lähinnä harvinaisuus mutta isommatkin pettymykset sitten taas liiankin tuttuja. 

Ja sitten toisaalta taas se 3-1-tilannekaan finaalisarjassa ei olisi vielä varma mestaruus tietenkään silloinkaan, vaan vaatisi vielä sen yhden voiton. Olen jopa törmännyt HPK-leirissä sellaiseen hajatelmaan että kunpa mestaruus ratkeisi kotihallissa ja finaalisarja menisi poikki Kerhon hyväksi voitoin 4-2. 



Olisihan se tietenkin hienoa mikäli HPK ratkaisisi mestaruuden itselleen ensikerran historiansa aikana kotihallissa, mutta sittenkin olen sitä mieltä että sarja poikki niin pian kuin vain mahdollista. Kärpät kuitenkin pahimmillaan voi olla sen verran kova vastus että parempi saada sitten 3-1-tilanteessa sarja vain poikki niin pian kuin vain onnistuu sarjan katkaisu ja mestaruuden varmistus. Tapahtui tämä sitten vaikka siellä Oulussa.

Ja sarjan poikki pistäminen voi olla aina haastavaa, joten olisi hyvä jos tuo hoituisi mahdollisimman nopeasti sitten kun sen aika HPK:lla on, jos on. Ja urheiluhistoria on nykyään melkein täynnä tilanteita joissa on noustu mahdottomastakin tuntuneesta tappiotilanteesta voittoon. 

Esimerkiksi vuonna 2017 KalPa johti finaalisarjaa Tapparaa vastaan jo voitoin 2-0, mutta Tappara rynni tasoihin ja ohi finaalisarjassa vieden lopulta mestaruuden voitoin 2-4. KalPallakin oli tuolloin mahdollisuus vielä yhdellä voitolla pistää sarja katkolle itselleen mutta sitä ei enää tullutkaan.

Kaipaanko alkoholia?

Kirjoitin tuossa aamulla Facebookissa että olen nyt ollut nauttimatta alkoholia missään muodossa jo kahden edellisen vuoden ajan. Se on mielestäni aika hyvin ja virallisesti sekä varmuudella tuo kaksi vuotta tulee täyteen huomenna kun aloitin antabuksen käytön 23.4.2017. 

Tuosta lähtien olen käyttänyt tähän päivään saakka antabusta yhtäjaksoisesti ja sinä aikana en olisi edes voinut nauttia alkoholia. Mutta nyt voi jo sanoa että olen ollut käyttämättä alkoholia kahden vuoden ajan, sillä en käyttänyt alkoholia tuota antabuksen aloittamispäivää edeltävänäkään päivänä. 

Mielestäni tämä kaksi vuotta ilman alkoholia on sujunut mukavissa merkeissä. En tiedä sitten mitkä kaikki asiat ovat vaikuttaneet, mutta kaksi vuotta ilman alkoholia on sujunut aika helposti. Helposti siis siinä mielessä, että eipä minun pahemmin ole edes tehnyt mieli juoda alkoholia. Tai käyttää muutenkaan alkoholia kuten ruoan valmistuksessa. Itse asiassa en aikoinaan pitänyt ruoista minkä valmistukseen oli alkoholia käytetty.

Ehkä tuo antabus on sittenkin sen verran voimakkaasti mielihaluja vähentävä tabletti että sekin on vaikuttanut siihen ettei tässä ole tosiaan kovin paljon tehnyt edes näiden vuosien aikana mieli alkoholia. Toisaalta oma tahtokin on varmasti vaikuttanut siihen ettei alkoholia ole tehnyt mieli juoda. Olin kuitenkin vuosina 2014-2015 melko rankasti alkoholisti ja siitä ei seurannut kuin esimerkiksi surkeaa kuntoa ja velkaongelmia. Että nuo kokemukset nyt eivät kovin paljoa houkuttele alkoholia juomaan. 

Tällä hetkellä pyyhkii ihan hyvin ilman alkoholia ja tällä hetkellä ei tee mieli alkoholia edes juoda. Kokeiltiinhan minulta kyllä tuon antabuksenkin poistoa vuoden 2017 maalis-ja huhtikuussa mutta silloin heti menin ryyppäämään pari kertaa ja antabuksen käyttö aloitettiin kuukauden tauon jälkeen uudelleen. 

On aikoja ja hetkiä jolloin minun jossain määrin tekee mieli juoda alkoholia. Justiin silloin viime viikon maanantaina oli tällainen koetinkivi kun HPK pääsi finaaleihin. Me suomalaiset olemme tottuneet juhlistamaan asioita alkoholiakin nauttimalla ja kyllä minäkin kaipasin juhliini alkoholia mutta kyllä sitä sai kivat juhlat aikaiseksi ilman alkoholiakin. Kun oli aidosti iloinen jostain asiasta niin onni ja ilo tuli kyllä ilman alkoholiakin ja osasi nauttia asioista raittiinakin.

Sitten joskus kun on ahdistusta, pahaa oloa, vittuuntumista niin tekisi mieli juoda alkoholia. Mutta olen oppinut käymään asioita läpi ilman alkoholinkin juomista. Esimerkiksi musiikkia kuuntelemalla voi käydä tunteitaan läpi. Pahimmillaan kyllä juuri näiden edellä mainittujen syiden vuoksi olen sitten välillä sortunut taas pelaamaankin ja sekään ei ole hyvä asia. 

Kumpikin näistä sekä alkoholin juominen että pelaaminen sitten vain lopulta lisää pahaa oloa esimerkiksi ja muun muassa sen takia kun tulee raha-ongelmia. Ja alkoholin kanssa kun sekoilee niin tulee lisää asioita jotka lisäävät huonoa fiilistä. Alkoholi on surkea pakokeino silloin kun on esimerkiksi ahdistusta.

Sitten kaipaan välillä sitä humaltumista ja kännissä olemista. Se oli aikoinaan sen verran hauskaa sitten parhaimmillaan. Minäkin olen kuitenkin luonnostaan hiljainen mies niin alkoholin käyttö teki minusta suulaamman. Tämä kaikki oli hauskaa siihen pisteeseen asti kunnes olin juonut liikaa alkoholia ja alkoi sekoilu. Hauskaakin on pitänyt oppia pitämään muulla tavoin ja muulla tavoin on pitänyt oppia olemaan suulaampi tapaus.

Sitten joskus kaipaan alkoholipitoisiakin perjantai- ja lauantai-iltoja. Niitä iltoja kun alkoholi on lähinnä ollut vain rohkaisujuoma ja on ollut baarissa/yökerhoissa hillumassa parhaimmillaan kavereiden kanssa tai sitten baareissa on saanut seuraa. Tanssiminen humalassa yökerhossa oli esimerkiksi hauskaa ja tästä ilman jään tällä hetkellä kun en alkoholia juo. Tietenkin sitä voisi käydä tanssimassa yökerhoissa ja olla ihan vain vesilinjalla. 

Minun tapauksessani se auttaa olemaan ilman alkoholia että nykyään harvemmin käyn paikoissa joissa alkoholia juodaan. En käy tällä hetkellä baareissa, yökerhoissa kuin harvakseltaan ja asunkin asuinympäristössä ja kuntoutuskeskuksessa jossa suositaan raitista elämää. Kaveri- ja tuttavapiireissänikään ei kovin hirveästi ole ainakaan julkista alkoholin käyttöä. Sellaista alkoholin käyttöä josta minä olisin tietoinen.

Elämä ilman alkoholia on hyvää elämää. Tervettä elämää. Muistan kuinka huonoon kuntoon alkoholin liikakäyttö vei minut vuosina 2014-2015, etenkin fyysisesti olin melko romuna silloin.

Jos osaa käyttää alkoholia oikein, se ei karkaa käsistä, alkoholiin ei tule riippuvaisuutta ja ei esiinny sekoilua alkoholin käytön seurauksena niin kyllähän silloin parhaimmillaan alkoholia käyttämällä saa lisää nautintoa ja hauskuutta elämään. En siis tuomitsekaan alkoholin käyttäjiä, jokainen tekee omat valintansa. Ja jos osaa nauttia alkoholia ennen kaikkea kohtuudella, niin alkoholi on ihan kiva lisä elämään. Alkoholin käytöstä saa minun puolestani puhua, sitä saa juoda eikä se ole tabu, kiellettyjen asioiden listalla oleva juttu mistä tarvitsee lähinnä vain hihitellä. 

Mutta minulla alkoholin käyttö ei pysynyt aisoissa ja alkoholin käyttö ei siis sopinut minulle. Onneksi hauskaa voi pitää sitten kuitenkin muillakin tavoin.

Häviäminen on inhottavaa

Eilen jouduin sitä taas maistamaan. Lauantaina pelattiin Kärppien ja HPK:n finaalisarjan ensimmäinen ottelu ja sen Kärpät vei nimiinsä maalein 4-1. HPK:n ja Kerhon kannattajien rooliksi jäi joutua maistamaan tappion karvasta kalkkia. Elämän varmaan yksi selkeästi inhottavimpia tunteita on se tunne mikä häviämisestä seuraa.

Häviäjän rooli on inhottava. Iljettävä. Ennen en osannut hävitä missään asiassa tai lajissa edes vähää alusta vaan itkin aina valtoimenaan ja päästin suustani harkitsemattomia ja täysin ala-arvoisia puheita. En valitettavasti edes uskalla kirjoittaa esimerkkejä puheistani tänne sillä se tulkittaisiin melko varmasti vihapuheeksi ja sanktiota siitä seuraisi.

En sano että olisin aikuistunut, kasvanut henkisesti ja oppinut sen myötä sietämään paremmin tappioita. Vallitseva ajatus on se ettei aikuinen saisi näyttää kai tunteitaan tappion karvaalla hetkellä mutta mielestäni myös aikuista saa itkettää ja vituttaa tappion hetkellä. Se kertoo aina siitäkin että asian on ottanut tosissaan. Ja yleensä se että ajamansa asian ottaa tosissaan tuottaa hyviä tuloksia mutta sekään ei kuitenkaan aina riitä kun mukana urheilussakin on usein myös vähintään toinenkin osapuoli. Aika usein häviäminen ei ole edes omasta suorituksesta kiinni vaan yksinkertaisesti siitä kiinni että toinen on vain parempi.

Mutta sen sanon että olen joutunut kokemaan elämässäni sen verran paljon pahojakin vastoinkäymisiä kuten läheisten kuolemia että olen sen myötä oppinut asettamaan tappiot urheilussakin oikeisiin mittasuhteisiin. Urheilua on kiva seurata, kiva fanittaa ja tappiot vituttaa mutta se on sittenkin lopulta vain urheilua. Elämässä on niin paljon tärkeämpiäkin asioita, joiden menettäminen satuttaisi vielä monta kertaa enemmän kuin häviäminen.




Tietenkin pahojen tappioiden kohdalla tuo mantra siitä että se on sittenkin vain urheilua saattaa tuntua erittäin turhauttavalta ja tyhjänpäiväiseltä. Mutta kyllä se sitten lopulta auttaa kuitenkin minua ainakin kohtaamaan tappiot. On tärkeää osata tosiaan asettaa tappiot penkkiurheilussa oikeisiin mittasuhteisiin, se auttaa käsittelemään häviöt.

Eilen klaarasin mielestäni HPK:n häviön Kärpille yllättävän hyvin ja rauhallisesti. Siinä missä ennen suustani olisi taas tullut täysin painokelvotonta puhetta ja olisin näyttänyt juntteja televisioruudussa ilakoiville Kärppä-kannattajille ja itkenyt niin nyt pystyin hillitsemään itseni. En huutanut, raivonnut enkä itkenyt, totesin lähinnä vain Kärpät siinä pelissä paremmaksi, voivottelin hieman ja suuntasin katseeni jo tulevaan, tiistaina täällä Hämeenlinnassa pelattavaan finaaliotteluun.

Minua varmasti myös rauhoitti se että katselimme pelin täällä Länsituulessa isommalla porukalla ja en siinä porukassa vain yksinkertaisesti kehdannut huutaa ja raivota. Siinä kun oli muuten sen verran maltillisempaa ja fiksua sakkia.



Mutta sen kirjoitan ettei nyt tule liian vähätteleväkään asenne tappiota kohtaan. Häviäminen on aivan hirveä asia, se on karua kohdata silloin kun on häviön aika. Ehkä urheilussa ei pitäisi olla edes kilpailullisuutta vaan pitäisi vain päättää että lajissa kuin lajissa on vain voittajia ja pelattaisiin vain kuntoilun vuoksi. Toisaalta sitten taas voittaminen on erittäin makea tunne ja välttämättä voittaminenkaan ei tuntuisi niin hyvältä jos vastakohta häviäminen ei tuntuii niin iljettävältä ja pahalta. Kun voittaa niin silloin tuntuu jo se hyvältä että välttää sen inhottavan tappion tunteen.

Ja putoaisihan urheilulta koko järki ja pohja pois jos mukana ei olisi kilpailullisuutta. Olen itse melko kilpailuhenkinen kaveri ja mielestäni se kilpailullisuus on urheilun suola.

Häviäminen penkkiurheilussa on kammottavaa ja toisaalta ne tunteetkin on sitten kuitenkin hyvä näyttää ettei tule patoutumia. Ei sekään ole toisaalta hyvä jos patoo kaikki pahan olon tunteensa sisälleen eikä näytä niitä missään vaiheessa. Tunteitaan on vain hyvä osata käsitellä ja on osattava tappioidenkin hetkellä kuitenkin käyttäytyä ja varmasti myös hillitä itsensä. Missä tahansa kun ei voi huudella mitä tahansa ala-arvoisia huutoja.

Ja jos tappiot urheilussa vituttaa niin kuinka paljon ne vastoinkäymiset ja häviöt sitten siinä ihan omassa elämässään ottaakaan päähän? Elämään kuuluu muutenkin vastoinkäymiset ja niitä on pakko kohdata. Ehkä vastoinkäymiset elämässä opettaa ja lujentaa luonnetta kohdata uusia häviöitä ja vastoinkäymisiä? 

Finaaliruno

Tänään alkavat jääkiekon SM-liigan finaalit. Finaaleissa kohtaavat Kärpät ja HPK. Finaalit saivat minutkin jälleen runoilemaan. Tällä kertaa en käyttänyt mitään tunnettua laulua runon perustana vaan runoilin ihan muuten vain. Runon olen ensin julkaissut Jatkoajan keskustelupalstalla joten älkää ihmetelkö jos tuli tuttu runo vastaan. 

Se on kultaa, se kiiltää

Hämeenlinnan seudulla eletään todellista lätkähuumaa,

alkaa finaalitaistelu Pojasta,

jäljellä kaksi parasta.

Joista kumpikaan ei anna periksi yhtäkään tuumaa.



Finaalipelit HPK:lta on harvinaisempaa herkkua,

nyt täytyisi täysillä elää ja nauttia,

ei saisi ujosteluun tai juroiluun sortua.

Finaalipelit on täyttä laatua.



Kullan kiilto silmissä molemmilla,

noilla hienoilla joukkueilla.

Hämeessä toivotaan että Pojan käsivarsilleen saa nostaa Otto Paajanen,

antaa mestaruuspytylle suudelman suloisen.


Hämeenlinnassa torijuhlat oli vuonna kakstuhattakuus,

silloin täyttyi HPK-väen unelma, tuli mestaruus.

Nytkö olisi aika voittaa toinen kulta, on siihen ainakin mahdollisuus,

joten Kerhon miehet ja fanit käykäähän taisteluun!


On tämä ollut tähän asti jo hieno kevät,

On Kerho kirjoittanut komeaa tarinaa,

mestaruuden tiellä on enää vain Kärpät,

oi, ihailkaa jääkiekkoilusta hullaantunutta Hämeenlinnaa!


Onko Kerhon mitalin väri tänä keväänä kultainen vai hopeinen,

siihen voimme vaikuttaa meistä HPK-faneista myös jokainen,

nyt jos koskaan on aika näyttää mitä HPK meille merkitsee,

Huutavan ja kannustavan kannattajan, sen Kerho tarvitsee ja ansaitsee.


Suomalaisen lätkän pitäisi olla finaaleissa parhaimmillaan,

silloin kuitenkin panokset on kovat ja Pojasta otellaan.

Joten finaalien mukana täysillä eletään. Oi, tästä suorastaan nautitaan!

Ja vain parhaat pääsevät torilla kauden jälkeen tapaamaan.


Onko se siis Kärpät vai HPK kumpi Pojan nappaa?

Sen kliseisesti vain aika näyttää,

mutta nyt on aika katsomotkin jäähalleissa ääriään myöten täyttää.

Nyt on aika taistella ja kannustaa!

Vain Paras lopulta kultaa voittaa.

Torstain lista

Olen huomannut tällaisen listan parissakin blogissa viime päivinä ja ajattelin tehdä itsekin tällaisen listan tänään. Tässä listassa vastaillaan muutamaan kysymykseen jotka koskevat tätä päivää, tätä viikkoa ja ensi viikkoa.

                        Päivän suunnitelmat?

Tänään olen päättänyt tehdä joka viikottaisen siivouksen asuntooni niin ei tarvitse pääsiäisen pyhinä sitä tehdä. Imuroin lattiat, pyyhin ne ja pesen vessan sekä mahdollisesti järjestelen pöydät siisteiksi. Sen kummoisempaa siivousta en tee asuntooni, mutta kun kerran viikossa pesee lattiat niin pysyy asunto perussiistinä.

Tänään ajattelin myös harrastaa hiukan liikuntaa ja katsella jääkiekkoa. Sieltä tulee illalla Suomen ja Norjan miesten lätkäpeli ja 18-vuotiaiden MM-kisat alkavat ottelulla Kanada-Suomi. 

                      Mitä odotat tältä viikolta?

Tällä viikolla on pääsiäinen joten odotan sitä. Kovin kummoisesti en tänä vuonna pääsiäistä vietä mutta jotain pientä. Maanantaina hommasin kolmella kympillä koristeet pääsiäiseksi. Ruokapuolesta sen verran että perjantaina ja sunnuntaina syön Länsituulen ruokalassa pääsiäislounaat, pitkäperjantaina siellä oli muistaakseni uunilohta ja sunnuntaina sitten karitsanpaistia. Lauantaina taas avataan grillikausi täällä Länsituulessa. Grillataan makkaraa ja valmistan grillaushetkeen itselleni syötäväksi perunasalaattia. Siinähän sitä, pääsiäistä ja pääsiäismunia täytyy olla runsaasti!

Sitten odotan tietenkin tältä viikolta lauantaina alkavaa finaalisarjaa Kärpät-HPK. On hienoa että HPK pelaa SM-liigan finaaleissa yhdeksän vuoden tauon jälkeen, se on sen verran harvinaisempaa herkkua että täytyy ottaa siitä kaikki ilo irti ja elää täysillä mukana finaalihuumassa. Heti aamusta hain myös koristeet finaalikatsomoon tänne Länsituuleen, saa vähän speciaalia myös finaalikatsomoon.

                  Mitä olet kuunnellut viimeisimpänä?

Vesterinen yhtyeineen- Onnellinen mies

JVG- Ihan finaalis

Nämä musakappaleet sopivat hyvin tämän hetkiseen fiilikseen!

               Mitä sulla on päällä?

No jalassa on nämä äskettäin tilaamani musta-oranssiset verkkarit. Näistä on tullut mieluisat minulle ja olen käyttänyt näitä paljon viime aikoina. Sen lisäksi että nämä verkkarit ovat hienon väriset niin nämä ovat myös hyvästä, mieluisasta kankaasta tehty. Oikein miellyttävää käyttää näitä. Sitten on päällä tällainen beige, tai oranssinen pusero.

               Millaisella tuulella olet tänään?

No olen melko iloisella fiiliksellä. HPK:n finaaleihin pääseminen ja tämä suht lämmin kevät tekevät yhä mielen sangen iloiseksi. Olen myös odottavaisella fiiliksellä, odotan lauantaina alkavia finaaleja ja pääsiäistä. Sekä hieman myös koen ahdistusta. Ahdistavat nämä työttömyyskuviot. 

Kuntoutustuen saaminen loppuu huhtikuun lopussa ja sitten pitäisi olla taas papereita täyttelemässä että saa työttömyyskorvausta toukokuusta lähtien. Inhoan kaikkien lomakkeiden täyttöä ja siksi nämä uudet kuviot jopa ahdistavat. Siis uusilla kuvioilla tarkoitan tätä kun kuntoutustuki päättyy ja ilmoittaudun taas työttömäksi työnhakijaksi ja haen työttömyyskorvausta.

               Mitä odotat seuraavalta viikolta?

No seuraavalla viikolla täällä Hämeenlinnassakin sitten pelataan kaksi finaaliottelua ja odotan niitä. Pääsee taas pitkästä aikaa finaalipeleissä kannustamaan ja katsomaan kuinka hieno se tunnelma siellä finaaliottelussa onkaan. Toivon että finaalihuuma näkyy Hämeenlinnassa niin hallilla kuin hallin ulkopuolellakin. 

Sitten odotan että ensi viikollakin on lämpimiä ilmoja! Saa nauttia hienoista kevätkeleistä, sitä odotan. 

                  Iloista torstaita ja hyvää pääsiäistä kaikille blogini lukijoille!

Juhlia voi ilman alkoholiakin

Täällä on eilisillasta lähtien juhlittu HPK:n finaalipaikkaa. Saavutus Kerholle oli tietenkin sen verran kova että sitä sieti juhliakin. Vielä en ole miettinyt yhtään edes varsinaisia finaaleita vaan olen vain nauttinut tuon finaalipaikan saavuttamisesta.

HPK oli tätä kevättä aiemmin yltänyt finaaleihin keväällä 2010 eli yhdeksän vuotta sitten. Tuolloin juhlani olivat myös yhden hengen juhlat, mutta juhlien sisältö oli tyystin erilainen kuin nyt. Tuolloin juhlistin Kerhon finaalipaikkaa juomalla runsaasti Sandelsia eli alkoholia. Nyt tällä kertaa alkoholi ei kuulunut ollenkaan juhlieni menuuseen.

Kelit kohdallaan ja cokis maistuu.

Hiukan minua arvelutti että miten sitä nyt voi ottaa täysillä ilon irti tuosta finaalipaikasta ilman alkoholia. Vai onko ilo ilman viinaa teeskentelyä. Me suomalaiset kun olemme hyvin usein tottuneet juhlistaa saavutuksia ja muita upeita juttuja alkoholia juomalla.

Mutta hyvin sen finaalipaikan juhlistaminen kävi ilman alkoholin nauttimistakin. Olotilaani voi parhaimmillaan verrata jopa väsyneenä ja onnellisena siihen että olisin humalassa mutta en oikeasti ollut vaan olen kohta ollut juomatta alkoholia jo kaksi vuotta. En voisi edes nauttia alkoholia tällä hetkellä kun käytän antabusta.

Tosiaan, ilon sai otettua kyllä irti tuosta finaalipaikan saavuttamisesta muillakin keinoin kuin alkoholia juomalla. Pysyipähän järki koko juhlimisen ajan mukana ja muisti myös sekä ei tullut huonoa oloa missään vaiheessa juhlia.

Juhlistin finaalipaikan saavuttamista syömällä paljon erilaisia herkkuja. Jo eilen jäähallilta lähdettyäni poikkesin lähikaupassa Salessa ostamassa erilaisia leivoksia, suklaata ja jäätelöä herkuteltavaksi sekä cokista juotavaksi ja pistin jo eilen illalla pöydän koreaksi. Sitten kuuntelin paljon fiilikseen sopivaa musiikkia. "Ihan finaalis"-biisi on esimerkiksi tullut täällä viime päivinä varsin tutuksi.

Pistin pöydän koreaksi eilen finaalipaikkajuhlissani.

Ilo ilman alkoholia ei tosiaankaan ole teeskentelyä vaan onnellinen on olotilani ollut ja se ei ole teeskentelyä vaan ihan aitoa onnellisuutta ja iloa. Tänään oli lääkärikin, lääkärini kysyi vointiani ja vastasin että onnellinen tässä on saanut jatkuvasti olla koska kevät ja HPK.

Uskomattoman hienoa kevättä eletään, nautitaan siitä täällä Hämeenlinnan seudulla varsinkin! Ja mikä hyvä, niin nautitaan siitä ilman alkoholia. Sen sijaan jäätelöä on täällä kulunut kyllä viime päivinä runsaasti. Mutta täytyyhän se alkoholin käyttö toisaalta sitten jollain koittaa korvata. 

HPK ihan finaalis!

 Jos minkä niin sen elämä on minulle opettanut että silloin kun on aihetta iloon ja hymyyn niin kannattaa iloita ja hymyillä. Elämässä kyllä riittää niitä vaikeitakin aikoja, alamäkiä ja vastoinkäymisiä. Mutta onneksi elämässä on sitten niitä iloisiakin tapahtumia, jaksaa taas niitä vaikeitakin aikoja.

Eilen koettiin täällä Hämeenlinnassa onnellisia hetkiä. HPK marssi jääkiekon SM-liigan finaaleihin yhdeksän vuoden tauon jälkeen! Pitkä odotus on nyt täällä Hämeenlinnassa vihdoin ohi ja täällä pelataan ainakin tänä keväänä kaksi loppuottelua. Aivan uskomattoman ihanaa jo tässä vaiheessa ja kuinka ihanaa olisikaan jos HPK etenisi vielä päätyyn saakka!

Matka päätyyn asti voi olla sitten kuitenkin liian työläs kun vastaan finaaleissa asettuu Kärpät mutta pakko sitä on tuohon hienoon joukkueeseen nimeltä HPK uskoa! Tämä on meidän kevät! En mielelläni itse käytä muotoa mun HPK vaan käytän muotoa MEIDÄN HPK!

Nyt on kuitenkin hetki kun voi vähän huokaista ja nyt voi naattia, naattia, naattia. Sitä on kuitenkin ollut aika kovilla ja on joutunut paljon jännittämään viime aikoina mutta nyt voi nauttia parin päivän ajan ja sitten alkaa keskittymään finaaleihin. Finaalit kuitenkin alkavat vasta lauantaina, niin kyllä tässä nyt hetken aikaa ehtii naattimaankin jo saavutetusta finaalipaikasta. Ei HPK todellakaan joka kevät finaaleissa pelaa, niin täytyy nyt ottaa kaikki ilo ja nautinto irti tästä.

Ja toivottavasti en ole ainoa joka ottaa HPK:n finaalikeväästä kaiken ilon ja nautinnon irti vaan niin tekisi mahdollisimman moni kannattaja ja kannattajia olisi mahdollisimman paljon. Olisi suotavaa että Hämeenlinnassa alkaisi kunnon kiekkobuumi. Nyt on aika olla sopivalla tavalla ylpeä tuosta omasta jengistämme! Niin kuin jo sanoin, MEIDÄN HPK:sta!

Tässä ihan mieli herkistyy. HPK on merkinnyt vuosia jo minulle niin paljon. Nykyään isä (kun äiti on jo valitettavasti menehtynyt) toppuuttelee minua ja muistuttaa aina niin kuin eilenkin että se on sittenkin vain jääkiekkoa. Ettei mene ylikään jääkiekon ja HPK:n merkitseminen minulle. HPK on lukuisia vuosia ollut jo niin kiinteästi osa elämääni, tärkeä osa elämääni.

Silloinkin kun on ollut itselläni vaikeaa niin jääkiekko ja HPK ovat olleet niitä voimavaroja jotka ovat auttaneet yli vaikeidenkin aikojen. Silloin kun olin koulukiusattu niin jääkiekko oli tärkeässä roolissa. Oli jotain myönteistä seurattavaa elämässä. Tein nuorena niitä tulosvihkojakin, silloin kun ei vielä nettiä ollut. Ja esimerkiksi silloin kun äitini menehtyi kesällä 2011 niin tein sen juttusarjan HPK-legenda Jyrki Louhesta, se oli sellainen tärkeä tekijä selviämisessä surun yli. Sai sitä jutun tekoa miettiä, eikä joutunut koko aikaa miettimään niitä surullisia asioita.

Ja muutenkin, jääkiekko ja HPK:n pelien seuraaminen on ollut jostain -90 luvun alusta lähtien minulle tärkeitä asioita ja tärkeitä harrastuksia. En todellakaan ole siis gloryhunter joka nyt menestystä tullessa on alkanut HPK:ta fanittamaan vaan se on ollut minunkin juttu jo vuosikaudet. HPK:sta on tullut sellainen kaveri, hyvä ystävä, ja melkein kuin perheen jäsen.

Vaikea sitä on muutenkaan selittää mitä se HPK merkitsee minulle, mutta kyllähän se paljon merkitsee. On merkinnyt jo vuosia. Välissä on ollut vaikeitakin aikoja mutta silloinkin jaksoin seurata ja fanittaa jääkiekkoa ja nyt saa taas naattia. 

Jääkiekon seuraaminen tekee nyt sitten todistetusti hyvää mielenterveydelle. Eli kaikki vain jääkiekkoa seuraamaan!Ja varmasti muunkin urheilun seuraaminen tekee hyvää mielenterveydelle. Katsokaa nyt minuakin, jatkuvasti olen tässä nyt saanut olla onnellinen. Parin edellisen voiton jälkeen olen vielä toppuutellut itseäni, matka finaaleihinkin on vielä kesken mutta nyt eilen en enää toppuutellut vaan nautin täysillä. Nyt ollaan finaaleissa ja siitä pitääkin nauttia.

Jotkut sanovat että ilo ilman viinaa on teeskentelyä mutta en tiedä. Itse en ole juonut alkoholia kohta kahteen vuoteen ja todella iloinen on silti fiilikseni ja se ei todellakaan ole teeskentelyä. Onnen fiilikset ovat ihan aitoja.

Perkele, nuo jätkät tekivät sen ja raijasivat HPK:n finaaleihin yhdeksän vuoden tauon jälkeen! Nyt nautitaan tästä hetken aikaa ja sitten ryhdytään keskittymään finaaleihin. HPK ihan finaalis! Kuulitteko ja luitteko kaikki, HPK IHAN FINAALIS!!

Koristelua pääsiäiseksi

Tänään kävin ostamassa pääsiäiskoristeita Lidlistä ja Tokmannilta. Minulla ei ennestään ollut yhtä ainutta koristetta pääsiäiseksi joten jouduin kaikki hommaamaan nollatilanteesta. Sain ihan kivat koristeet lopulta hommattua ja rahaa koristeisiin paloi noin 30 euroa. Joidenkin mielestä voi olla että rahat kuluivat nyt humpuukiin mutta minun mielestäni nämä koristeet tuovat mukavasti lisäväriä asuntoon. 

Minun ei aluksi pitänyt hommata yhtään mitään pääsiäiseksi ja juhlistaa pääsiäistä millään tavalla mutta sitten minun alkoi kuitenkin tekemään mieleni juhlistaa kyseistä juhlaa edes vähän. Pääsiäiskoristeet ovat kuitenkin kivan värikkäitä ja kauniita sekä tuovat tosiaan kivasti väriä asuntoon. Aivan samalla tavalla kuin joulukoristeetkin joulun aikaan. 

Muuten en pääsiäisestä ole vielä varma miten juhlistan sitä. Ruokapuolesta en vielä tiedä. Ainakin pitkäperjantaina ja silloin pääsiäissunnuntaina syön Länsituulen ruokalassa jossa on silloin tarjolla ihan hyvät sapuskat. Perjantaina siellä on tarjolla uunilohta noin 5,50 euron hintaan ja sunnuntaina sitten karitsanpaistia ja hinta on sama ruoalla pyhänä kuin arkenakin. 

Lauantaina täällä Länsituulessa grillataan joten silloin täytän vatsani pääosin grilliruoilla kuten grillatulla makkaralla ja maanantaina sitten syön jotain aivan muuta. Mutta tosiaan vielä en täysin varma ole pääsiäisen ruokapuolesta ja siitäkään aionko leipoa pääsiäiseksi jotain, kuten vaikkapa rahkapiirakan. 

Niihin koristeisiin tosiaan rahaa upposi tänään 30 euroa. Ei nyt niin vallan mahdottomasti ja koristeita on nyt niin paljon että riittää kyllä yhteen pieneen asuntooni. Ei se liikakaan usein koristeissa hyvältä näytä vaan maltilla koristeltu on parasta. Kuten vaikkapa ne amerikkalaisten talot jouluisin joissa ulkopihoilla on ihan tolkuttomasti jouluvaloja, rumaltahan se alkaa jo näyttää.

Minun piti hakea luonnostakin risuja kuten koivun oksia ja pajun kissoja koristeeksi asuntooni ja ostaa parit tulppaanikimppua mutta enpä enää tiedä niistä. Nyt asunnossani on kuitenkin jo ihan riittävästi koristeita. Se mitä koristeita asunnossani on nyt niin selviää varmasti parhaiten näistä seuraavista kuvista. Jotain lyhyttä selostusta voin kuitenkin kirjoittaa koristeista joita asunnostani nyt löytyy.

Asuntoni ruokapöydälle ostin kolme paketillista kauniita pääsiäisteemaisia servettejä ja laitoin ne pöydälle tuolla lailla riviin. 

Lipaston päälle puolestaan ostin Lidlistä pieniä suklaamunia ja pari suklaapupua sekä Tokmannilta pieniä pääsiäistipuja tepastelemaan.

Olohuoneen sohvapöydälle puolestaan löysin Lidlistä suht edullisesti tuollaisen hienon pääsiäisteemaisen koristekorin. Sinne sisälle sitten ostin värjättyjä koristemunia. 

Valkoisen pakastimen päälle ostin sen sijaan Tokmannilta tuollaisen söpön koristepupun. Se on melko isokokoinen mutta sen sai suht edullisesti kun siellä Tokmannilla oli ainakin tänään kaikki pääsiäiskoristeet puoleen hintaan. Siihen sitten ostin lisäksi tuollaiset kaksi isompaa koristemunaa ja pakastimen päällä tepastelee myös noita tipuja.

Olohuoneen sohvapöydälle löysin myös Tokmannilta kaksi tuollaista vaalean vihreää pöytäliinaa. Ne ovat kauniita. 

Tällaiseksi minä koristelin asuntoni pääsiäiseksi. Ei ollut varaa tällä kertaa kovin paljoa panostaa pääsiäiskoristeisiin mutta sainpahan lopulta ihan kivan näköiseksi asuntoni ja pienemmälläkin rahalla sain söpöt koristeet ostettua ja ihan riittävästi koristeita ostettua.

Saa nähdä tosiaan sitten miten muuten vietän pääsiäistä. Ainakin suklaamunia pitää pääsiäiseksi ostaa, etenkin Kindereitä. Mämmistä en tykkää, joten se ei kuulu pääsiäisenä ostoslistalleni.

Hyvää pääsiäisviikkoa kaikille!

Miltä tulevaisuuden kuvioni näyttävät?

Olen kirjoitellut tänne blogiini päivityksiä viime aikoina yllättävän ahkerasti. Toisaalta viime aikojen päivityksistä suurin osa on käsitellyt jääkiekkoa ja HPK:ta. HPK pelaa tällä hetkellä Liigassa pudotuspelejä ja varmasti sen vuoksi siitä on minulla tekstiä riittänyt. Mutta nyt koitan kirjoittaa siitä, mitä minulle tällä hetkellä kuuluu. Noin niin kuin muutenkin kuin vain lätkäfanittamisen saralla. Seuraavaksi kuitenkin vielä parit kokovartalokuvat minusta kun olen nuo uudet housut jalassani.

Oman elämäni tällä hetkellä polttavin kysymys lienee varmasti se että mitä meinaan tehdä tulevaisuudellani. Työkokeilu päättyi pari viikkoa sitten ja nyt tulevaisuuden kuviot ovat hieman levällään ja auki. Pitäisi tehdä ratkaisuja sen suhteen mitä tulen jatkossa tekemään. Jatkanko kuntoutustuella? Palaanko vähitellen takaisin jo työelämään? 

Minulla on lääkärikin 16.4, jossa varmasti myös keskustellaan lisää kuntoutumisestani ja siitä mikä minulle on tällä hetkellä paras vaihtoehto. Tosin työkokeilukin sujui sen verran hyvin etten ainakaan sen perusteella näe mitään estettä sille miksen voisi jo työelämäänkin vähitellen palata. Jos vain jostain saisin palkkatyötä.

Sen päätöksen olen kuitenkin jo tehnyt että en aio enää palata takaisin tuonne naapuritaloon Majakkaan, jossa olin siis kolmena päivänä viikossa töissä ennen työkokeilua. Siellä en viihtynyt, työtehtävät olivat tylsiä ja puuduttavia ja korvaus tehdystä työstä oli hyvin minimaalinen. Jotain vähän päälle 30 euroa oli palkka per kuukausi. Majakassa tehtiin siis kuntouttavaa työtä.

Klubitalolla ajattelin jatkossakin käydä kerran viikossa. Sielläkin on kuntouttavia työtehtäviä, lähinnä keittiöpuolen tehtäviä kuten ruoanlaittoa ja sehän on sitä minun ominta alaani. Sen päätöksen olen myös kyllä tehnyt etten ainakaan kovin mielelläni ota enää vastaan noita Länsituulen keittiötyötehtäviä, etenkään lounas- ja päivällisvalmisteluja.

Ne olivat myös tylsiä kun niissä joutui paljon odottelemaan ja niistä ei saanut minkäänlaista korvausta. Tosin pöytien pyyhintätehtävän maanantaisin otin äsken vastaan, mutta se vielä menee kun sen tehtävän voi vaan tehdä pois alta. Joka maanantai täytyy olla pyyhkimässä pöydät, tuolit ja lakasemassa lattiat kello 13 ja kello 17 Länsituulen ruokasalissa.

Minulla on tänään ollut hiukan masentunut olotila. En saanut viime yönä kunnolla nukuttua. Valvoin jonnekin 24-01 asti sen vuoksi kun hammasta särki niin kovasti. Ja jouduin heräämään aamulla jo siinä puoli kahdeksan aikaan että ehdin aamulla olleisiin labrakokeisiin. Nukuinkin nyt sitten tänään päivällä peräti kolmeen kertaan päiväunet. Aamupalan syötyäni, ruoan syötyäni ja sitten vain iltapäivällä kun nukutti vieläkin niin kovasti.

Masentunutta olotilaa kyllä pahensi entisestään tuo takaisin tullut talvi. Vuodenajoilla näyttää olevan ainakin minuun selkeästi vaikutusta. Ne iloiset, aurinkoiset kevätilmat piristytti olotilaani selkeästi ja silloin oli koko ajan mieli iloinen mutta nyt kun lunta taas satoi ja talvi tuli takaisin niin mieli on hieman alamaissa. Otin aamulla muutaman talvisen maisemakuvan kävelylenkkini varrelta. Seuraavaksi niitä kuvia.

Eilen olisi ollut äitini syntymäpäiväkin. Äitini olisi täyttänyt 66 vuotta. Äitini siis menehtyi vuonna 2011 ja hänen menehtymisestään on nyt kulunut aikaa 8 vuotta. Kävimme isäni kanssa äitini haudalla Tyrävnnön kirkolla eilen. Isä vei kolmannessa kuvassa näkyvän keltaisen kauniin kukkakimpunkin äidin haudalle. Minulla sen sijaan ei ollut varaa tällä kertaa kukkiin mutta kävin äitini haudalla muuten muistamassa rakasta äitiäni. 

                                                         
Vietin siis isäni luona eilen muutaman tunnin Parolassa. Paikalla oli myös siskon kohta 8-vuotta täyttävä Veikko-poikakin. Oli ilahduttavaa että Veksikin oli paikalla, kun olen nähnyt häntä taas talven aikana harvoin. Toivottavasti tuohon asiaan tulisi nyt parannus taas kun pääsee pyöräilemään niin pääsee fillarilla käymään siskonkin perheen luona useammin.

Yksi ongelmistanihan tässä viime kuukausina on ollut se peliongelma. Mutta sen peliongelmaisten keskusteluillan jälkeen en ole vielä kertaakaan pelannut mitään rahapelejä. Siellä sain kuulla ja nähdä kuitenkin mihin rahaongelmat pahimmillaan voi johtaa että se oli sellainen hyvä herätys itselleni. Kannattaa olla pelaamatta niitä pelejä jos vain suinkin on mahdollista. Ja olenkin skarpannut tuon keskusteluillan jälkeen. Nyt pyrin siihen että tästä huhtikuusta tulisi pitkästä aikaa kuukausi jolloin en laita peleihin ollenkaan rahaa.

Minua vähän ahdistavat edessä olevat juhlapyhät, pääsiäinen ja vappu. Minulla ei ole varaa tänä vuonna juhlia noita pyhiä mitenkään erikoisesti vaan ne ovat päiviä muiden joukossa. Tahtoisin kyllä koristella pirttini kauniilla väreillä ja kauniilla koristeilla sekä laittaa hyvää, erikoisempaa ruokaa mutta tänä vuonna tuo jää haaveeksi. Tosin vappuna varmasti koristelu sitten luonnistuu, kun ilmapallot ja serpentiinit eivät onneksi paljoa maksa. Ajattelin vapuksi tilata netistä musta-oranssisia, HPK:n väreissä olevia ilmapalloja ja serpentiinejä.

Sellaista minulle kuuluu tänään. Huomenna sitten edessä taas tärkeä peli HPK:lla, se peli olisi melkein jo pakko voittaa muuten Tappara voitollaan saisi mahdollisuuden ratkaista finaalipaikan jo lauantaina kotonaan. Ostin tänään lisää kasvovärejä niin saan jälleen "sota" maalauksen tehtyä katsomoon itselleni. Huomenna täytyisi taas löytyä lujaa draivia niin jäältä kuin katsomoistakin.